Kaupparekisterilain uudistus parantaisi tietojen ajantasaisuutta ja luotettavuutta sekä edistäisi digitalisaatiota
Voimassa oleva kaupparekisterilaki tuli voimaan vuonna 1979. Lakia on sen voimassaoloaikana muutettu yli viisikymmentä kertaa.
Lokakuun lopussa eduskunnalle annettiin hallituksen esitys kaupparekisterilain kokonaisuudistukseksi. Samassa yhteydessä esitettiin jonkin verran muutoksia myös yritys- ja yhteisötietolakiin sekä useisiin muihin lakeihin. Näiden lakimuutosten lisäksi uusi elinkeinotoimintalaki korvaisi vuodelta 1919 peräisin olevan elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain.
Tavoitteena digitalisaation edistäminen
Uuden kaupparekisterilain yhtenä johtavana ajatuksena on kaupparekisterissä jo käynnistyneen digitalisoinnin edistäminen ja jatkaminen. Siirtymäajan jälkeen yritysten täytyisi asioida kaupparekisterissä pääasiassa vain sähköisesti. Tämä tarkoittaisi käytännössä, että kaikkien kaupparekisteri-ilmoituksia tekevien pitäisi tunnistautua sähköisesti, mikä parantaisi myös yritysturvallisuutta.
Kaupparekisterilain kokonaisuudistuksen tavoitteena on myös kohentaa kaupparekisterin ajantasaisuutta ja luotettavuutta. Jatkossa osakeyhtiön, osuuskunnan, eurooppayhtiön, eurooppaosuuskunnan ja Suomeen sivuliikkeen perustaneen ulkomaisen elinkeinonharjoittajan olisi vuosittain vahvistettava oikeiksi kaupparekisteriin merkittävät tiedot ja yritys- ja yhteisötunnusrekisteriin merkityt yrityksen yhteystiedot. Tietojen tarkistamisen laiminlyömisestä voisi joutua maksamaan seuraamusmaksun.
Laiminlyönnistä uusia seuraamuksia
Tilinpäätösten viivästyneestä toimittamisesta PRH:een peritään jo nykyään käsittelymaksu, mutta jatkossa myös kokonaan ilmoittamatta jättämisestä voitaisiin määrätä sanktiomaksu.
Nykyisen lainsäädännön perusteella tilinpäätöksen ilmoittamisen laiminlyöminen voi johtaa myös osakeyhtiön tai osuuskunnan poistamiseen kaupparekisteristä. Uuden kaupparekisterilain mukaan yritys voitaisiin poistaa rekisteristä myös, jos se ei ilmoita kaupparekisteriin nk. tosiasiallisia edunsaajiaan.
Lakiuudistuksessa myös useita muita muutoksia
Uuden lain mukaan yksityisillä elinkeinonharjoittajilla ei pääosin olisi enää ilmoitusvelvollisuutta kaupparekisteriin. Ammattimainen elinkeinon harjoittaminen olisi jatkossa mahdollista 18 vuotta täyttäneelle täysi-ikäiselle henkilölle, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Edunvalvojan suostumuksella myös 15 vuotta täyttänyt alaikäinen saisi harjoittaa ammattimaista elinkeinotoimintaa.
Lakiuudistus sisältää myös muun muassa sen, että jatkossa viranomaisten pitäisi hakea tarvitsemansa kaupparekisteritiedot suoraan kaupparekisteristä tai muusta lähteestä eikä yritykseltä itseltään.
Uuden kaupparekisterilain mukaan tietyissä ilmoituksissa luovuttaisiin liitteiden toimittamisvelvollisuudesta, ja tietyt liitteissä olleet tiedot annettaisiin sähköisessä asiointipalvelussa. Tämä vähentäisi yrityksille liitteiden toimittamisesta aiheutuvaa työtä ja myös mahdollistaisi yhtenä tekijänä suunnitteilla olevan automaattisen rekisteröinnin tietyissä ilmoitustyypeissä.
Laki pääosin voimaan vuonna 2023
Esityksen mukaan lait tulisivat voimaan pääsääntöisesti vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla. Osittain lakeja sovellettaisiin kuitenkin vasta vuosista 2025 ja 2026 alkaen. Velvollisuus sähköiseen asiointiin tulisi voimaan vuoden 2026 alusta lähtien.