LIITTO - yhdistykset yhteiskunnan rakentajina (20.9.2005 - 31.1.2006)

Patentti- ja rekisterihallituksen Innogalleriaan kootussa näyttelyssä valotetaan neljän työmarkkinoilla toimivan yhdistyksen kautta Suomen omaleimaisen kansalais- ja yhdistystoiminnan merkittävää yhteiskunnallista tehtävää sekä esitellään yhdistysten rekisteröintiä, sen historiaa ja merkitystä.

Sadan vuoden takaiset maailmanhistorian tapahtumat vaikuttivat suuresti suomalaiseen kansalais- ja yhdistystoimintaan. Japani oli voittanut Itä-Aasian sodan, Venäjä oli lyöty. Tappion häpeä ja sodan rasitukset aiheuttivat mielenosoituksia ja lakkoja. Vallankumouksen pelossa keisari Nikolai II teki myönnytyksiä kansanvallan suuntaan ja luopui ehdottomasta yksinvaltiudesta.

Suomessakin puhkesi syksyllä 1905 koko kansan yhteisenä ponnistuksena suurlakko, joka pakotti keisari-suuriruhtinaan taipumaan uudistuksiin. Marraskuun 4. päivänä annetulla vapausmanifestilla keisari peruutti vuonna 1899 aloitetut, vuosi vuodelta kiristetyt, suomen täydelliseen venäläistämiseen tähdänneet toimet ja antoi Suomen senaatille tehtäväksi mm. ”tehdä ehdotus uudeksi valtiopäiväjärjestykseksi … sovelluttamalla kansanedustajia valittaessa yleisen ja yhtäläisen vaalioikeuden periaatteita ” ja ”valmistaa ehdotus perustuslainsäännöksiksi, jotka turvaavat maan kansalaisille sanan-, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden”.

Niinpä, kun sortovalta taas vahvistui vain parin vuoden hengähdystauon jälkeen, oli Suomella yksikamarinen, yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valittu eduskunta ja kansalaisten demokraattiset oikeudet takaava perustuslaki. Panslavistinen painostus kuitenkin vaikeutti lainsäädäntötyötä Suomessa. Kolmasti keisari kieltäytyi hyväksymästä suomalaisille tärkeää yhdistyslakia ja yhdistymisvapaus jäi käytännössä viranomaisten mielivallasta riippuvaiseksi, kunnes heti olojen vakiinnuttua itsenäistymiseen liittyvien kuohuvien vaiheiden jälkeen Suomen tasavallalle vahvistettiin yhdistyslaki ja perustettiin yhdistysrekisteri, joka ”on koko maalle yhteinen ja pitää sitä se virasto, jonka maan hallitus siihen määrää” (Yhdistyslaki 1919).

Suomen yhdistysrekisteri on perustettu vuonna 1919. Vuodesta 1995 lähtien rekisteriä on pitänyt Patentti- ja rekisterihallitus. Rekisteriin on vuoden 2005 syksyllä merkitty 124 000 yhdistystä.

Suurlakon seurauksena oli alkanut myös sekä työnantajien että työntekijöiden järjestelmällinen järjestäytyminen. Vuoden 1907 keväällä aloitti toimintansa kaksi yhdistystä, joiden tarkoitus ja pyrkimys oli jäsenkuntansa etujen ajaminen ja valvominen työmarkkinoilla. Näiden seuraajia ovat kaksi satavuotisjuhliinsa valmistautuvaa yhdistystä, Suomen suurin työnantajajärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry ja Suomen suurin palkansaajien järjestö Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry.

Nämä keskusjärjestöt koostuvat kymmenistä liittomuotoisista jäsenyhdistyksistä, joista näyttelyssä esimerkkeinä kaksi rakennusalalla toimivaa yhdistystä: työntekijöiden Rakennusliitto ry ja työnantajayritysten Rakennusteollisuus RT ry, jotka puolestaan koostuvat sadoista ammatillisista, alueellisista ja toimialoittain järjestäytyneistä jäsenyhdistyksistä…

Lue lisää (pdf):

Kuvia näyttelystä (pdf, 8,2 Mt)

Lisätietoa:
Kastehelmi Nikkanen
näyttelyassistentti
puh. 040 549 2737

Tietoa sivustosta
PRH:n yhteystiedot
Rekisteri- ja tietosuojaselosteet

Anna palautetta Tulostettava versio