Vohlonen ottaa suunnan (15.6.-15.11.2006)


”Sanotaan, että keksijän tulee olla tyytymätön, muuten ei keksintö synny. Sitä oli Tuomas Vohlonen. Kaikkialla, missä hän liikkui, työskenteli tai tapasi uusia asioita, ensimmäiseksi hän ajatteli, onko tämä riittävän hyvä, voisiko sitä parannella. Hän oli keksijän työssään väsymätön .”

Näin kirjoitti Sulo Veikko Siitonen (S.V.S). artikkelissaan (pdf) Tuomas Vohlonen – tunnettu suomalainen keksijänero sanomalehti Etelä-Saimaassa keväällä 1969. Tuolloin Tuomas (Tommo) Vohlosen kuolemasta oli kulunut 30 vuotta.

Keväällä 1939 keksijä, maanmittausinsinööri Tommo Vohlonen oli 61-vuotias. Hänelle oli myönnetty 39 suomalaista patenttia ja keskeisimmät keksinnöt oli patentoitu myös ulkomailla. Hän oli ehtinyt toimia kolme vuotta perustamansa yrityksen toimitusjohtajana ja nähnyt sen alkavan menestyksen, mutta ”alkaessaan saada nauttia työnsä tuloksista hänen elämänlankansa taittui yllättäen” (S.V.S.).

Rouva Elli Vohlonen, yhtiökumppani yrityksessä, jatkoi miehensä keskeytynyttä työtä. Hän toimi yrityksen toimitusjohtajana vuoteen 1952 saakka ja kävi ankaria taisteluita puolustaessaan patenttioikeuksia, jotka Tommo Vohlosen kuoleman jälkeen siirtyivät hänelle. Patenttisuojat pitivät, yrityksen tuotteet saivat hyvän ja luotettavan maineen ja sen nimestä tuli tunnettu.

Nyt, vuonna 2006 tuo yritys on 70-vuotias. Se on maailman suurin kompassien ja tarkkuusinstrumenttien valmistaja, käsite ja kansainvälisesti arvostettu brändi.

Tommo Vohlosen keksinnöistä uraauurtavin oli menetelmä nestetäytteisen marssikompassin valmistamiseksi ja yritys, jonka hän vuonna 1936 perusti vaimonsa Ellin ja veljenpokansa Kaukon kanssa on Suunto oy.

”Vaikka johtaja Tuomas Vohlosen kuolemasta on aikaa vasta 30 vuotta, niin hänen nimensä on unohtunut ja paljon häntä ja hänen töitään koskevaa tietoa on ennättänyt kadota. Missä lienevätkään hänen arkistonsa, käsikirjoituksensa, luonnokset, suunnitelmat. Ne olisivat ainutlaatuista pelastettavaa. Tuomas Vohlosen nimi on unohtunut, mutta hänen työnsä elää. Hänen keksintönsä ansiosta Suomen maa on löydetty maailman kartalta. Olkoon tämä kirjoitus kunnianosoitus Tuomas Vohlosen elämäntyölle ja vaatimattomalle keksijänerolle.” (S.V.S. 1969)

Innogalleriaan on Patentti- ja rekisterihallituksen ja Suunto oy:n yhteistyönä koottu näyttely, jossa esitellään keksijä Tuomas Vohlonen ja hänen patenttinsa, sekä kompassikeksintöjen kiintoisat käsittelyvaiheet. Suunnon vaiheita kuvaillaan kuvin, esinein ja kertomuksin. Esittelemme muun muassa kompassin, joka pelasti nuoren vänrikin hengen ja arkeologin, joka löysi aarteen.

Professori Arthur Demarest tutkimusretkikuntineen löysi Guatemalan sademetsän kätköstä vuosituhat sitten viidakkoon peittyneen mayahallitsijan palatsin. Kadoksissa oleviin kuninkaan palatseihin kompastuu harvoin. Professori Demarestille kuitenkin kävi näin. Joskin palatsin löytyminen oli ihmeellinen sattuma, oli tutkijaryhmän alun perin johdattanut seudulle vuosien tutkimustyö, useat osviitat ja oikeat apuvälineet.

Mikä yhdistää tutkimusretkikunnan johtajan, professori Arthur Demarestin ja maanmittausinsinööri, keksijä Tuomas (Tommo) Vohlosen? Kummankin mielestä on tärkeää aina tietää tarkalleen missä on, kyetä määrittämään oma sijaintinsa ja asemansa ympäristön suhteen.

Insinööri, keksijä, toimitusjohtaja Vohlonen käytti useimmiten, sekä yksityiselämässä, että virallisissa yhteyksissä kasteessa saadun etunimensä Tuomas sijasta perheensä antamaa puhuttelunimeä Tommo. Esimerkiksi hänen nimissään olevista 39 patentista valtaosa on myönnetty Tommo Vohloselle (varhaisimmat, Suomen Suuriruhtinaanmaan patentit Tommo Wohloselle). Käytämme näyttelyn yhteydessä hänen etunimestään molempia muotoja ajankohdasta ja asiayhteydestä riippuen.

Suunto Oy:n tuotannossa on edelleen myös yrityksen ensimmäinen tuote marssikompassi M-311, vain muutamin uuden tekniikan suomin parannuksin ja nykyisin mallinumerolla M-801.

Lisätietoa:
Kastehelmi Nikkanen
näyttelyassistentti
puh. 040 549 2737