Säätiövalvonta vuonna 2019

Vuonna 2019 PRH:n säätiövalvonnan painopisteenä vuosiselvitysten tarkastuksessa oli edellisen vuoden tavoin toimintakertomuksen sisältö sekä tilintarkastajien tilintarkastuskertomusten huomiot.

Maaliskuun alussa lähetimme kaikille säätiöille viimeistä kertaa postitse vuosiselvitysohjeen sekä muistutuksen vuosiselvityksen toimitusajasta. Jatkossa säätiöille ei lähetetä postitse vuosiselvitysohjetta.

Suurin osa säätiöistä toimitti vuosiselvityksen säätiölaissa määrätyn kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Elokuussa lähetimme kuitenkin kehotuskirjeen 361 säätiölle, jotka eivät olleet toimittaneet vuosiselvitystä säätiölaissa säädettynä aikana. Julkaisimme prh.fi-sivuilla syyskuun alussa listan säätiöistä, jotka eivät olleet toimittaneet vuosiselvitystä elokuun loppuun mennessä.

Vuonna 2019 lähetimme yli 450 korjauskehotusta vuosiselvityksissä olleiden puutteiden vuoksi. Suurin osa korjauskehotuksia lähti puuttuvien tase-erittelyjen tai puuttuvien tilintarkastuskertomusten ja tilintarkastusmerkintöjen takia. Myös hallituksen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoituksissa oli paljon puutteita.

Puuttuvan tai puutteellisen vuosiselvityksen vuoksi vuonna 2019 asetimme yhteensä 121 uhkasakkoa. Sekä kehotuskirjeiden että uhkasakkojen määrä väheni huomattavasti vuodesta 2018.

Vuosiselvityksien rekisteröinnin yhteydessä verrattiin myös hallituksen kokoonpanon tietoja säätiörekisterissä oleviin tietoihin. Lähetimme säätiöille 150 kehotuskirjettä saattaa säätiörekisterin tiedot ajan tasalle.

Näistä säätiöistä lähes kaikki ovat päivittäneet säätiörekisterissä olevat hallitusta koskevat tietonsa. Säätiöiden tilannetta seurataan, ja PRH harkitsee uhkasakon asettamista säätiörekisterissä olevien tietojen päivittämisen tehosteeksi.

Tällä hetkellä säätiöiden valvonta-asioiden käsittely on ruuhkautunut. Tavoitteenamme on tehostaa valvonta-asioiden ratkaisuiden tekemistä ja lyhentää käsittelyaikaa.

Tällä sivulla kerrotaan seuraavista asioista:

Valvonta-asioiden määrä

Vuonna 2019 tehtiin 27 valvontaratkaisua. Vuodesta 2020 lähtien säätiöiden valvonta-asioista ei laadita muistioita.

2017 2018 2019
Päätökset 19 6 27
Muistiot 27 12 -
Yhteensä 46 18 27

Valvontapäätökset 2019

Hallituksen jäseniä erotettu kesken toimikauden – hallituksen jäsenen kelpoisuusedellytykset

Säätiön hallituksella ei ollut oikeutta erottaa kahta hallituksen jäsentä kesken toimikauden sillä perusteella, että he olivat vaihtaneet poliittista puoluetta.

Säätiön säännöissä täytyy olla määräys hallituksen jäsenen kelpoisuusedellytyksistä, jos ne ovat säätiölakia tiukemmat. Säännöissä ei ollut määrätty lakia tiukemmista kelpoisuusedellytyksistä, joten säätiön hallituksella ei ollut oikeutta erottaa jäseniä.

Hallintokulut, tarkoituksen toteuttaminen – säätiön vuotuiset hallintokustannukset

Säätiön tarkoituksen toteuttaminen oli säätiön vuotuisiin hallintokuluihin nähden vähäistä. PRH:n säätiövalvonta puuttui säätiön toiminnan tehokkuuteen.

Säätiön hallituksella on velvollisuus järjestää säätiön toiminta siten, että säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan sille luovutetuilla varoilla ilman, että niitä käytetään pääosin tarkoituksen toteuttamisen kannalta tarpeettomiin hallintokuluihin.

Koska säätiön hallintokulut ylittivät moninkertaisesti säätiön tarkoituksen toteuttamiseen käyttämät varat, säätiön tarkoituksen toteuttaminen oli olematonta tai hyvin vähäistä säätiön vuotuisiin hallintokustannuksiin nähden. Säätiön hallitus ei ollut huolehtinut säätiölain 1 luvun 4 §:n huolellisuusvelvollisuuden ja 3 luvun 2 §:n hallituksen yleistoimivallan edellyttämällä tavalla säätiön toiminnan järjestämisestä.

Jaettu avustuksia lähipiirille – huolellisuus lähipiiritoimissa

Säätiö myönsi tilikauden 2018 aikana kaksi eri avustusta hallituksensa jäsenelle. Säätiön ja sen lähipiirin väliset taloudelliset toimet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä.

Lähipiiriin kuuluvan taloudellinen tukeminen voi poikkeuksellisesti kuitenkin olla sallittua, jos avustuksen saaja täyttää säätiön yleiset avustustenjakokriteerit ja avustus on myös muiden säätiön toiminnan kohderyhmään kuuluvien saatavilla vastaavin ehdoin.

Säätiön hallitus teki päätöksen avustusten myöntämisestä hallituksen jäsenelle. Avustuksia ei saatettu muiden säätiön toiminnan kohderyhmään kuuluvien saataville. Valvonta-asian käsittelyn yhteydessä ei muutoinkaan käynyt ilmi, että säätiö olisi pyrkinyt kartoittamaan mahdollisia tuensaajia.

Kun säätiön päätti avustusten myöntämisestä vain hallituksensa jäsenelle, säätiö tuki säätiölain 1 luvun 2 §:n lähipiirikiellon vastaisesti lähipiiriinsä kuuluvaa tahoa. PRH määräsi säätiön perimään lähipiirikiellon vastaisesti jaetut avustukset takaisin.

Säätiön hallinnon järjestämistä koskevat asiat

Vuoden 2019 aikana PRH teki 19 valvontaratkaisua, joissa säätiöt velvoitettiin päättämään toimista hallintonsa järjestämiseksi. PRH pyysi säätiöiltä selvitystä siitä, miten niiden hallinto on järjestetty.

Kaikissa tapauksissa säätiöt olivat laiminlyöneet säätiölain 5 luvun 5 §:n mukaisen velvollisuutensa ilmoittaa vuosiselvitys rekisteröitäväksi kuuden kuukauden määräajassa tilikauden päättymisestä kahdelta peräkkäiseltä tilikaudelta.

Säätiön hallituksella on säätiölain 3 luvun 2 §:n hallituksen yleistoimivallan perusteella vastuu säätiön hallinnosta. Hallitus vastaa lisäksi myös siitä, että säätiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on järjestetty asianmukaisesti.

Säätiön hallitus voi delegoida sille kuuluvia tehtäviä muiden tahojen tai yhden jäsenensä hoidettaviksi. Hallituksella on kuitenkin velvollisuus huolehtia siitä, että säätiö täyttää lakiin perustuvat velvollisuutensa.

Tukisäätiöt

Vuoden 2019 aikana PRH havaitsi kolmessa eri tapauksessa, että säätiön varsinainen toiminta koostui yksinomaan säätiön perustajan taloudellisesta tukemisesta.

Säätiön perustaja kuuluu säätiön lähipiiriin. Säätiölain 1 luvun 2 §:n mukaan säätiön tarkoituksena ei voi olla lähipiiriin taloudellinen tukeminen. Tuen antaminen lähipiiriin kuuluvalle voi kuitenkin olla sallittua ns. tukisäätiölle. Tällöin säätiön säännöissä määrätään edun tuottamisesta säätiön perustajalle tai säätiössä määräysvaltaa käyttävälle taholle.

Tukisäätiö voi tuottaa etua em. tahoille lähipiirikiellon estämättä vain, jos se täyttää säätiölain 1 luvun 9 §:n vaatimukset eli tuettavan tahon edunsaajilla ei ole oikeutta tukea saavan tahon varoihin, tuen antaminen on säätiön toimintamuotojen mukaista ja että säätiön säännöissä on mainittu nimeltä se taho, jota säätiön on tarkoitus tukea taloudellisesti.

Oikeudenkäynnit 2019

Hallinto-oikeudet

Emil Cedercreutzin säätiö sr

Emil Cedercreutzin säätiön valvonta-asiassa oli keskeisesti kyse siitä, onko säätiön hallinnoima rahasto säätiön tarkoituksen mukainen. Säätiöt voivat ottaa vastaan lahjoituksia, joiden tarkoituksena on perustaa rahastoja ainoastaan, jos perustettavien rahastojen tarkoitus sisältyy säätiön tarkoitukseen.

Emil Cedercreutzin säätiön hallinnoiman rahaston tarkoitus oli merkittävästi laajempi kuin säätiön sääntöjen mukainen tarkoitus. PRH katsoi 27.6.2019 antamassaan päätöksessä, että Emil Cedercreutzin säätiö oli toiminut sääntöjensä määräysten ja tarkoituksensa vastaisesti, kun se oli vastaanottanut lahjoituksen rahaston perustamiseksi ja rahaston tarkoitus ei sisältynyt tarkoitukseen.

PRH määräsi säätiölain 14 luvun 9 §:n nojalla säätiön päättämään toimenpiteistä, joihin se ryhtyy saattaakseen toimintansa vastaamaan säätiölakia ja sen tarkoitusta.

Säätiö valitti PRH:n päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. PRH on antanut vastauksensa säätiön valitukseen 14.10.2019. Asian käsittely on vielä kesken.

Ida ja Lauri Reinikaisen säätiö sr

PRH kielsi 19.6.2017 antamallaan valvontapäätöksellään Ida ja Lauri Reinikaisen säätiötä maksamasta takautuvia palkkioita säätiön hallituksen jäsenille ja velvoitti säätiön ryhtymään toimiin jo maksettujen palkkioiden takaisinperimiseksi.

Säätiö valitti PRH:n päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus on 12.9.2018 antamallaan ratkaisulla hylännyt säätiön valituksen.

Hallinto-oikeuden mukaan säätiö on esittänyt eri vaiheissa ristiriitaista selvitystä siitä, miltä ajalta palkkioita olisi maksettu ja mihin palkkioiden maksaminen olisi perustunut. Säätiön hallitus ei ole huolellisesti toimien edistänyt säätiön etua, kun säätiö on päättänyt maksaa palkkioita ja työkorvausta takautuvasti ilman riittäviä perusteita. PRH on voinut säätiölain nojalla määrätä säätiön ryhtymään toimiin palkkioiden takaisin perimiseksi tai niiden maksamisen kieltämiseksi.

Säätiö valitti 22.10.2018 hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (4900/2/18). Korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi säätiön valituksen. KHO piti PRH:n antaman päätöksen voimassa.

Yleiset tuomioistuimet

Jyrki Sukulan säätiö sr

PRH teki Helsingin käräjäoikeudelle 18.4.2019 hakemuksen, jossa se vaati Jyrki Sukulan säätiö sr:ää lakkautettavaksi.

Lakkauttamista haettiin sillä perusteella, että säätiön toiminta oli toistuvasti ja olennaisesti säätiölain ja sääntöjen vastaista. Säätiö ei ollut toteuttanut tarkoitustaan koko olemassaolonsa aikana ja se ei toimittanut vuosiselvityksiään PRH:lle säätiölain mukaisessa määräajassa.

Säätiön toiminta oli kokonaisuudessaan lähipiirin taloudellista tukemista säätiölain lähipiirikiellon vastaisesti. Säätiön koko varallisuus oli annettu lainaksi säätiön lähipiiriin kuuluvalle yhtiölle ja lainanantoa jatkettiin siitä huolimatta, että PRH oli aikaisemmin antamallaan valvontapäätöksellä kieltänyt säätiötä jatkamasta lainvastaista menettelyään.

Helsingin käräjäoikeus määräsi säätiön lakkautettavaksi 27.6.2019 antamallaan päätöksellä. Käräjäoikeus totesi säätiön toiminnan olleen jatkuvasti ja olennaisesti lain ja sääntöjen vastaista.

Stiftelsen Bensows Barnhem Granhyddan sr

PRH on 5.7.2019 nostanut vahingonkorvauskanteen Stiftelsen Bensows Barnhem Granhyddan sr -nimisen säätiön entisiä hallituksen jäseniä vastaan Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa.

PRH vaatii yhteisvastuullisesti vastaajia korvaamaan säätiölle 465 961,92 euroa korkoineen sekä korvaamaan PRH:n oikeudenkäyntikulut asiassa.

Vahingonkorvauskanne liittyy säätiön hallituksen kesäkuussa 2014 päättämään säätiön kahden rakennuksen peruskorjaukseen. Kanteen perusteena on virheellisesti ja puutteellisesti suunniteltu, tilattu ja valvottu rakennusurakka, josta on aiheutunut säätiölle 465 961,92 euron vahinko.

PRH:n kanneperusteiden mukaan vahinko on aiheutunut säätiön rakennusurakan aikaisen hallituksen tuottamuksellisesta menettelystä. Asian käsittely käräjäoikeudessa on kesken.

Aiemmin vireille tulleet oikeudenkäynnit

Matti Koivurinnan säätiö sr

PRH jätti 22.4.2016 Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen hakemuksen, jossa vaadittiin käräjäoikeutta erottamaan säätiölain 14 luvun 10 §:n nojalla Matti Koivurinnan säätiö sr:n hallituksen jäsenet Matti Koivurinnan ja Juha Koivurinnan toimistaan sekä määräämään, että erottamista koskeva päätös on pantava täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus antoi 18.8.2017 päätöksen (17/23242) asiassa. Käräjäoikeus päätti erottaa Juha Koivurinnan mutta ei Matti Koivurintaa.

Käräjäoikeus erotti Juha Koivurinnan hallituksen jäsenen toimestaan, koska hän ei osallistunut säätiön hallitustyöskentelyyn. Käräjäoikeus katsoi, että Juha Koivurinnan menettely oli vastoin säätiölakia.

PRH haki muutosta käräjäoikeuden 18.8.2017 antamaan päätökseen Matti Koivurintaa koskevilta osin. Valitus Turun hovioikeuteen koskee keskeisesti käräjäoikeuden päätöksen juridista perustelua. Myös Juha Koivurinta haki muutosta käräjäoikeuden päätöksestä.

Hovioikeus antoi päätöksen 18.4.2019. Se piti voimassa Juha Koivurinnan erottamisen ja erotti myös Matti Koivurinnan säätiön hallituksen jäsenen toimesta.

Matti ja Juha Koivurinta ovat hakeneet valituslupaa korkeimmalta oikeudelta (KKO), joka on myöntänyt heille valitusluvan. Asian käsittely on KKO:ssa kesken.

Säätiövalvonnan oikeudenkäyntikulut 2019

Säätiövalvonnan vuoden 2019 oikeudenkäyntikulut olivat 79 000 euroa.

Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 29.05.2020