Kansainvälinen patenttihakemus (PCT-hakemus)

Kansainvälinen patentinhakujärjestelmä on nimensä mukaisesti vain hakujärjestelmä. Sen tulos ei ole kansainvälinen patentti tai maailmanpatentti, vaan joukko kansallisia patentteja.

Järjestelmä perustuu kansainväliseen sopimukseen (Patent Cooperation Treaty), joka tuli voimaan vuonna 1978. Sopimukseen on tällä hetkellä liittynyt lähes 140 maata, ks. tarkemmin PCT-valtiot.

PCT-järjestelmän pääajatuksena on, että yhdellä hakemuksella voidaan saada patenttihakemus vireille kaikissa sopimukseen liittyneissä maissa. Ei siis tarvitse vielä etuoikeusvuoden lopussa tietää tarkkaan, missä maissa haluaa tai tarvitsee patentin. PCT-järjestelmällä saa miettimisaikaa 30 kk suomalaisen ensihakemuksen tekemispäivästä. Silloin jo ehkä tietää, miten hyvin keksintö menee kaupaksi ja missä kaikkialla patentin tarvitsee.

Hakemuksen tekeminen

PCT-hakemus voidaan panna vireille joko PRH:n kautta tai WIPO:ssa (World Intellectual Property Organization) Genevessä tai Euroopan patenttivirastossa (EPO). Jos hakemus pannaan vireille PRH:n kautta, virasto ensin tarkastaa, että hakemus on muodollisesti kunnossa. Tarkastuksen jälkeen hakemus siirtyy tutkittavaksi kansainväliselle viranomaiselle, joksi suomalainen hakija voi valita joko Patentti- ja rekisterihallituksen, Ruotsin patenttiviraston tai Euroopan patenttiviraston. Kaikki myöhempi kirjeenvaihto käydään suoraan valitun kansainvälisen viranomaisen kanssa.

Hakemuslomakkeet, ks. PCT-hakemuslomake, ja maksut, ks. PCT-maksut.

Hakemus voidaan tehdä suomen, ruotsin tai englannin kielellä (lomake kuitenkin englanniksi), mutta suomen- ja ruotsinkielinen hakemus on myöhemmin käännettävä englannin kielelle. Käännöksen ajankohta on riippuvainen siitä, minkä viraston valitsee tutkivaksi viranomaiseksi.

Kaksivaiheinen tutkimus

PCT-prosessissa on kaksi vaihetta. Ensimmäinen vaihe on ns. uutuustutkimusvaihe. Hakija saa uutuustutkimusraportin (search report) noin 3 kuukauden kuluttua PCT-hakemuksen tekemispäivästä. Raportti on luettelo julkaisuista, jotka mahdollisesti vaikuttavat patentin myöntämiseen, ja kirjallinen lausuma keksinnön patentoitavuudesta.

Toinen vaihe on ns. patentoitavuuden esitutkimus (preliminary examination), jossa saa tutkijainsinöörin mielipiteen keksinnön patentoitavuudesta. Toista vaihetta on pyydettävä erikseen joko 3 kk:n kuluessa uutuustutkimusraportin saamisesta tai viimeistään 22 kk:n kuluessa suomalaisesta ensihakemuksesta (varhaisimmasta etuoikeudesta), kumpi aika päättyy myöhemmin.

Siirtyminen kansalliseen / alueelliseen vaiheseen

Koska järjestelmästä ei synny kansainvälistä patenttia, täytyy kansainvälisten vaiheiden jälkeen siirtyä kansalliseen vaiheeseen eri maissa.

Pyysipä patentoitavuuden esitutkimusta tai ei, kansalliseen vaiheeseen voidaan nykyään siirtyä 30 (joissakin maissa 31) kk:n kuluessa varhaisimmasta etuoikeudesta.

Poikkeuksena ovat edelleen Sveitsi, Luxemburg, Tansania ja Uganda. Mikäli näihin maihin haluaa jatkaa 30 kk:n kuluttua varhaisimmasta etuoikeudesta, on 19 kk kuluessa etuoikeudesta pyydettävä patentoitavuuden esitutkimusta. Jos sen sijaan jatkaa PCT-vaiheiden jälkeen alueellisesti Euroopan patenttivirastossa ja nimeää Ruotsin, Sveitsin ja Luxemburgin, ei tarvitse pyytää patentoitavuuden esitutkimusta. Aripo-patentilla voi vastaavasti kattaa Tansanian ja Ugandan.

Järjestelmän etuja

Hakijalle järjestelmä tarjoaa monia etuja:

• Ulkomaisen patentinhaun voi aloittaa yhdellä hakemuksella ja saada option yli sataan maahan.
• Hakemisen voi aloittaa suomen (tai ruotsin) kielellä. Käännös englanniksi on tosin annettava myöhemmin.
• Hakemuksen voi toimittaa PRH:een vaikka etuoikeusvuoden viimeisenä päivänä. Etuoikeusvuoden lopussa tulee usein kiire päättää, haetaanko ulkomailla. PCT-hakemus on kätevä tapa aloittaa varsinkin silloin, jos ei tiedetä, missä maissa patentti halutaan.
• Suuria kustannuksia voi siirtää myöhemmäksi. Kansalliseen vaiheeseen meneminen merkitsee kustannusten nousemista, koska hakemus on käännettävä kansallisten virastojen virallisille kielille, maksettava viralliset hakemusmaksut ja ko. maan asiamiehen palkkiot.
• Taloudellinen riski pienenee, koska hakija saa kansainvälisen uutuustutkimusraportin ja halutessaan mielipiteen keksinnön patentoitavuudesta, ennen kuin tarvitsee päättää, missä maissa patenttia lopulta hakee.

Tarvitaanko patenttiasiamies?

Patenttiasiamiestä ei ole pakko käyttää, mutta se on suositeltavaa. Suomalainen hakija voi hoitaa kansainvälisen vaiheen itse. Vasta kansalliseen vaiheeseen mentäessä tarvitaan useimmissa maissa siellä asuva asiamies. PCT-järjestelmässä on kuitenkin lukuisia määräaikoja, joiden ylittäminen voi olla kohtalokasta. Siksi alan asiantuntijan ottaminen avuksi voi säästää monelta harmilta.

Rekisteröityjä patenttiasiamiehiä.