PRH:n juhlavuoden aloittaa hyödyllisyysmalli
Nykymuotoinen Patentti- ja rekisterihallitus perustettiin 80 vuotta sitten, sotavuonna 1942, kun silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön patenttiasiain- ja kaupparekisteriosastosta tuli itsenäinen virasto.
Patenttien ja rekisterien historia alkaa kuitenkin paljon kauempaa, sillä keisarillisen Suomen senaattiin perustettiin Manufaktuurijohtokunta jo 1835. Myös rekisterimme ovat nykyistä virastoa vanhempia: kaupparekisteri täytti viime vuonna 125 vuotta ja yhdistysrekisteri 100 vuotta vuonna 2019.
Kuluvana vuonna viraston lisäksi merkkipäivää viettävät ensimmäinen suomalainen patentti, joka on 180-vuotias (myönnetty 1842) ja "pikkupatentti" eli hyödyllisyysmalli, joka täyttää 30 vuotta (myönnetty 1992). Elämme siten monella tavalla PRH:n juhlavuotta, ja siksi julkaisemme juttusarjan, jonka aloittaa kuopuksemme, hyödyllisyysmalli.
30 vuotta hyödyllisyysmalleja
Hyödyllisyysmallin historia kansallisena teollisoikeuden suojamuotona Suomessa alkoi 1980-luvun puolivälistä, jolloin hyödyllisyysmallitoimikunta selvitti mahdollisuutta sellaisten teknisten ratkaisujen suojaamiseen, joita patentti ja mallioikeus eivät kattaneet. Toimikunta päätyi esittämään luonnoksensa hyödyllisyysmallisuojaksi, jonka kohteena oli esineen muotona, rakenteena tai niiden yhdistelmänä toteutuva tekninen ratkaisu, jota voidaan käyttää teollisesti.
Vuoden 1992 alusta saatiin voimaan ensimmäinen hyödyllisyysmallilaki, ja vuoden ensimmäisenä arkipäivänä Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH) saapui 25 hyödyllisyysmallihakemusta, joista ensimmäiset kymmenen rekisteröitiin 3.2.1992. Näistä kymmenestä numerolla 1 rekisteriin vietiin "huonekalu".
Patenttia nopeampi suojamuoto
Suomalainen hyödyllisyysmalli on rekisteröinnillä nopeasti voimaan saatettava suojamuoto, jonka suoja-aika on lyhyempi kuin patentilla. Suojamuotona hyödyllisyysmalli ei ole suomalainen erikoisuus, vaan sillä on pitkä historia erityisesti Saksassa. Kiinassa hyödyllisyysmalli on edelleenkin jopa patenttia suositumpi keksintöjen suoja, ja hyödyllisyysmallisuojaa voi hakea myös esimerkiksi Virossa ja Tanskassa.
Hyödyllisyysmallia ei ole kansainvälisesti harmonisoitu, kuten patenttia, joten jokainen maa määrittelee hyödyllisyysmallisuojalle omia kriteereitään.
Hyödyllisyysmallihakemuksen rekisteröitävyystarkastuksessa suojavaatimuksissa kuvatun keksinnön uutuutta ja eroa tunnettuun tekniikkaan ei arvioida. Sen sijaan rekisteröinnin jälkeen kenellä tahansa on mahdollisuus vaatia hyödyllisyysmallin mitätöintiä. Vasta tässä vaiheessa PRH ottaa kantaa siihen, onko rekisteröity hyödyllisyysmalli erilainen kuin aiemmin tunnetut ratkaisut.
Hyödyllisyysmallilta edellytetään uutuuden lisäksi keksinnöllisyyttä, joka kuitenkin voi olla alhaisempi kuin patenteilta vaadittava keksinnöllisyystaso.
Hyödyllisyysmallisuojalla edessä aktiivinen tulevaisuus
Suomen hyödyllisyysmallilakiin on sen historian aikana tehty useita merkittäviä muutoksia, joista ensimmäinen tuli voimaan jo vuonna 1996. Tällöin tuli mahdolliseksi muun muassa esittää hakemuksessa useita suojavaatimuksia. Lisäksi laista poistettiin vaatimus konkreettisesta esineestä suojan kohteena, jolloin kemiallisten yhdisteiden suojaaminen hyödyllisyysmallilla tuli mahdolliseksi.
Vuonna 2008 puolestaan lisättiin mahdollisuus muuntaa eurooppapatenttihakemus suomalaiseksi hyödyllisyysmallihakemukseksi. Hyödyllisyysmallisuojan kohteet poikkeavat kuitenkin edelleen joiltain osin patenttisuojasta, eikä hyödyllisyysmallilla voi suojata esimerkiksi menetelmäkeksintöjä.
Hyödyllisyysmallin alkuperäinen ajatus oli tarjota suojaa yksinkertaisille keksinnöille edullisesti. Hyödyllisyysmalli ei kuitenkaan ole ainoastaan yksityisten hakijoiden käytössä. Nykyään on hyvin tavallista, että hyödyllisyysmalleja hakevat myös isot yritykset ja hakemukset teetetään asiamiehillä.
Hyödyllisyysmalleja on rekisteröity historiansa aikana yli 13 000, ja tasalukua on juhlistettu viimeksi rekisteröinnin numero 10 000 kohdalla vuonna 2013, jolloin rekisteröitiin "ilmanohjain".
Viime vuosina on esitetty useita kehitysehdotuksia hyödyllisyysmallisuojan käytettävyyden parantamiseksi, kuten mahdollisuus englanninkieliseen käsittelyyn patenttien käsittelyä vastaavasti. Hyödyllisyysmallilain päivitys tulee ajankohtaiseksi patenttilain uudistamistyön yhteydessä, koska tämä "pikkupatentiksikin" kutsuttu suojamuoto rinnastuu hyvin läheisesti patenttilailla suojattaviin keksintöihin.
Voidaankin todeta, että jatkuvasti kansainvälisemmäksi kehittyvässä IP-maailmassa 30-vuotiaalla hyödyllisyysmalilla on täysin kansallisena suojamuotona edelleen paikkansa ja aktiivinen tulevaisuus edessään.