Tähän on tultu - manufaktuurijohtokunnan perustamisesta 175 vuotta

Toukokuussa 1835 annettiin Helsingissä asetus, jolla määrättiin manufaktuurijohtokunnan ja teknologisen instituutin perustamisesta Suomeen.
Manufaktuurijohtokunnan tehtäväksi tuli järjestää teknillisen tiedon opetus maan teollisten elinkeinojen harjoittajien tarpeisiin, seurata tarkasti maan manufaktuurien, tehdaslaitosten ja käsityöammattien toimintaa sekä edistää aktiivisesti sellaisen toiminnan lisääntymistä ja kehitystä…

Manufaktuurijohtokunta toteutti tehtäväänsä tekniikan alan opetuksen järjestäjänä perustamalla Helsinkiin teknillisen reaalikoulun, josta muutamien polyteekkivaiheiden kautta kehittyi nykyinen Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu.

Maan teollisen toiminnan edistämis- ja kehittämistyössään manufaktuurijohtokunta toimi muun ohessa senaatin asiantuntijavirastona tämän myöntäessä elinkeinoelämän alaan kuuluvia eri- ja yksinoikeuksia. Mainittuihin oikeuksiin kuuluivat myös keksintöprivilegiot, joita käsiteltäessä manufaktuurijohtokunnan tekniikan alan erikoistuntijoiden lausunnot olivat senaatille olennaisen tärkeitä.

Kesällä 1842 keisarillisen Suomen senaatin talousosasto – nykyisen valtioneuvostomme edeltäjä – teki keksintöprivilegiopäätöksen, jolla myönsi keisarin korkeassa nimessä vuorimekanikus Lars Ståhlelle yksinoikeuden uudentyyppisen, Suomessa ennen tuntemattoman rautaisen puhallinkoneen valmistamiseen. Kysymyksessä ei ollut aivan ensimmäinen tekniikan alaan kuuluva privilegio Suomessa, mutta tämä Patent Resolution merkittiin manufaktuurijohtokunnan diaariin numerolla 1 ja näin alkoi suomalaisen patentin toistaiseksi katkeamaton historia. Manufaktuurijohto-
kunnan senaatille antamassa lausunnossa todettiin, että keksintö on tärkeä ja hyödyllinen manufaktuureille ja käsiteollisuudelle, joiden toiminnassa tarvitaan puhallinkoneita sekä se, että kyseisen rakenteiset puhallinkoneet eivät ole olleet Suomessa ennen tunnettuja.

Viisi vuosikymmentä manufaktuurijohtokunta hallinnoi Suomen vapriikkitoimintaa. Tuona aikana siirryttiin manufaktuurista masiinafaktuuriin ja uutta teollisuutta syntyi ja kasvoi erityisesti metalli-, tekstiili-, puu- ja paperiteollisuuden aloilla. Suomen kielen saatua tasa-arvoisen aseman ruotsin kielen rinnalla sai manufakturdirektionen nimen tehtaaston johtokunta. Vuonna 1876 annettiin asetus patenttioikeudesta Suomenmaassa.
Manufaktuurijohtokunnan rinnalla toimi Suomessa vuorihallitus valtion vaurauden tuottajana ja kansallisteollisuutena vanhastaan pidetyn vuoritoimen hallintoa hoitamassa.

Vuoden 1884 lopulla julki luettiin saarnastuoleista julistus uuden viraston perustamisesta Helsinkiin, jotta suuriruhtinaanmaan teollisuuden etujen tehokkaampi edistäminen kävisi mahdolliseksi. Tehtaaston johtokunta (manufakturdirektionen) ja vuorihallitus lakkautettiin ja niiden tehtävät siirrettiin seuraavan vuoden alussa toimintansa aloittavalle teollisuushallitukselle.
Vuonna 1888 keisarillisen Suomen senaatin talousosastoon perustettiin kauppa- ja teollisuustoimituskunta, jonka alaisena myös teollisuushallitus tuli toimimaan, ja jonka tehtävänä oli muun muassa vastata suuriruhtinaskunnan asioista, jotka koskivat patenttilaitosta ynnä kaikenlaisia tarkoituksia varten perustettujen osakeyhtiöiden lailliseksi julistamista.

Teollisuushallituksen toiminnan aikana annettiin asetus tavaraleimain suojelemisesta Suomessa vuonna 1889, asetus kaupparekisteristä, toiminimestä ja prokurasta vuonna 1896 sekä asetus patenttioikeudesta ja patenttia koskevien juttujen oikeudenkäynnistä vuonna 1898.
Vuonna 1918 teollisuushallituksen tehtävät siirtyivät uudelle virastolle, kun itsenäiseen Suomeen perustettiin kauppa- ja teollisuushallitus, jonka toimialaan kuului uuden valtion kaikkinainen liike- ja elinkeinoelämä.

Keisarillisen Suomen senaatin talousosastosta tuli itsenäisen Suomen valtioneuvosto ja sen toimituskunnista ministeriöitä. Kauppa- ja teollisuushallitus tehtävineen sulautui kauppa- ja teollisuusministeriöön ja näin pääsemme muutamat hallintobyrokratian pykälänmutkat oikoen vuoteen 1942, jolloin Suomessa aloitti toimintansa uusi keskusvirasto.

Patentti-, tavaramerkki- ja kaupparekisteriasioita hoitaneet yksiköt olivat kauppa- ja teollisuusministeriön organisaatiossa toimineet varsin itsenäisesti ja yhteistyössä. Vuonna 1939 niistä muodostettiin ministeriön patenttiasiain- ja kaupparekisteriosasto. Tämä osasto aloitti vuoden 1942 alussa toimintansa itsenäisenä virastona nimenään Patentti- ja rekisterihallitus.

PRH jatkaa omalta osaltaan manufaktuurijohtokunnan 175 vuotta sitten aloittamaa työtä ja sen kunniaksi koottiin Innotalon auditorion aulaan tätä historiaa valottava näyttely, joka valmistui elokuussa 2010.

TÄHÄN ON TULTU – manufaktuurijohtokunnan perustamisesta 175 vuotta

Lisätietoja:
Kastehelmi Nikkanen
näyttelyassistentti , puh 040 549 2737

Teksti: Kastehelmi Nikkanen.