Hakemuksen käsittely PRH:ssa

Yleistä

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) voi myöntää patentin vasta, kun se on tutkinut, että keksintö on todella uusi, keksinnöllinen ja teollisesti käyttökelpoinen. Tutkiminen tapahtuu vertaamalla keksintöä saatavilla olevaan kirjalliseen materiaaliin. Julkista käyttöä virasto harvoin pystyy tutkimaan.

Hakemuskäsittely voidaan karkeasti jakaa kolmeen vaiheeseen:

• muotoseikkojen tutkimiseen
• keksinnön uutuuden ja keksinnöllisyyden selvittämiseen
• patentin myöntämiseen

Joskus hakemus hylätään ja hakija saattaa valittaa siitä PRH:n valituslautakuntaan. Toisinaan hakemuksen käsittelyvaiheisiin kuuluu väiteprosessi, jos joku tekee väitteen myönnettyä patenttia vastaan.

Muotoseikkojen tutkiminen

Hakemuskäsittelyn alussa varmistetaan, että hakemuksessa ovat mukana kaikki tarvittavat paperit ja että hakemusmaksu on maksettu. Jos näin ei ole, hakijalle lähtee kirje, jossa annetaan vastausaika. Kirjettä kutsutaan välipäätökseksi, koska se on välillä eli hakemuskäsittelyn aikana annettu päätös, ei vielä lopullinen päätös. Kun kirjeeseen vastaa, täytyy samalla korjata siinä luetellut puutteet.

Keksinnön uutuuden ja keksinnöllisyyden selvittäminen

Patentti- ja innovaatiolinjalla on yli 80 eri tekniikan alan asiantuntijaa (DI, FM, tekn.toht., fil.tri), joiden tehtävä on tutkia hakemuksissa esitettyjen keksintöjen uutuus ja keksinnöllisyys. Ne selvitetään vertaamalla keksintöä pääasiassa patenttijulkaisuista löytyviin aikaisempiin ratkaisuihin. Patenttiasetuksen 26 §:ssä on sanottu, minkä maiden patenttijulkaisut on tutkittava. Yhä useammin tutkimusta tehdään myös muusta materiaalista kuin patenttijulkaisuista: oppikirjoista, alan ammattilehdistä, mainoksista, esitteistä, non-patent-tietokannoista yms.

PRH:n tutkijainsinööreillä on käytössään Euroopan patenttiviraston sähköiset tiedonhakujärjestelmät ja laajat tietokannat, joissa on patenttijulkaisuja aina 1800-luvulle ja monia non-patent-tietokantoja.

Jos tutkijainsinööri löytää julkaisuja, joista keksintö ei hänen mielestään eroa olennaisesti, hakijalle lähtee taas tiedoksi kirje (välipäätös). Hakijalla annetaan tavallisesti 6 kk aikaa miettiä, voisiko patenttivaatimuksia muokata (tavallisesti rajoittaa) sillä tavalla, että patentin saaminen voisi sittenkin olla mahdollista.

Kirjeenvaihtoa saatetaan käydä pari kolme kierrosta, ennen kuin vaatimukset saadaan sellaisiksi, jotta patentti voidaan myöntää.

Patentin myöntäminen

Kun hakija ja tutkija ovat yksimielisiä siitä, missä muodossa patentti voidaan myöntää, hakijalta pyydetään julkaisumaksu ja hakemustekstistä painetaan patenttijulkaisu.

Kun painatus on valmis, patentti voidaan myöntää. Myöntäminen tapahtuu kuuluttamalla siitä Patenttilehden B-osassa. Patenttilehti ilmestyy kaksi kertaa kuukaudessa.

Patentin myöntämispäivästä alkaen PRH:sta voi ostaa sitä koskevan patenttijulkaisun. Ennen pitkää julkaisut tulevat myös Internetiin espacenet-tietokantaan niin sen suomalaisten patenttien tietokantaan kuin maailmanlaajuisten patenttien tietokantaan.

Väite

Patentti astuu voimaan, kun sen myöntämisestä on kuulutettu Patenttilehdessä. Lehden ilmestymisestä alkaa samalla 9 kk:n aika, jolloin joku voi tehdä väitteen patenttia vastaan.

Väitteentekijän tarkoitus on saada jo myönnetty patentti kumotuksi, koska patenttia ei hänen mielestään olisi pitänyt myöntää. Syy voi olla se, ettei keksintö olekaan uusi. Väitteentekijä voi tietää jotain sellaista asiaan vaikuttavaa, joka ei tullut esiin PRH:n tutkimuksessa. Syy voi olla vaikkapa julkinen käyttö ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, jokin kirjallinen materiaali, jota PRH:n ei ollut mahdollista tutkimuksessa löytää tms. Patenttilain 25 §:ssä on esitetty, millaisissa tapauksissa väitteen voi tehdä.

Jos väite tulee, keksintö tutkitaan uudestaan ja katsotaan, pysyykö patentti voimassa vai kumotaanko se. Joskus haltijan on vielä mahdollista rajata vaatimuksia ja patentti voidaan pysyttää voimassa muutetussa muodossa.

Hylkäys

Joissakin harvoissa tapauksissa tutkijainsinööri joutuu hylkäämään hakemuksen, koska keksintö ei joko ole uusi tai ei eroa olennaisesti ennestään tunnetuista. Hylkäyspäätös esitellään aina ns. vanhemmalle tutkijainsinöörille, joten se on aina kahden tutkijan harkinnan tulos.

Valitus

Mikäli hakemus hylätään, hakijalla on mahdollisuus valittaa siitä PRH:n valituslautakuntaan ja katsoa, josko valituslautakunnan jäsenet olisivat eri mieltä kuin tutkijainsinööri. Valitus on tehtävä 60 päivän kuluessa siitä, kun on saanut tiedon hylkäyspäätöksestä. Valituslautakunnan kielteisestä päätöksestä on edelleen mahdollisuus valittaa 60 päivän kuluessa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kun patentti on pysytetty voimassa väitteestä huolimatta, väitteentekijä voi valittaa PRH:n valituslautakuntaan ja sieltä edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.