Erikoistu ja kehitä yhdessä asiakkaan kanssa

Toimitusjohtaja Jorma Turunen, Teknologiateollisuus ry

Suomalaisten yritysten luontaisin kilpakenttä löytyy päämarkkinoiden kyljestä pienistä, erikoistuneista markkinoista. Näille niche-markkinoille syntyvät myös uudet innovatiiviset yritykset.

Tätä mieltä on Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen. Hänen mielestään valtamarkkinoilla tapahtuvassa kilpailussa suomalaiset resurssit eivät riitä taistossa isojen amerikkalaisten ja saksalaisten yritysten kanssa. Globaalit markkinakokonaisuudet on ymmärrettävä nykyistä paremmin ja tunnistettava ne uudet osamarkkinat, jotka syntyvät päämarkkinoiden kylkeen.

”Vahvuusalueemme liittyvät pohjoiseen sijaintiimme, luontoon ja luonnonvaroihin, kuten puhtaaseen veteen, ilmaan ja malmivaroihin. Meillä on käytössämme esimerkiksi hyvin laaja eri energiamuotojen portfolio ja energiatehokkuus on sisään rakennettuna kaikkeen mitä teemme.”

”Emme ole myöskään kokonaan menettäneet vahvaa telekommunikaatiotaustaa. Meillä on edelleen paljon telesoftaosaamista ja terveysteknologia on nouseva alue”, Turunen muistuttaa.
Kansainvälisyyttä tarvitsemme kuitenkin lisää. Kansainvälistaustaisten tutkijoiden osuus on hyvin vähäinen verrattuna kilpaileviin EU-maihin. Toinen pullonkaula liittyy Suomen keskimääräistä alhaisempaan kasvuyrittäjyyspenetraatioon.

”Meillä on sinänsä yrittäjiä ihan ok määrä suhteessa kilpailijamaihimme. Mutta aggressiivinen kasvu ja itsensä oikein kunnolla likoon laittaminen ei jostain syystä suomalaiseen mentaliteettiin sovi”, huomauttaa Turunen.

Yhteistyö, osaaminen, erikoistuminen

Innovaatio edellyttää jo määritelmänsä mukaan kaupallistamista, tätä suomalaisille yrityksille usein tuskaisaksi muodostunutta vaihetta innovaatioputkessa.
”Yritysten on kehitettävä tuotteita ja palveluja aikaisempaa enemmän läheisessä yhteistyössä loppuasiakkaan kanssa. Erittäin läheinen yhteistyö on tunnusomaista kaikille kansainvälisesti menestyville pk-yrityksille”, painottaa Turunen.

”Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuuksia vaikka mihin, jos niillä riittää markkinaymmärrystä ja ne tekevät kehitystyötä yhdessä luottoasiakkaidensa kanssa.”
”Alasta riippumatta isojen pörssiyhtiöiden edustajat ovat monissa keskusteluissa korostaneet sitä, että korkea osaaminen on kaiken perusta. Suomalaisen koulutusjärjestelmän on tuotettava oikeaa osaamista täsmätarpeisiin. Kun osaaminen on kunnossa, syntyy myös innovaatioita”, Turunen toteaa.

Mutta riittääkö osaaminen, panostukset t&k-työhön ja uudet innovaatiot globalisoituneessa markkinataloudessa siihen, etteivät työt valu alemman kustannustason maihin?

”Huomattava osa isoista yrityksistä on sitä mieltä, että tuotteen elinkaaren alkuvaihe eli tuotantoympäristön skaalaaminen tehdään mieluiten Suomessa, lähellä tuotekehitystä ja innovaation ekosysteemiä. Näin siitä huolimatta, vaikka kyseessä olisi globaali volyymituote. Volyymituotteen elinkaaren myöhemmässä vaiheessa tuotannollinen toiminta voidaan sitten osittain tai kokonaan siirtää ulkopuolelle”, vastaa Turunen.

”Tässä mallissa innovaatioputken täytyy koko ajan tuottaa uutta, jotta myös Suomessa on valmistavaa tuotantoa nimenomaan tuotteen elinkaaren alkuvaiheessa”, Turunen kuitenkin tähdentää.

”Kaiken kaikkiaan erikoistuotteiden kehittäminen ja valmistus sopii Suomeen. Tämä erikoistuminen on otettava huomioon koulutusjärjestelmän alkupäästä lähtien. Meidän resursseilla korkeakouluissa ei kannata kouluttaa kaikille alueille kaikenlaisia osaajia. Suomen kannalta tärkeät erikoistumisalueet on nähtävä nykyistä skarpimmin.”

Sata uutta nokiaa

Turunen ei usko eikä odota, että Suomeen syntyisi uutta Nokiaa. Sen sijaan hän toivoo hartaasti, että saisimme sata uutta yritystä, jotka olisivat sadasosa Nokian koosta, mutta joiden työllistävä vaikutus olisi yhteensä sama.

”Uskon siihen, että erikoisalueilta meillä on mahdollisuus löytää iso joukko pienempiä menestystarinoita. Myös riskit ovat silloin useammassa korissa.”