Suomalainen patentti täyttää 170 vuotta

Suomalaisen patenttijärjestelmän historia on kansainvälisesti tarkastellen pitkä. Se kattaa Suomen teknologisen kehityksen koko elinkaaren 1800-luvun alun ensiaskelista nykyhetken monimuotoiseen high tech –teollisuuteen.

Patenttijärjestelmä on olennainen osa meidän kansallista innovaatiopolitiikkaamme ja tukee yritysten tuotekehitys- ja tutkimustoiminnan tulosten tehokasta käyttöönottoa ja taloudellista hyödyntämistä. Patenttijärjestelmä tarjoaa selkänojan meidän kansainvälisen kilpailukykymme jatkuvaan parantamiseen ja siten myötävaikuttaa meidän yhteiskunnallisen hyvinvointimme kehittymiseen.

Suomalaisen patenttijärjestelmän alku on vuodessa 1842. Silloin myönnettiin patentti nro 1 ruotsalaiselle mekaanikolle L. G. Ståhlelle ”rautaiseen puhallinkoneeseen”, joka on rautamasuunin lisälaite. Tuolloin patenttiaika oli lyhyempi kuin nyt ja vaihteli patentista toiseen. Ståhle sai yksinoikeuden viiden vuoden ajan ainoana Suomessa valmistaa kyseessä olevaa puhallinkonetta.

Alussa myönnettiin muutama patentti vuodessa. Joukossa oli jo silloin muutama ruotsalainen tai saksalainen patentinhakija. Vauhtiin päästiin 1880-luvun loppupuolella, kun Suomi alkoi voimallisesti teollistua. Samanaikaisesti myös ulkomaisten, kuten amerikkalaisten, yritysten kiinnostus patentoida Suomessa kasvoi.

Patentteja on 170 vuoden aikana myönnetty kaiken kaikkiaan yli 120 000. Patenteista valtaosa tulee nykyään voimaan Euroopan Patenttiviraston myöntäminä EP-patentteina Suomen liityttyä Euroopan patenttikonventioon vuonna 1996. Kansallinen patentti on kuitenkin edelleen hyvin toimiva ja kilpailukykyinen vaihtoehto nopeana ja oikeusvarmana prosessina.

Patenttijärjestelmämme on muuttunut olemassaolonsa aikana valtavasti, niin kuin maailma ja tekniikkakin, jonka kehitystulosten suojaksi patentteja haetaan. Alussa hakemukset kirjoitettiin käsin, nyt yli kolme neljäsosaa hakemuksista tulee sähköisesti. Hakemusten kieli oli 1800-luvulla usein ruotsi, 1900-luvulla suomen kieli alkoi vallata alaa.

Vuoden 2011 lakimuutoksen myötä kotimaisten kielten, suomen ja ruotsin, rinnalle patenttikieleksi tuli englanti. Patentin voi siis Suomessa saada myös englanninkielisestä hakemuksesta ja käsittelykielenä on koko ajan englanti.

1800-luvun alun Manufaktuurijohtokunnasta, jossa muutama insinööri tutki hakemuksia, on kasvanut kaikki tekniikan eri alat kattava ja hyvän koulutuksen saaneiden yli 100 tutkijainsinöörin patenttivirasto.

Suomi on liittynyt alan kansainvälisiin sopimuksiin ja patenttilakimme ja käsittelyprosessimme ovat harmonisoitu niiden mukaisiksi. Patentti- ja rekisterihallituksessa tehdyn tutkimustyön laatu on korkea ja pohjautuu ensiluokkaisiin tiedonhakujärjestelmiin ja laajojen kansainvälisten tietokantojen käyttöön.

Suomalaisyritysten patenttistrategiat ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosina. Yritystemme tutkimus- ja tuotekehitystyötä tehdään myös rajojemme ulkopuolella. Patentointi aloitetaan yhä useammin kansainvälisellä patenttihakemuksella.

Jotta Patentti- ja rekisterihallitusta voi palvella ulkomaista patentointia aloittelevia suomalaisia keksijöitä ja yrityksiä entistä monipuolisemmin, virasto hakeutui vuonna 2004 kansainväliseksi tutkivaksi PCT-viranomaiseksi.

Valtaosa yrityksistämme ohjaa PCT- hakemuksensa Patentti- ja rekisterihallituksen tutkittavaksi, mikä on osoitus luottamuksesta tutkimustyömme laatua kohtaan. Mainittakoon tässä yhteydessä, että Suomi on erittäin korkealla PCT-hakemusten määrässä asukasta kohden. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on peräti kakkossijalla Sveitsin jälkeen.

Patentin Suomeen voi nyt saada joko Patentti- ja rekisterihallituksen tai Euroopan patenttiviraston myöntämänä. Koko Euroopan yhteisön kattavaa yhteisöpatenttia on yritetty saada aikaiseksi jo 1970-luvulta alkaen, mutta neuvottelut ovat olleet hitaita.

Nyt tosin hanke on nytkähtänyt eteenpäin ns. yhtenäispatentin nimellä, mutta joitakin yksityiskohtia on vielä sopimatta. Toteutuessaan yhtenäispatentti saattaa tuoda merkittäviä muutoksia Patentti- ja rekisterihallituksen toimintaan. Kaikki muutokset eivät ole positiivisia.

Patenttijärjestelmän rinnalla on vuodesta 1992 lähtien ollut myös hyödyllisyysmallijärjestelmä, joka on tarkoitettu kotimaista suojaa kaipaavien keksijöiden tarpeisiin.

Patentin historia on Suomen historiaa ja patenttijärjestelmän moitteeton toimivuus on elinehto Suomen taloudelliselle menestykselle. Siksi Patentti- ja rekisterihallitus tekee systemaattista kehitystyötä koko ajan yhdessä asiakkaiden kanssa toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi.

Lisätietoja:
Pekka Launis
linjanjohtaja
Patentti- ja rekisterihallitus
puh. 09 6939 5443, 040 546 1470