Hakemuksesta hyödyllisyysmalliksi

Keksinnön elinkaari alkaa hakijan hyvästä ideasta, mutta saadakseen hyödyllisyysmallisuojalla Suomessa yksinoikeuden keksinnön kaupalliseen käyttöön, pitää ensin laatia hyödyllisyysmallihakemus. Hakemuksessa keksintö tulee kuvata niin yksityiskohtaisesti, että sen toteuttaminen on pelkästään hakemuksessa annetun tiedon perusteella mahdollista.

Kuten patenttisuoja myös hyödyllisyysmallisuoja on vaihtokauppa. Hyödyllisyysmallin omistaja saa määräaikaisen yksinoikeuden keksintöönsä, kun hän vastavuoroisesti kertoo hakemuksessa mitä on keksinyt - näin edistää laajemmin teknistä kehitystä yhteiskunnassa.

Hyödyllisyysmallihakemus tehdään Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH), joka tutkii hakemuksen rekisteröitävyyden edellytykset ennen hyödyllisyysmallin rekisteröimistä. Ohjeet hakemuksen tekemiseen löytyvät PRH:n nettisivuilta ja Hyödyllisyysmallioppaasta. Hakemusprosessissa on kuitenkin monia koukeroita, joten ammattimaisen asiamiehen palveluiden käyttäminen myös hyödyllisyysmalliasioissa on suositeltavaa. Patenttiasiamiehet hoitavat hakijan puolesta myös hyödyllisyysmalliin liittyvää asiointia patenttiviraston kanssa.

Mitä PRH tekee ja missä aikataulussa?

Hyödyllisyysmallihakemuksen rekisteröintiä varten hakemuksen ja siinä kuvatun keksinnön tulee täyttää tietyt hyödyllisyysmallilain vaatimukset. Keksinnön teknistä uutuutta ei PRH:n toimesta kuitenkaan rekisteröintivaiheessa tutkita. PRH:ssa hakemuksesta tarkastetaan ensin muodolliset vaatimukset kuten hakijan oikeus keksintöön sekä maksujen suorittaminen ajallaan. Vasta kun muodollinen tarkastus on suoritettu, hakemus siirtyy varsinaiseen rekisteröitävyystarkastukseen.

Rekisteröitävyystarkastuksessa PRH arvioi esimerkiksi, onko keksintö kuvattu vaatimuksissa täsmällisesti ja onko kyseessä teollisesti käyttökelpoinen laite- tai tuotekeksintö. Rekisteröinti voidaan hylätä esimerkiksi sillä perusteella, että hakemuksessa onkin esitetty menetelmäkeksintö.

Rekisteröitävyystarkastus on usein melko nopea prosessi ja valmistuu keskimäärin parissa kuukaudessa. Joskus hakijalla on tarve suunnitella tuotteen julkistamista pidempään esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin valmistelemiseksi. PRH:lta voikin pyytää hyödyllisyysmallin rekisteröinnin lykkäystä, jolloin rekisteröitävissä oleva hyödyllisyysmallihakemus jätetään odottamaan rekisteröintiä, kunnes hakemuksen tekemispäivästä on kulunut 15 kuukautta. Viimeistään tässä vaiheessa hyödyllisyysmalli julkaistaan ja rekisteröidään, jos se täyttää rekisteröinnin edellytykset. Rekisteröinnin lykkäystä tulee pyytää viimeistään kahden kuukauden kuluessa hakemuksen tekemisestä, mutta hyvin tehty hakemus saattaa mennä rekisteriin jo tätä lyhyemmässä ajassa. Onkin siis hyvä pyytää lykkäystä heti käsittelyn alkuvaiheessa, jos haluaa varmistua sen saamisesta.

Mitä hyötyä olisi hyödyllisyysmallitutkimuksesta?

Pyynnöstä ja erillisestä maksusta PRH tekee hyödyllisyysmallihakemukselle tekniikan tason tutkimuksen. Hyödyllisyysmallitutkimusta voi pyytää hakija itse tai hyödyllisyysmallin tultua julkiseksi kuka tahansa. Tutkimuksen tekee kyseistä tekniikan alaa tunteva tutkijainsinööri ja tutkimuksen tulokset tulevat julkisiksi hakemuksen asiakirjoissa. PRH ei ota tutkimuksen tuloksissa eikä mahdollisessa lausunnossa kantaa siihen, ovatko julkaisut uutuuden tai keksinnöllisyyden esteitä.

Hyödyllisyysmallitutkimuksen tulokset edustavat lähintä löydettyä tekniikan tasoa, ja hakijan tulee itse arvioida niitä suhteessa oman hakemuksensa suojavaatimuksiin. Tässäkin arvioinnissa asiamiehen osaaminen voi tulla tarpeeseen. Jos tutkimuksessa löydetään hakemuksessa alun perin esitetylle keksinnölle uutuudeneste, kannattaa hakijan rajoittaa suojavaatimuksia jo ennen hyödyllisyysmallin rekisteröintiä.

Hakemusvaihe päättyy hyödyllisyysmallin rekisteröintiin. Tämän jälkeen hyödyllisyysmalli pysyy voimassa enintään kymmenen vuotta, kunhan rekisteröinti- ja uudistamismaksut on maksettu, ellei kukaan tee hyödyllisyysmallista mitätöintivaatimusta. Jos kolmas osapuoli on pyytänyt hyödyllisyysmallitutkimuksen rekisteröidylle hyödyllisyysmallille, tulokset toimitetaan tilaajalle. Myös siinä tapauksessa tilaajan pitää itse arvioida, ovatko löydetyt tulokset uutuuden tai keksinnöllisyyden esteitä hyödyllisyysmallille.

Jos tutkimuksen tilaaja kokee, että hyödyllisyysmalli ei täytä uutuuden ja keksinnöllisyyden vaatimuksia, hänen tulee vielä erikseen tehdä PRH:lle mitätöintivaatimus. Vasta tämän jälkeen PRH ottaa kantaa siihen, onko rekisteröity hyödyllisyysmalli uusi ja keksinnöllinen.

Tuumasta toimeen

Hyödyllisyysmallisuoja alkaa jo hakemuksen tekemispäivästä ja hakemuksen jättämisen jälkeen hakija voi esittää keksintönsä myös muille ilman, että siitä aiheutuu estettä hyödyllisyysmallin voimassa pitämiselle myöhemmin. Näin ollen hakemuksen laatimiseen kannattaa perehtyä mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.

Hyödyllisyysmallihakemusten maailmaan perehtymisen voit aloittaa tutustumalla PRH:n uuteen Hyödyllisyysmallioppaaseen. (pdf, 1,04 Mt)

Lisää apua saat PRH:n neuvontainsinööreiltä sekä patenttiasiamiehiltä. Liiketoiminnallesi arvokkaan keksinnön suojaamiseen kannattaa panostaa!



Blogin kirjoittajasta

Kuvassa toimistopäälllikkö Hanna Aho


Hanna Aho toimii mekaniikan ja rakennustekniikan tutkimusyksikön toimistopäällikkönä.

Hanna vastaa Patentti- ja rekisterihallituksessa hyödyllisyysmallien rekisteröintiprosessista.



Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 25.10.2022