Suomen oma hallinto täyttää 200 vuotta 2.10.

Valtioneuvosto perustettiin 2. lokakuuta 1809

Vuosina 1808 – 1809 käytiin Ruotsin kuningaskunnan ja Venäjän keisarikunnan välillä Suomen sota, jonka alkusysäyksenä ja tapahtumien kansainvälisenä taustana olivat Napoleonin sodat sekä Tilsitissä ja Erfurtissa solmitut kahden keisarin väliset sopimukset. Syyskuussa 1809 allekirjoitettiin Haminassa rauhansopimus, jonka seurauksena syntyi autonominen Suomi.

Ruotsin vallan aikana valtakunnan keskushallinto oli sijainnut Tukholmassa. Suomeen oli kuitenkin muodostunut toimiva läänin- ja paikallishallinto.

Sodan vielä kestäessä ryhdyttiin suunnittelemaan Suomen oman ylimmän hallinnon järjestämistä Ruotsista eroamisen jälkeen. Niinkin varhain kuin joulukuussa 1808 keisari Aleksanteri I vahvisti suunnitelman, jolla laskettiin perusta Suomen suuriruhtinaskunnan erillisasemalle Venäjän keisarikunnan yhteydessä. Suomi oli saava sisäisen itsehallinnon – autonomian.

Suomen suuriruhtinaskunta sai oman valtiollisen keskushallinnon, kun elokuussa 1809 vahvistettiin Suomen hallituskonseljin (ruots. konselj = neuvosto) ohjesääntö.

Hallituskonseljin toiminta alkoi 2.10.1809 ja on nyt jatkunut yhtäjaksoisesti 200 vuotta.

Vuonna 1816 hallituskonseljin nimi muuttui keisarilliseksi Suomen senaatiksi. Senaatin tehtävät oli keskitetty kahdelle osastolle ja niiden yhteisistunnolle, plenumille. Senaatin virallisena puheenjohtajana toimi Suomen kenraalikuvernööri, mutta käytännössä toimintaa johtivat molempien osastojen varapuheenjohtajat. Talousosasto työskenteli jakautuneena toimituskuntiin ja sille kuului maan yleinen hallinto. Oikeusosasto toimi maan korkeimpana oikeusasteena.

Suomen itsenäistyttyä senaatti jatkoi toimintaansa vailla keisarillista koristusta nimenään Suomen senaatti. Olojen loppuvuodesta 1918 vakaannuttua itsenäistymiseen liittyvien hallitusmuototaistelujen jälkeen, luovuttiin nuoren tasavallan hallinnossa vanhoista nimistä.

Senaatin talousosaston nimi muutettiin valtioneuvostoksi. Talousosaston puheenjohtajasta tuli pääministeri, toimituskunnista ministeriöitä ja senaattoreista ministereitä. Oikeusosastosta tuli korkein oikeus, sen puheenjohtajasta korkeimman oikeuden presidentti ja prokuraattorista oikeuskansleri.

Hallituskonselji aloitti toimintansa silloisessa pääkaupungissa Turussa. Sen nimi ehti muuttua keisarilliseksi Suomen senaatiksi ennen muuttoa maan uuteen pääkaupunkiin Helsinkiin, sen Suurtorin laitaan valmistuneeseen Senaatintaloon, jonka mukaan myös tori nimettiin Senaatintoriksi. Marraskuussa 1918 Senaatintalosta tuli Valtioneuvoston linna.

Teksti: Kastehelmi Nikkanen, PRH