Etusivu > Patentit > Patentinhaku Suomessa > Patenttihakemus

Patenttihakemus

Suomessa patenttia haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta. Patenttilaki, -asetus ja –määräykset määrittelevät, miten hakemus on laadittava, ks. tarkemmin myös Patenttiopas. Laatimisessa kannattaa ottaa oppia saman alan patenttijulkaisuista. Niitä löytyy esimerkiksi Internetistä Espacenet-tietokannasta.

Patenttihakemus kannattaa laatia huolella, koska siihen ei saa lisätä mitään tekemispäivän jälkeen. Patenttivaatimuksia voi muokata käsittelyn aikana, mutta muokkaamiseen tarvittava tieto täytyy löytyä hakemustekstistä, joko alkuperäisistä vaatimuksista tai selityksestä.

Hakemuksen osat

Hakemukseen tarvitaan lomake, joka löytyy PRH:n sivuilta Internetistä. Lomakkeeseen pitää liittää

Patenttihakemusta ei saa vireille pelkällä lomakkeella.

Mihin hakemus lähetetään?

Patenttihakemus voidaan joko lähettää postitse osoitteeseen

Patentti- ja rekisterihallitus
PL 1160
00101 HELSINKI

tai tuoda virka-aikana asiakaspalveluumme. Aukioloajat ja yhteystiedot

tai lähettää sähköisesti Epoline Online Filing (eOLF) -ohjelmalla, jonka saa maksutta PRH:n www-sivuilta. Sähköisesti eOLF-ohjelmalla lähetettyjä hakemuksia otetaan vastaan klo 00.00-24.00, vuoden jokaisena päivänä, myös viikonloppuina ja pyhäpäivinä. Hakemuksen tekemispäiväksi tulee se päivä, jolloin asiakirjat ovat saapuneet sähköisesti virastoon .

Hakemus voidaan panna vireille myös faksilla, mutta alkuperäiset asiakirjat on lähetettävä postitse tai Epoline Online Filing -ohjelmalla sen jälkeen. Faksin numero on (09) 6939 5328 (kirjaamo). Myös faksilla kyseiseen numeroon lähetetyt hakemukset katsotaan saapuneiksi samana päivänä klo 24.00 asti, mukaan lukien viikonloput ja pyhäpäivät.

Alussa maksettava hakemusmaksu

Hakemuksesta on maksettava hakemusmaksu ks. hinnasto. Maksua ei palauteta, vaikka hakemus ei johtaisikaan patenttiin.

Millä kielellä?

Hakija voi laatia hakemuksen suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Mikäli hakija haluaa PRH:n päätöökset englanniksi, sitä pitää pyytää hakemuslomakkeessa (ks. lomakkeen kohta "Pyydetään päätökset englannin kielellä). Patenttivaatimukset ja tiivistelmä tulee antaa PRH:een suomen kielellä, ennen kuin hakemus tulee julkiseksi. Hakemuksen voi tehdä muillakin kielillä ja saada tekemispäivän, mutta hakemusta ei tutkita ennen kuin se on käännetty suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Keksinnön selitys

Patenttivirasto toimii vain kirjallisen selityksen perusteella. Prototyyppi tai suullinen selitys tutkijainsinöörille ei ole patenttihakemus. Selityksen tulee olla niin selvä, että alan ammattimies sen perusteella pystyy käyttämään keksintöä. Jos näin ei ole, myönnetty patentti voidaan sen perusteella mitätöidä.

Selityksen otsikoksi pannaan keksinnön lyhyt ja asiallinen nimitys.

Selityksen alussa kerrotaan keksinnön lähtökohta, josta keksijä on lähtenyt keksintöään tekemään. Jos keksintö on jonkin laitteen parannus, kerrotaan tuo laite ja siinä oleva tekninen ongelma. Jos lähtökohta on se, ettei ole olemassa jotain tuotetta tai laitetta, vaikka sellaista tarvittaisiin, sitten todetaan tämä. Tärkeää on kertoa, mikä tekninen ongelma keksinnöllä ratkaistaan.

Selityksessä kerrotaan myös oma keksintö ja mitä uutta sillä aikaansaadaan aikaisempiin ratkaisuihin verrattuna.

Lopuksi selityksessä on annettava ainakin yksi yksityiskohtainen toteutusesimerkki keksinnön soveltamisesta käytäntöön. Kun keksintö on vaikkapa laite tai tuote, sen rakenne ja toiminta täytyy toteutusesimerkissä pystyä kuvaamaan niin yksityiskohtaisesti, että alan ammattimies kuvauksen perusteella pystyy valmistamaan laitteen tai tuotteen ja käyttämään sitä. Menetelmästä on kerrottava kaikki ne vaiheet, jotka ovat tarpeen sen käyttämiseksi.

Joskus esimerkkejä täytyy antaa useampiakin. Tällainen tilanne voi olla vaikkapa silloin, kun on kyse kemiallisesta seoksesta, jonka valmistuksessa voidaan käyttää useita komponentteja, joiden määrät voivat vaihdella. Silloin olisi hyvä antaa esimerkkejä useilla eri seossuhteilla.

Piirustus

Piirustus tehdään A4-kokoa olevalle paperille, niin kuin muukin hakemus. Piirustuksiin ei laiteta selittävää tekstiä, vaan keksinnön osat merkitään viitenumeroin. Näitä numeroita käytetään selityksessä keksinnön osia kuvaavien sanojen perässä.

Patenttivaatimukset

Nämä kertovat sen, mitä patentilla on suojattu, mitä haltija voi kieltää muita tekemästä. Keksinnön patentoitavuutta arvioitaessa tutkijainsinööri katsoo vaatimuksia ja vertaa niissä määriteltyä keksintöä aikaisemmin tunnetuksi tulleisiin ratkaisuihin. Jos satutaan joutumaan patenttiriitaan, vaatimukset ratkaisevat, ja vaatimuksissa käytettyjä keksinnön määritteitä ja merkityksiä saatetaan pohtia pitkään ja yksityiskohtaisesti. Siksi vaatimukset tulee laatia erityisen huolellisesti.

Hakemuksessa voi olla useita vaatimuksia, itsenäisiä tai epäitsenäisiä, menetelmä- ja laitevaatimuksia, mutta ne täytyy laatia niin, että niitä yhdistää yksi yhteinen keksinnöllinen ajatus.

Muodollisesti patenttivaatimus jakaantuu kahteen osaan: johdantoon ja tunnusmerkkiosaan. Johdannossa esitetään keksinnön ennestään tunnetut piirteet, tunnusmerkkiosassa sen uudet ja keksinnölliset piirteet. Osat erotetaan sanoilla ”t u n n e t t u siitä, että” tai jollain vastaavalla ilmaisulla.

Tiivistelmä

Tiivistelmän tarkoituksena on antaa nopea tieto siitä, mistä keksinnössä on kyse. Se ei vaikuta patentilla saatavaan suojaan. Tiivistelmä julkaistaan yleensä patenttijulkaisun etusivulla ja sen sisältö on haettavissa erilaisissa sähköisissä tietokannoissa.

Tiivistelmä on korkeintaan 150-sanainen yhteenveto keksinnöstä. Siinä ilmaistaan sekä se tekninen ongelma, jonka keksintö ratkaisee, että itse keksintö eli ratkaisu ongelmaan. Jos selitykseen kuuluu piirustus, valitaan piirustuksesta sopivin kuva julkaistavaksi tiivistelmän kanssa.