Ideointi
Miten ideamme ja innovaatiomme syntyvät?
Yrityksissä innovaatiot ja tuotekehitysideat perustuvat useimmiten varsin systemaattiseen esim. teknologiakarttojen, tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkimustulosten, kilpailijoiden toimien sekä asiakas- ja markkinavaatimusten seuraamiseen. On myös yrityksiä, joissa ideat syntyvät vapaamuotoisesti esimerkiksi yksittäisten innovaattoreiden ajatustyön tuloksena.
Uusia innovaatioita ja niihin liittyviä liikeideoita voi syntyä myös yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimushankkeista tai ns. vapaan keksijän toimesta.
Yrityksen kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden varmistamiseksi on syytää pohtia ja tehdä tietoisia päätöksiä mm. seuraavista asioista:
- Mikä on se tapa, jolla yrityksemme hakee ja löytää uusia ideoita? Perustuuko tuotekehitysprosessimme systemaattiseen eri idea- ja tietolähteiden seurantaan vai onko innovointi vapaamuotoista?
- Mitkä ovat tärkeimmät aktiivisesti seurattavat idea- ja tietolähteemme?
- Miten huomioimme asiakastarpeiden tunnistamisen ja analysoinnin tuotekehitysprosessissa ja erityisesti sen alkuvaiheessa?
Immateriaalijärjestelmän hyödyntäminen
Tuotekehitysprosessin ideointivaihe voi olla tuoteparannusta eli ylläpitosuunnittelua tai uustuotekehitystä. Niissä on syytä hyödyntää immateriaalijärjestelmää ja sen työkaluja esimerkiksi
- uusien ideoiden ja innovaatioiden etsimiseen
- uusien tuoteominaisuuksien ja tuoteparannusten etsimiseen
- mahdollisuuksien löytämiseen kilpailijoiden ratkaisuista sekä niiden heikkouksista ja vahvuuksista
- tekniikan tasosta toimialalla ja muilla aloilla.
Työsuhdekeksinnöt ovat keskeinen osa immateriaalijärjestelmää. Niistä palkitseminen on tärkeä osa yrityksen avainhenkilöiden kannustamisessa ja sitouttamisessa sekä innovaatiomyönteisen ilmapiirin luomisessa.
- Miten yrityksessämme hyödynnetään immateriaalijärjestelmää idealähteenä täydentämään muita asiakas-, kilpailija- ja innovaatiotietämyksen lähteitä? Apuna voi käyttää esimerkiksi Karkeaa teknisen tason selvitystä ja analyysiä. Näiden avulla saadaan selvitettyä alan julkinen tieto ja tekniset ratkaisut, alan patentoinnin ja patentointikohteiden suuntaukset, alan toimijat sekä alaa tutkivat maat.
- Miten varmistamme, että immateriaalijärjestelmän tarjoama tieto on kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla ja oikeassa muodossa? Miten tiedonkeruu, -hallinta ja -jakelu on organisoitu ja kuka niistä on vastuussa?
- Miten innovointivaiheessa työsuhdekeksintöasiat ja niistä palkitseminen edesauttavat innovaatiotoimintaa ja kannustavat luovaan keksinnöllisyyteen?
- Miten varmistamme, että ylläpitosuunnittelun pieni tuoteparannus arvioidaan myös suojaamisen nykykulmasta?
- Miten hyödynnämme Internetiä ideoinnin tietolähteenä?
Oy Konelaite Ab:n ideointi ja innovointi perustuvat systemaattiseen markkina- ja kilpailutilanteen seurantaan, tiiviiseen yhteistyöhön avainasiakkaiden ja -partnerien kanssa.
Useimmiten ideat kuitenkin perustuvat yrityksen avainhenkilöiden henkilökohtaiseen ideointiin eli syntyvät "vahingossa".
Yrityksessä vallitsee innovaatiomyönteinen ilmapiiri, joka kannustaa henkilöstöä ideointiin ja innovointiin. Tämä näkyy käytännössä aktiivisena aloitetoimintana, jossa myös pienet kehitysideat esimerkiksi työmenetelmiin huomioidaan ja palkitaan.
Varsinaisista työsuhdekeksinnöistä palkitseminen on järjestelmällistä ja siitä on tehty selkeät kirjalliset pelisäännöt.
Oy Konelaite Ab seuraa aktiivisesti oman alansa immateriaalitietoja. Jatkuva tekniikan alan seuranta ja -analysointi on ulkoistettu patenttitoimistolle, joka raportoi sopimuksen mukaisesti yritykselle. Yrityksen sisäinen tiedonhallinta ja -jakelu on organisoitu siten, että kaikki tarvittava immateriaalitieto on sitä tarvitsevien henkilöiden saatavilla.
Käytännössä immateriaalitieto koskettaa toimitusjohtajaa sekä viittä tuotekehityksen ja markkinoinnin henkilöä. Päävastuu on yrityksen tuotekehitysjohtajalla.
Yritys etsii aktiivisesti parannuksia olemassa oleviin tuotteisiin ja valmiita ratkaisuja havaittuihin ongelmiin muilta toimijoilta. Erityisesti pyritään löytämään langattomaan tiedonsiirtoon liittyviä parhaita käytäntöjä.
Yrityksen aloitetoiminta ja työsuhdekeksintökäytäntö ovat ajanmukaisia ja kannustavat henkilöstöä innovointiin ja uuden kehittämiseen. Myös varsin pienten aloitteiden tekemiseen kannustetaan. Tavoitteena on, että uusia aloitteita tehdään 1–2 kpl henkilöä kohden vuodessa.