Suomalainen patentti 160 vuotta

Keisarillinen Suomen Senaatti myönsi ensimmäisen suomalaisen patentin 29.6.1842. Tämä ensimmäinen patentti myönnettiin vuorimekaanikko L. G. Ståhlen kehittämälle masuunissa käytettävälle "rautaiselle puhallinkoneelle".

Suomalaisen patentin historia on harvinaisen pitkä, pidempi kuin monilla muilla Euroopan mailla. Patenttijärjestelmän pitkä historia on sinällään osoitus järjestelmän merkittävyydestä, joka on osoittautunut yhtä tärkeäksi keksinnöksi kuin sen piirissä suojatut tärkeimmät innovaatiot.

Patentti on aina kahden kauppa. Keksijä saa yhteiskunnalta yksinoikeuden patentoituun tuotteeseensa ja tämän yksinoikeuden hintana keksijä julkistaa salaisen keksintönsä. Näin turvataan se, ettei kenenkään toisen uutta luovan ihmisen tai yhteisön tarvitse keksiä samaa asiaa uudelleen. Näin säästyy kansalaisten, yritysten ja yhteiskunnan rahaa ja aikaa.

Ståhlen ensimmäisen patentin asiakirjat, "patenttijulkaisu" on edelleen kaikkien nähtävissä Patentti- ja rekisterihallituksessa. Tähän mennessä Suomessa on myönnetty noin 108 000 patenttia, joiden kaikkien "julkistetut salat", patenttijulkaisut ovat kaikkien saatavilla. PRH:n kautta kansalaisilla on pääsy myös kansainvälisiin patenttitiedostoihin, joiden kymmenissä miljoonissa patenttijulkaisuissa on valtaosa maailman kaikesta teknisestä tiedosta.

Tämän, usein täysin ilmaisen, patentti-informaation käyttöön pitäisi oppia jokaisen uutta luovan suomalaisen, sillä kansainvälisten laskelmien mukaan tutkimus- ja kehittämistyöhön varatuista pääomista menee hukkaan jopa 30 prosenttia, kuin ei osata käyttää tätä järjestelmää, vaan keksitään "pyörä" aina uudestaan ja uudestaan.

Suomalaiset ovat osaava, luova ja keksinnöllinen kansa Luovuutta ja innovatiivisuutta on tavattu mitata tehtyjen patenttihakemusten määrällä. Kun eri kansakuntien patenttihakemusten määrä suhteutetaan kyseisen maan väkilukuun saadaan monessa suhteessa vertailukelpoinen tilasto. Tässä tilastossa, kun otetaan mukaan kaikkien alojen kaikki patenttihakemukset Suomi sijoittuu hienosti neljännelle tilalle Japanin, Saksan ja USA:n jälkeen, ennen Ruotsia ja Keski-Euroopan suuria maita. Jos tilastoon lasketaan vain ns. korkean teknologian (high tech) patenttihakemukset Suomi on ylivoimainen ykkönen koko maailmassa. Suomen suhdeluku on 80,4, kun se seuraavalla maalla, Hollannilla on 35,8 ja koko EU:n keskiarvo on vain 18,9!

Patentin historia on Suomen historiaa, mutta patentin tulevaisuus on Suomen taloudelliselle menestykselle elinehto. Henkinen pääoma - osaaminen, luovuus ja keksinnöllisyys on yhä enemmän avainasemassa kansainvälisessä yhteistyössä ja kilpailussa. Patentti- ja rekisterihallitus elää vahvasti mukana teollisoikeussuojajärjestelmien kansainvälisessä ja eurooppalaisessa muutoksessa. Suomalaisille PRH on keksijäin jälkeen monipuolisin, osaavin ja palvelevin henkisen omaisuuden toimija Suomessa.

Lisätietoa:
Pekka Launis
Patentti- ja rekisterihallitus
patentti- ja innovaatiolinjan linjanjohtaja
puh. (09) 69395443, 040 546 1470