Ohjelmistopatenttidirektiivi hylättiin Euroopan parlamentissa
Euroopan parlamentti hylkäsi toisessa käsittelyssään 6.7.2005 äänin 648 - 14 direktiiviehdotuksen, joka koski tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuutta.
Direktiiviehdotusta oli valmisteltu vuosia ja se osoittautui asiasisällöltään vaikeaksi heti käsittelyn alkuvaiheista lähtien. Ehdotukseen oli tehty muutoksia ministerineuvostossa ja niissä oli osittain huomioitu myös Euroopan parlamentissa esitettyjä näkökulmia. Yksimielisyyttä ei lopulta kuitenkaan saavutettu.
Ehdotuksen alkuperäisenä tavoitteena oli selkiyttää ja harmonisoida tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentointikäytäntöjä EU:n jäsenvaltioissa. Nämä tavoitteet jäivät nyt toteutumatta.
Suomessa patentointi jatkuu entiseen malliin
Patentti- ja rekisterihallituksessa tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentointi jatkuu kansallisten lakien mukaisesti kuten ennenkin. Päätöksellä ei ole useimmissa muissakaan EU:n jäsenvaltioissa ainakaan välittömiä vaikutuksia nykyisiin patentointikäytäntöihin.
Eurooppalaisessa käytännössä patentoitavalta keksinnöltä edellytetään aina teknistä vaikutusta. Tietokoneella toteutetuissa keksinnöissäkään patenttia ei myönnetä itse ohjelmalle, vaan keksinnön kohteena olevalle tekniselle ratkaisulle, joka voidaan toteuttaa tietokoneen avulla.
Tietokoneella toteutettuja keksintöjä tehdään kaikilla tekniikan alueilla, mutta erityisen paljon high tech -aloilla kuten tietoliikennetekniikassa. Suomalaisten tekemistä keksinnöistä merkittävä osa on juuri high tech -keksintöjä ja siksi tietokoneella toteutetuilla keksinnöillä on suuri merkitys koko maalle. Eurostatin keräämät tilastot Euroopan patenttivirastoon tehdyistä high tech -patenttihakemuksista osoittavat, että Suomi on väkilukuun suhteutettuna kirkkaasti ensimmäisellä sijalla.
Eurostat - High tech -hakemukset 2002Kansainvälistä patenttisuojaa haetaan suurelle osalle tietokoneella toteutetuista keksinnöistä. Suomalaiset patentinhakijat ovatkin PCT-järjestelmän suurkäyttäjiä. Asukasmäärään suhteutettuna suomalaiset ovat toisella sijalla hakemusmääriä vertailtaessa.
WIPO - PCT-hakemukset vuonna 2004Patenttiala kehittyy koko ajan ja myös tänä vuonna on saatu aikaan positiivista kehitystä Euroopan patenttiorganisaation puitteissa. Erityisen merkittävää suomalaisten yritysten, niin suurten kuin pk-yritystenkin kannalta on, että Patentti- ja rekisterihallitus aloitti 1.4.2005 toimintansa kansainvälisenä tutkivana PCT-virastona. Asiakas voi nyt kansainvälisessäkin patentinhakuvaiheessa asioida viranomaisten kanssa äidinkielellään.
Linjanjohtaja Pekka Launis