Siirry sisältöön Hakusivu Sivukartta
Mallioikeudet | Patentit | Säätiörekisteri | Tavaramerkit | Yhdistysrekisteri | Yrityskiinnitykset | Hyödyllisyysmallit | Kaupparekisteri
Etusivu
>
Hyödyllisyysmallit
>
Hyödyllisyysmallin hakeminen Suomessa
>
Hyödyllisyysmallihakemus
Suomessa hyödyllisyysmallia haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta. Hyödyllisyysmallilaki, -asetus ja –määräykset määrittelevät, miten hakemus on laadittava. Ks. tarkemmin Hyödyllisyysmalliopas. Laatimisessa kannattaa ottaa oppia saman alan patentti- tai hyödyllisyysmallijulkaisuista. Patenttijulkaisuja löytyy esimerkiksi Internetistä espacenet-tietokannasta.
Hakemus kannattaa laatia huolella, koska siihen ei saa lisätä mitään tekemispäivän jälkeen. Suojavaatimuksia voi muokata käsittelyn aikana, mutta muokkaamiseen tarvittava tieto täytyy löytyä hakemustekstistä joko selityksestä tai alkuperäisistä vaatimuksista.
Hakija, jolla on kotipaikka Suomessa, voi laatia hakemuksen suomeksi tai ruotsiksi. Suojavaatimukset on annettava molemmilla kielillä.
Hakemuksen voi tehdä muillakin kielillä ja saada hakemispäivän, mutta hakemusta ei tutkita ennen kuin se on käännetty suomeksi tai ruotsiksi.
Hakemukseen tarvitaan lomake, joka löytyy PRH:n sivuilta internetistä. Lomakkeeseen on liitettävä
Lisäksi on annettava
Hakemusta ei saa vireille pelkällä piirustuksella tai täytetyllä lomakkeella.
Keksintö on selityksessä esitettävä niin yksityiskohtaisesti, että alan ammattimies pystyy sen perusteella käyttämään keksintöä. Kuten patentilla, myös hyödyllisyysmallilla suojattava keksintö on aina ratkaisu johonkin olemassa olevaan tekniseen ongelmaan.
Selityksessä on alun alkaen oltava kaikki keksinnön ymmärtämisen kannalta välttämättömät asiat, uutta asiaa ei tekemispäivän jälkeen voi lisätä. Käsittelyn aikana hakemukseen voidaan tehdä vain välttämättömiä selvennyksiä.
Selityksen otsikoksi kirjoitetaan keksinnön lyhyt ja asiallinen nimitys, joka on toistettava suojavaatimusten alussa.
Selitys jakaantuu sisältönsä puolesta yleiseen ja erityiseen osaan. Yleisen osan alussa esitetään keksinnön käyttöala ja sitten selostetaan, mitä vastaavia tuotteita tai laitteita tai läheisiä ratkaisuja on hakijan tiedossa ja mitä puutteita niissä on. Oma keksintö selostetaan yleisesti ja mainitaan, miten se poistaa tunnettujen ratkaisujen huonot puolet. Tällöin esitetään myös ne keksinnölle tunnusomaiset keinot ja ratkaisut, jotka ovat välttämättömät keksinnölliseen päämäärään pääsemiseksi ja ongelman ratkaisemiseksi, sanatarkasti suojavaatimuksissa esitetyn kanssa tai viittauksena suojavaatimusten tunnusmerkkiosiin.
Selityksen erityisen osan alkuun kirjoitetaan luettelo hakemuksen kuvista. Erityisessä osassa esitetään keksinnöstä ainakin yksi yksityiskohtainen toteutusesimerkki, jossa selostetaan vähintään yksi mahdollinen tapa toteuttaa keksinnöllinen ajatus. Esimerkkejä saa tietysti esittää useampiakin.
Kuvista on ilmettävä kaikki selityksen ymmärtämisen kannalta oleelliset keksinnön yksityiskohdat, jotka merkitään viitenumeroilla.
Jos kuvat ovat piirustuksia, ne tehdään A4-kokoa olevalle paperille, niin kuin muukin hakemus. Kuvat voivat olla myös mustavalkoisia, toisintamiskelpoisia valokuvia, mikäli keksintö selviää niistä. Kuviin ei laiteta selittävää tekstiä, vaan keksinnön osat merkitään viitenumeroin. Näitä numeroita käytetään selityksessä keksinnön osia kuvaavien sanojen perässä.
Suojavaatimukset ovat hakemuksen tärkein osa, koska ne määrittelevät, mihin hyödyllisyysmallioikeus on myönnetty, eli mikä on hyödyllisyysmallin suojapiiri. Selitystä ja kuvia käytetään ainoastaan apuna vaatimusten ymmärtämisessä ja tulkinnassa.
Hyödyllisyysmallihakemuksessa voidaan esittää useita suojavaatimuksia, jotka voivat kohdistua useampaan toisistaan riippuvaiseen keksintöön.
Suojavaatimus on kaksiosainen. Siinä on johdanto ja tunnusmerkkiosa, jotka erotetaan toisistaan sanoilla "t u n n e t t u siitä, että" tai vastaavalla ilmaisulla. Johdannon alkuun kirjoitetaan keksinnön nimitys. Johdannossa esitetään keksinnön ennestään tunnetut piirteet, tunnusmerkkiosassa sen uudet piirteet.
Mikäli rekisteröintiä halutaan lykätä enintään 15 kuukautta tekemis- tai etuoikeuspäivästä, on tätä pyydettävä viimeistään kahden kuukauden kuluessa tekemispäivästä ja suoritettava lykkäysmaksu.
Hyödyllisyysmallihakemus tulee julkiseksi, kun se johtaa rekisteröintiin. Rekisteröinnin lykkäyksellä pystytään pitkittämään hakemuksen tuloa julkiseksi, mikä voi joissain tilanteissa olla hakijan etu.
Hyödyllisyysmallihakemus voidaan joko lähettää postitse osoitteeseen
Patentti- ja rekisterihallitus
PL 1160
00101 HELSINKI
tai tuoda virka-aikana 8.00 - 16.15 asiakaspalveluun, osoite Arkadiankatu 6 A.
tai lähettää sähköisesti Epoline Online Filing (eOLF) -ohjelmalla, jonka saa maksutta PRH:sta: Ohjeet ja ohjelman lataaminen. Sähköisesti eOLF-ohjelmalla lähetettyjä hakemuksia otetaan vastaan klo 00.00-24.00, vuoden jokaisena päivänä. Hakemuksen tekemispäiväksi tulee se päivä, jolloin asiakirjat ovat saapuneet sähköisesti virastoon, mukaan lukien viikonloput ja pyhäpäivät.
Hakemus voidaan panna vireille myös faksilla, mutta alkuperäiset asiakirjat on lähetettävä postitse sen jälkeen. Faksin numero on (09) 6939 5328. Faksilla ko. numeroon klo 24.00 asti lähetetyt hakemukset katsotaan saapuneeksi samana päivänä, mukaan lukien viikonloput ja pyhäpäivät.
PRH:n pääoven vieressä sijainnut postilaatikko poistettiin käytöstä 1.4.2010, joten sen kautta hakemuksia tai muita asiakirjoja ei enää voi toimittaa.
Rekisteröintimaksu on maksettava mieluiten hakemusta tehtäessä tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa tekemispäivästä. Maksua ei palauteta, vaikka hakemus ei johtaisikaan rekisteröintiin. Maksu maksetaan PRH:n tilille, katso hinnasto.