Patenttihakemus

Yleistä

Suomessa patenttia haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta. Patenttilaki, -asetus ja –määräykset määrittelevät, miten hakemus on laadittava. Ks. tarkemmin myös Patenttiopas. Laatimisessa kannattaa ottaa oppia saman alan patenttijulkaisuista. Niitä löytyy esimerkiksi Internetistä espacenet-tietokannasta.

Patenttihakemus kannattaa laatia huolella, koska siihen ei saa lisätä mitään hakemispäivän jälkeen. Patenttivaatimuksia voi muokata käsittelyn aikana, mutta muokkaamiseen tarvittava tieto täytyy löytyä hakemustekstistä, joko selityksestä tai alkuperäisistä vaatimuksista.

Hakemuksen osat

Hakemukseen tarvitaan lomake, jonka saa joko PRH:sta, puhelin (09) 6939 5680 tai Internetistä. Lomake on annettava kahtena kappaleena ja siihen pitää liittää kolmena kappaleena

• keksinnön selitys, mielellään piirustuksineen silloin, kun piirustuksella voidaan havainnollistaa keksintöä
• patenttivaatimukset
• tiivistelmä

Lisäksi on annettava yhtenä kappaleena

• lausunto oikeudesta keksintöön, mikäli hakija on joku muu kuin keksijä tai keksijä ei ole hakijana yksin; lausunto voi olla myös siirtokirja, jolla keksijä siirtää oikeutensa keksintöön hakijalle
• asiamiesvaltakirja silloin, kun hakijaa edustaa patenttiasiamies.

Patenttihakemusta ei saa vireille pelkällä lomakkeella.

Mihin hakemus lähetetään?

Patenttihakemus voidaan joko lähettää postitse osoitteeseen

Patentti- ja rekisterihallitus
PL 1160
00101 HELSINKI

tai tuoda virka-aikana 8.00 - 16.15 asiakaspalveluun, osoite Arkadiankatu 6 A

tai lähettää sähköisesti Epoline Online Filing (eOLF) -ohjelmalla, jonka saa maksutta PRH:n www-sivuilta http://patent.prh.fi. Sähköisesti eOLF-ohjelmalla lähetettyjä hakemuksia otetaan vastaan klo 00.00-24.00, vuoden jokaisena päivänä. Hakemuksen tekemispäiväksi tulee se päivä, jolloin asiakirjat ovat saapuneet sähköisesti virastoon, mukaan lukien viikonloput ja pyhäpäivät.

Hakemus voidaan panna vireille myös faksilla, mutta alkuperäiset asiakirjat on lähetettävä postitse tai Epoline Online Filing -ohjelmalla sen jälkeen. Faksin numero on (09) 6939 5328. Myös faksilla kyseiseen numeroon lähetetyt hakemukset katsotaan saapuneiksi samana päivänä klo 24.00 asti, mukaan lukien viikonloput ja pyhäpäivät.

PRH:n pääoven vieressä sijainnut postilaatikko poistettiin käytöstä 1.4.2010, joten sen kautta hakemuksia tai muita asiakirjoja ei enää voi toimittaa.

Alussa maksettava hakemusmaksu

Hakemuksesta on maksettava hakemusmaksu ks. hinnasto. Maksua ei palauteta, vaikka hakemus ei johtaisikaan patenttiin.

Millä kielellä?

Hakija, jolla on kotipaikka Suomessa, voi laatia hakemuksen suomeksi tai ruotsiksi. Hakemus voidaan myös laatia englanniksi ja saada se tutkituksia englannin kielellä, mikäli sitä pyydetään hakemusta tehtäessä ja kyseessä on ensihakemus, ts. ensimmäinen kyseistä keksintöä koskeva hakemus. Hakemus on kuitenkin käännettävä suomen tai ruotsin kielelle ennen kuin se tulee julkiseksi. Hakemuksen voi tehdä muillakin kielillä ja saada hakemispäivän, mutta hakemusta ei tutkita ennen kuin se on käännetty suomeksi tai ruotsiksi.

Keksinnön selitys

Patenttivirasto toimii vain kirjallisen selityksen perusteella. Prototyyppi tai suullinen selitys tutkijainsinöörille ei ole patenttihakemus. Selityksen tulee olla niin selvä, että alan ammattimies sen perusteella pystyy käyttämään keksintöä. Jos näin ei ole, myönnetty patentti voidaan sen perusteella mitätöidä.

Selityksen otsikoksi pannaan keksinnön lyhyt ja asiallinen nimitys.

Selityksen alussa kerrotaan keksinnön lähtökohta, josta keksijä on lähtenyt keksintöään tekemään. Jos keksintö on jonkin laitteen parannus, kerrotaan tuo laite ja siinä oleva tekninen ongelma. Jos lähtökohta on se, ettei ole olemassa jotain tuotetta tai laitetta, vaikka sellaista tarvittaisiin, sitten todetaan tämä. Tärkeää on kertoa, mikä tekninen ongelma keksinnöllä ratkaistaan.

Selityksessä kerrotaan myös oma keksintö ja mitä uutta sillä aikaansaadaan aikaisempiin ratkaisuihin verrattuna.

Lopuksi selityksessä on annettava ainakin yksi yksityiskohtainen toteutusesimerkki keksinnön soveltamisesta käytäntöön. Kun keksintö on vaikkapa laite tai tuote, sen rakenne ja toiminta täytyy toteutusesimerkissä pystyä kuvaamaan niin yksityiskohtaisesti, että alan ammattimies kuvauksen perusteella pystyy valmistamaan laitteen tai tuotteen ja käyttämään sitä. Menetelmästä on kerrottava kaikki ne vaiheet, jotka ovat tarpeen sen käyttämiseksi.

Joskus esimerkkejä täytyy antaa useampiakin. Tällainen tilanne voi olla vaikkapa silloin, kun on kyse kemiallisesta seoksesta, jonka valmistuksessa voidaan käyttää useita komponentteja joiden määrät voivat vaihdella. Silloin olisi hyvä antaa esimerkkejä useilla eri seossuhteilla.

Piirustus

Piirustus tehdään A4-kokoa olevalle paperille, niin kuin muukin hakemus. Piirustuksiin ei laiteta selittävää tekstiä, vaan keksinnön osat merkitään viitenumeroin. Näitä numeroita käytetään selityksessä keksinnön osia kuvaavien sanojen perässä.

Patenttivaatimukset

Nämä kertovat sen, mitä patentilla on suojattu, mitä haltija voi kieltää muita tekemästä. Keksinnön patentoitavuutta arvioitaessa tutkijainsinööri katsoo vaatimuksia ja vertaa niissä määriteltyä keksintöä aikaisemmin tunnetuksi tulleisiin ratkaisuihin. Jos satutaan joutumaan patenttiriitaan, vaatimukset ratkaisevat, ja vaatimuksissa käytettyjä keksinnön määritteitä ja merkityksiä saatetaan pohtia pitkään ja yksityiskohtaisesti. Siksi vaatimukset tulee laatia erityisen huolellisesti.

Hakemuksessa voi olla useita vaatimuksia, itsenäisiä tai epäitsenäisiä, mutta ne täytyy laatia niin, että niitä yhdistää yksi yhteinen keksinnöllinen ajatus.

Muodollisesti patenttivaatimus jakaantuu kahteen osaan: johdantoon ja tunnusmerkkiosaan. Johdannossa esitetään keksinnön ennestään tunnetut piirteet, tunnusmerkkiosassa sen uudet ja keksinnölliset piirteet. Osat erotetaan sanoilla ”t u n n e t t u siitä, että” tai jollain vastaavalla ilmaisulla.

Tiivistelmä

Tiivistelmän tarkoituksena on antaa nopea tieto siitä, mistä keksinnössä on kyse. Se ei vaikuta patentilla saatavaan suojaan. Tiivistelmä julkaistaan yleensä patenttijulkaisun etusivulla ja sen sisältö on haettavissa erilaisissa sähköisissä tietokannoissa.

Tiivistelmä on korkeintaan 150-sanainen yhteenveto keksinnöstä. Siinä ilmaistaan sekä se tekninen ongelma, jonka keksintö ratkaisee, että itse keksintö eli ratkaisu ongelmaan. Jos selitykseen kuuluu piirustus, valitaan piirustuksesta sopivin kuva julkaistavaksi tiivistelmän kanssa.