Avoimuusraporttia koskeva suositus, 15.1.2020

1. Yhteishallinnoinnin kehittämisen neuvottelukunnan toimivalta

Tekijänoikeuden yhteishallinnoinnin kehittämisen neuvottelukunnan tehtävänä on tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista annetun lain (1494/2016, yhteishallinnointilaki) 62 §:n mukaisesti edistää hyvien käytäntöjen noudattamista ja antaa suosituksia alalla noudatettavista menettelytavoista ja standardeista. Yhteishallinnointilaki ja sen perustana oleva direktiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/26/EU tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista sekä usean valtion alueen kattavasta musiikkiteosten oikeuksien lisensioinnista verkkokäyttöä varten sisämarkkinoilla) sisältää ajatuksen ajan mukaan kehittyvästä yhteishallinnoinnista. Neuvottelukunta voi siten antaa suosituksia tavoitteenaan edistää hyvän yhteishallinnointitavan kehittymistä yhteishallinnointilakia täydentäen.

2. Suosituksen tausta

Laki tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista (1494/2016) julkaistiin 30.12.2016 ja tuli voimaan 1.1.2017. Yhteishallinnointilain 41 §:n mukaan yhteishallinnointiorganisaatioiden tulee julkaista avoimuusraportti, jona voidaan pitää myös yhteishallinnointiorganisaation tilinpäätöstä ja toimintakertomusta, jotka sisältävät direktiivin 2014/26/EU liitteessä mainitut tiedot. Yhteishallinnointilaissa avoimuusraportin sisältöä säädellään siis viittaamalla suoraan direktiivin 2014/26/EU liitteeseen. Direktiivin mukaan yhteishallinnointiorganisaatioiden taloudesta ja toiminnasta olisi tullut raportoida liitteen mukaisesti jo 10.4.2016 alkaen. Yhteishallinnointilaissa ei ole siirtymäsäännöksiä liittyen yhteishallinnointiorganisaatioiden velvoitteeseen laatia vuotuinen avoimuusraportti, vaan laki tuli välittömästi voimaan tältä osin siten, että direktiivin liitteen mukaisia tietoja sisältävä avoimuusraportti tuli julkaista jo 1.1.2017 alkaneelta tilikaudelta. Näin ollen yhteishallinnointiorganisaatioille jäi niukasti aikaa varautua.

Yhteishallinnointiorganisaatiot julkaisivat ensimmäisen kerran yhteishallinnointilain mukaisen avoimuusraportin vuonna 2018. Tässä yhteydessä avoimuusraportteihin liittyen tuli esille kaksi pääasiallista havaintoa:

Ensinnäkin yhteishallinnointiorganisaatioiden tilinpäätökset ja toimintakertomukset eivät pääasiallisesti soveltuneet avoimuusraporteiksi suoraan, koska ne eivät sisältäneet avoimuusraportin edellyttämiä tietoja siinä jäsennellyllä tavalla. Direktiivin liitteen mukaiset tiedot edellyttivät monissa tapauksissa sellaista tietoa, joka ei ollut ulkoisesta kirjanpidosta suoraan johdettavissa, vaan tiedot perustuivat sisäiseen laskentaan, minkä vuoksi tilintarkastuslain (1141/2015) mukaisen tilintarkastuksen suorittaminen ei ollut mahdollista. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) onkin lain valvovana viranomaisena antanut yhteishallinnointiorganisaatioille sähköpostitse 6.3.2018 ohjeen avoimuusraportin tilintarkastusraportoinnin suorittamiseksi. Ohje on koskenut tilikaudelta 2017 laadittavia avoimuusraportteja, mutta PRH on pitänyt ohjeen voimassa koskien myös tilikaudelta 2018 laadittavia avoimuusraportteja. Yhteishallinnointilain 41 §:n vaatimus tilintarkastuksen suorittamisesta tilintarkastuslain (1141/2015) säännösten mukaisesti tulee tarkistuttaa siinä yhteydessä, kun yhteishallinnointilakia mahdollisesti muutetaan.

Toiseksi yhteishallinnointiorganisaatiot olivat ymmärtäneet direktiivin liitteessä käytetyn terminologian eri tavoin. Direktiivin liite, ja erityisesti sen kohta 2, on käytännössä osoittautunut vaikeaselkoiseksi ja tulkinnanvaraiseksi. Avoimuusraporttien tiedot olivat myös vaikeita ymmärtää, koska niiden yhteys direktiivin liitteen mukaiseen jäsentelyyn oli epäselvä. Lisäksi avoimuusraporteista ei ole käynyt ilmi, jos avoimuusraportista puuttuu jokin direktiivin liitteen mukainen luku tai mistä syystä kyseinen luku puuttuu. Myös avoimuusraporttien sisältämän tiedon ajallinen ulottuvuus oli monin paikoin epäselvä. Nämä seikat johtuvat pääasiassa yhteishallinnointiorganisaatioiden toiminnan erilaisuudesta, mukaan lukien siitä, millä aikajänteellä ja minkälaisen prosessin kautta korvauksia kerätään ja tilitetään.

Neuvottelukunta toteaa, että direktiivin liitteen mukainen terminologia on tulkinnanvarainen ja vaikuttaa jossain määrin sisäisesti epäjohdonmukaiselta. Direktiivin liitteen mukainen terminologia poikkeaa myös jossain määrin yhteishallinnointilaissa yleisesti käytetystä terminologiasta. Nämä seikat vaikeuttavat direktiivin liitteen soveltamista.

Neuvottelukunta panee lisäksi merkille, että kukin yhteishallinnointiorganisaatio on tulkinnut direktiivin liitettä omista lähtökohdistaan ja soveltamisympäristöstä käsin. Tälläkin on ollut vaikutusta siihen, että direktiivin liitettä on ymmärretty eri tavoin eri yhteishallinnointiorganisaatiossa.

Neuvottelukunnan suosituksella yhteishallinnointilakia tai direktiivin liitettä ei voida muuttaa tai epäjohdonmukaisuuksia sellaisenaan poistaa. Siihen vaadittaisiin joko direktiivin muuttamista tai EU-tuomioistuimen selventäviä ratkaisuja taikka direktiivin liitteen sisäistäminen ja selventäminen yhteishallinnointilaissa.

Yhteishallinnointilain avoimuusraportteja koskevan 41 §:n perusteluiden mukaan vuotuisen avoimuusraportin tarkoituksena on antaa totuudenmukainen kuva yhteishallinnointiorganisaation toiminnasta ja taloudellisista tunnusluvuista. Tarkoitus on myös, että tiedot olisivat vertailukelpoisia suhteessa samalla alalla toimiviin organisaatioihin siten, että oikeudenhaltijalla on mahdollisuus valita tehokkain organisaatio.

Neuvottelukunta toteaa, että sillä ei ole toimivaltaa tulkita EU:n direktiiviä tai antaa suosituksia EU:n tasolla, vaan että tämä suositus rajoittuu siihen, miten direktiivin liitettä sovelletaan Suomessa.

3. Neuvottelukunnan näkemyksiä eräistä tulkintakysymyksistä

Direktiivin ja yhteishallinnointilain tarkoittamien oikeuksien luokkien ja käyttötyyppien jaottelu.

Direktiivissä tai yhteishallinnointilaissa ei ole otettu kantaa siihen, mitä tarkoitetaan oikeuksien luokilla ja käyttötyypeillä. Neuvottelukunta katsoo, että yhteishallinnointiorganisaatiot voivat itse määritellä oikeuksien luokat ja käyttötyypit, koska niiden toiminta perustuu tekijänoikeuslaissa säädettyihin oikeuksiin, jotka poikkeavat oikeudenhaltijatyypeittäin, ja yhteishallinnointiorganisaatioiden tulee direktiivin 19 johdantokappaleen mukaisesti olla vapaus valita toimialansa.

Yleisenä lähtökohta on pidettävä, että oikeuksien luokat liittyvät tekijänoikeuslaissa määriteltyihin oikeuksiin, kun taas käyttötyypit viittaavat eri käyttötarkoituksiin, käytännössä lisensiointituotteisiin (tai, jos kyseessä ei ole yksinoikeuteen perustuva oikeus, korvauslajeihin).

Avoimuusraporttien vertailtavuus saattaisi lisääntyä määrittelemällä kaikille yhteishallinnointiorganisaatioille samanlaiset tai samankaltaiset kategorisoinnit. Tällaiset toimenpiteet eivät kuitenkaan olisi direktiivin lähtökohdista katsottuna tarkoituksenmukaisia eivätkä edes oikeasuhtaisia.

Direktiivin liitteen 2 -kohdan ajallinen soveltaminen.

Neuvottelukunta toteaa, että direktiivin liitteen 2-kohta lähtökohtaisesti liittyy tarkasteltavan tilikauden aikaisiin tapahtumiin. Liitteen 2 c) -kohta eli oikeudenhaltijoille kyseisen tilikauden aikana kuuluvat määrät pitävät sisällään myös eri tilikausilta tulevia kertymiä. Kohdissa 2 c) iv) ja v) edellytetään kerättyjen mutta ei vielä oikeudenhaltijoille osoitettujen sekä oikeudenhaltijoille osoitettujen mutta ei vielä jaettujen määrien erittelyä tilikausittain.

Direktiivin liitteen 2 b) -kohdan tavoitteena on kuvata yhteishallinnoinnin kustannustehokkuutta ja kustannusten sisältöä.

Neuvottelukunta toteaa, että direktiivin liitteen 2 b) -kohdan päämääränä on kuvata yhteishallinnoinnin kustannustehokkuutta ja kustannusten tarkempaa sisältöä. Kyseisessä kohdassa jaotellaan ensin, mitkä ovat olleet tilivuoden kokonaiskustannukset, ja sen jälkeen eritellään, mikä osuus kokonaiskustannuksista koostuu hallinnointikustannuksista ja muihin palveluihin kuin oikeuksien hallinnointiin liittyvistä kustannuksista. Lisäksi kyseisen kohdan mukaisesti avoimuusraportissa tulee eritellä, mistä varoista katetaan kustannukset ja mikä osa kustannuksista katetaan tekijänoikeustuloista tehdyillä vähennyksillä.

Yhteishallinnointiorganisaatioiden toimittamista avoimuusraporteista ei kaikissa tapauksissa suoraan ilmennyt, mitkä menoista oli katettu tekijänoikeustuloista tehtävillä vähennyksillä, ja mitkä mahdollisesti muilla tuloilla. Tämä voi johtaa siihen, että yhteishallinnointiorganisaation toiminta saadaan näyttämään tehokkaammalta, kuin mitä se todellisuudessa on.

Direktiivin liitteen 2 c) -kohdan suhde yhteishallinnointiorganisaation tilitystehokkuuteen.

Direktiivin liitteen 2 c) -kohdan päämääränä on kuvata yhteishallinnointiorganisaation toteuttamaa korvausten tilitystä, sen tehokkuutta ja mahdollisia syitä korvausten tilityksen viivästymiselle.

4. Avoimuusraporttia koskeva suositus

Tekijänoikeuden yhteishallinnoinnin kehittämisen neuvottelukunta on hyväksynyt seuraavan suosituksen:

1. Huomioiden, että direktiivin liite ei ole yksiselitteinen, on kullakin yhteishallinnointiorganisaatiolla oltava mahdollisuus sovittaa direktiivin liite oman yhteishallinnointitoiminnan erityispiirteisiin. Siten neuvottelukunta suosittelee yhteishallinnointiorganisaatioita lisäämään avoimuusraporttiinsa vuosikellon, joka avaa organisaation tilitysprosessin vaiheet ja sen mikä kukin vaihe sisältää.

2. Neuvottelukunta suosittelee myös täsmentämään avoimuusraportin lukujen liitynnän kuhunkin tilitysprosessin vaiheeseen.

3. Neuvottelukunta suosittelee yhteishallinnointiorganisaatioille, että ne merkitsevät avoimuusraportissaan, miten avoimuusraportin luvut/tiedot liittyvät direktiivin liitteen eri kohtiin sekä kertomaan, jos jotain direktiivin liitteen mukaista toimintaa ei ole, sillä direktiivin liitettä saatetaan käyttää ns. "avaimena" avoimuusraportteja lukiessa.

4. Neuvottelukunta suosittelee, että yhteishallinnointiorganisaatiot erittelevät lisäksi teknisten mahdollisuuksiensa puitteissa, miltä tilikaudelta sellaiset tulot ovat kertyneet, joita osoitetaan ja maksetaan oikeudenhaltijoille (direktiivin liitteen kohdat 2 c) i) ja ii)). Tämä parantaisi mahdollisuuksia ymmärtää lukuja ilman, että eri vuosien avoimuusraportteja joudutaan vertaamaan keskenään.

5. Neuvottelukunta suosittelee, että yhteishallinnointiorganisaatiot erittelevät, mitkä menoista katetaan tekijänoikeustuloista tehtävillä vähennyksillä, ja mitkä mahdollisesti katetaan muilla tuloilla (direktiivin liitteen kohta 2 b).

Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 17.04.2020