Siirry sisältöön Hakusivu Sivukartta
Mallioikeudet | Patentit | Säätiörekisteri | Tavaramerkit | Yhdistysrekisteri | Yrityskiinnitykset | Hyödyllisyysmallit | Kaupparekisteri
Etusivu
>
Patentit
>
Keksinnön tekijälle
Olet saanut loistavan idean: Vanhukset, vaikeasti liikkuvat tai muuten vain kankeat ihmiset tarvitsevat tuolin, mielellään mukavan nojatuolin, joka pystyy helpottamaan istujaa nousemaan siitä. Mietit, voisiko sen patentoida, jotta muut eivät hyödy hyvästä ideastasi.
Jos ideasi on tällä asteella, sinulla ei ole vielä keksintöä, johon patentin voisi saada.
Jos sen sijaan olet miettinyt tuolin yksityiskohdat ajatuksissasi valmiiksi teknisiä ratkaisuja myöten, saattaa ideasi olla niin valmis, että patentinhaku voi tulla kyseeseen.
Jos olet miettinyt ideasi toteutusta kynän ja paperin avulla ja päätynyt yksityiskohtaiseen, konkreettiseen ratkaisuun tuolista, voit lähteä miettimään patentinhakua. Patenttivirasto ei pyydä prototyyppiä, eikä se itse asiassa edes halua sitä. Haku tapahtuu kirjallisesti.
Keksintö täytyy pystyä kuvaamaan hakemuksessa niin yksityiskohtaisesti, antamaan sellainen toteutusesimerkki ideasta (vaikkapa yllämainitusta tuolista), että alan ammattimies hakemuksen ohjeita noudattaen osaa valmistaa tuotteen tai käyttää patentoitua menetelmää.
Jos olet jo julkistanut keksintösi, ts. myynyt tuotetta, kertonut siitä lehtiartikkelissa, kokeillut sen toimivuutta julkisella paikalla, levittänyt mainoksia, esitellyt messuilla yms., ei keksintösi ole enää uusi eikä siksi patentoitavissa. Keksintöä ei kannata julkistaa ainakaan ennen kuin olet saanut patenttihakemuksellesi tekemispäivän PRH:sta, ehkä ei heti silloinkaan.
Selvitä ennen hakemaan ryhtymistä, onko kyseessä patenttilain tarkoittama keksintö. Patentoinnissa on kyse yksinoikeudesta uuteen tekniikkaan, ei esimerkiksi liikeideoihin, opetusmenetelmiin, peleihin – ei ainakaan Suomessa ja Euroopassa. Patenttilaissa on luettelo keksinnöistä, joita sellaisenaan ei pidetä teollisesti käyttökelpoisena ja joihin ei siis patenttia myönnetä. Tarkista, ettei keksintösi kuulu tähän luetteloon.
Patentti myönnetään vain uuteen keksintöön. Vaikka itse olet sitä mieltä, että keksintösi tai ideasi on uusi, koska markkinoilla ei ole sellaista, ei se vielä ole täysi totuus uutuudesta. Maailmassa on 7 miljardia ihmistä, Suomessa vain 5 miljoonaa. Ideoita saadaan muuallakin maailmassa kuin vain Suomessa, joskus samojakin.
Yritä siis selvittää vaikkapa netistä, onko keksintösi uusi. Säästät selvää rahaa ainakin siinä tapauksessa, että samanlainen keksintö on jo tehty jossain päin maailmaa.
- Tiedonhaun voi aloittaa vaikkapa Googlen avulla, www.google.fi
- Sitä voi jatkaa patenttitiedonhaulla Espacenet-tietopankista, fi.espacenet.com. Sieltä löytyy patenttijulkaisuja aina1800-luvulta alkaen.
Espacenet-Worldwide-tietokannassa on patenttijulkaisuja useista kymmenistä maista. Sieltä tietoa on haettava englannin kielellä.
FI-Espacenet-tietokannassa on suomalaisia patenttijulkaisuja. Siellä voit haussa käyttää suomen kieltä.
Huomaat, ettei idea nousemista helpottavasta nojatuolista ole uusi, ks. esimerkit alla. Jos keksintösi, konkreettinen ratkaisu tuolista, eroaa kuitenkin löytämistäsi ideoista teknisesti niin paljon, ettei ero ole ilmeinen alan ammattimiehelle, saattaa se silti olla patentoitavissa.
Piirustus ruutupaperilla ja muutama sana selitystä ei ole patenttihakemus. Patenttilaki, -asetus ja –määräykset kertovat, miten hakemus on laadittava. Vaikka keksintösi olisi kuinka hyvä ja patentin arvoinen, Patentti- ja rekisterihallituksen tutkijainsinöörillä ei ole lupa myöntää patenttia, ellei hakemustasi ole laadittu lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Perehdy siis vaikkapa Patentti- ja rekisterihallituksen verkkosivuilta löytyviin ohjeisiin ja oppaisiin. Jos suinkin mahdollista, ota asiantuntija laatimaan hakemus.
Patentin sijasta keksintö voidaan suojata hyödyllisyysmallilla (”pikkupatentilla”). Jos aikomuksesi on myydä keksintöä myös ulkomaille tai antaa siihen käyttölupia, patentti on varmaan parempi vaihtoehto. Jos keksintösi todennäköisesti menee kaupaksi useita vuosia, patentti suojaa sen pitempään, 20 vuotta, jos tarpeen.
Jos taas toimit vain kotimarkkinoilla ja haluat estää täällä kilpailijoita kopioimasta tuotettasi tai tuomasta sitä maahan, hyödyllisyysmalli voi olla hyvä valinta.
Viranomaisen on mahdotonta ottaa kantaa siihen, kumpi sopii parhaiten sinun liiketoiminta- ja kilpailutilanteeseesi. Yllä esitetyt ajatukset on siis vain suuntaa antavia lähtökohtia. Yksi vaihtoehto on myös olla suojaamatta ollenkaan, yrittää pitää keksintö liikesalaisuutena. Kaikkia myynnissä olevia tuotteita ei suinkaan ole patentoitu.
Linkki oppaaseen hyödyllisyysmallin hakijalle
Toisinaan paras tapa suojata esim. uusi palveluidea on keksiä sille hyvä tavaramerkki ja suojata se rekisteröimällä tavaramerkki. Vaikka muut voisivatkin kopioida palvelumallisi, he eivät saisi käyttää samaa tai samankaltaista tavaramerkkiä kuin sinulla on. Hyvällä ja suojatulla tavaramerkillä saat itsellesi etumatkaa ja pystyt kenties luomaan mielikuvan ”siitä aidosta ja alkuperäisestä” palvelusta.
Aina on tärkeätä huolehtia tuotteen nimen – tavaramerkin - suojaamisesta. Rekisteröimällä tavaramerkin saat oikeuden kieltää muita käyttämästä samaa tai sekoitettavissa olevaa merkkiä samankaltaisten tuotteiden yhteydessä. Näin voit varmistaa, että kilpailijat eivät pääse hyötymään tuotekehittely- ja markkinointipanostuksistasi käyttämällä tuotteellaan samaa tai sekoitettavissa olevaa merkkiä.
Suomen jokaisessa ELY-keskuksessa on innovaatioasiantuntija, jonka kanssa keksinnöstä ja sen suojausmahdollisuudesta voi keskustella luottamuksellisesti. Innovaatioasiantuntijalta voi saada vinkkejä myös rahoituksesta. Jos keksintösi voisi olla alku liiketoiminnalle, kasvuyritysaihio, sen eteenpäin viemiseen saattaa löytyä apua ELY-keskusten Tuoteväylä-hankkeesta ja rahoitusta Keksintösäätiöstä.
Linkki Keksintösäätiön sivuille, josta löytyy myös tietoa Tuoteväylä-palvelusta.
Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) neuvontainsinööriltä voi myös kysyä neuvoja. Rahoitusta ei PRH:n kautta kuitenkaan järjesty. Neuvontainsinööri palvelee arkisin klo 9-11 ja 12-15.
puhelin 029 509 5858
sähköposti neuvonta.patentti@prh.fi
ks. myös www.prh.fi --> Patentit --> Neuvontainsinöörit
tavaramerkkiasioissa palvelee PRH:n tavaramerkkineuvonta
puhelin
asiakasneuvonta 029 509 5855
neuvontalakimies 029 509 5398
sähköposti neuvonta.tavaramerkki@prh.fi
ks. myös www.prh.fi --> Tavaramerkit --> Neuvonta