Nyt kysytään muutosherkkyyttä

PRH saisi ottaa entistä aktiivisemman roolin. Tätä muun muassa toivottiin, kun sidosryhmiä kuultiin viraston käynnistäessä strategiansa päivitystyön. Se on nyt saatu loppusuoralle.

– Palaute osoittaa mielestämme luottamusta virastoa kohtaan. Se innostaa ja kannustaa meitä tarttumaan asioihin ennakoivasti ja hoitamaan entistäkin paremmin tehtävämme yritysten ja yhteisöjen hyväksi näinä poikkeuksellisina aikoina, toteaa pääjohtaja Antti Riivari .

Asiakkaiden taloudellinen epävarmuus heijastuu epävarmuutena myös PRH:n talouteen. Hakemusten määrät ovat vähentyneet viime kuukausina kautta linjan.

– Rahoitustilanne pitää ottaa huomioon talouden suunnittelussa ja seurannassa. Sen olemme pitäneet mielessämme myös strategiaa päivittäessämme. Nyt kysytään, miten valmiita ja kykeneviä olemme muutoksiin?

Riivari sanoo, ettei PRH:ssa olla tekemässä viiden vuoden toimintasuunnitelmaa, vaan jatkuvasti päivitettävää strategiaa, jonka päämäärät ohjaavat toimintaa ja viestintää yhä nopeatempoisemmassa ympäristössä. Perusajatukset eivät muutu, mutta painotuksia tarkistetaan.

Digitalisaation hyödyntäminen vaatii tasapainoilua

Digitaalisuuden levittäminen ja syventäminen ovat keskeinen osa PRH:n palveluiden kehittämistä. Lähes kaikki toiminnot hyödyntävät jo laajasti digitaalisia järjestelmiä, joita on kuitenkin kehitettävä edelleen sekä teknologian että asiakaslähtöisyyden näkökulmista. Tästä esimerkkinä on keväällä käyttöön otettava patenttihakemusten uusi käsittelyjärjestelmä ja uudet YTJ-palvelut.

– Monissa kohdin tiedämme, mihin pitäisi mennä, mutta aina on mietittävä myös, mihin taloudelliset resurssimme riittävät. Jatkuvaa kehittämistä on todella paljon. Järjestelmien ylläpitokin vaatii rahaa ja työtä. Myös kilpailu osaavasta henkilöstöstä on kovaa, varsinkin ICT-teknologian puolella, toteaa pääjohtaja.

Varmuus vaatimuksena korostuu

Tiedon merkitys kasvaa entisestään. Iso kysymys Riivarin mielestä onkin, miten ylipäätään toimitaan datataloudessa. PRH:ssa tietoa käsitellään, jalostetaan ja jaetaan muidenkin käyttöön. Esimerkiksi valvontatoimintaa voidaan digitalisaation avulla tehostaa ja kohdentaa.

Digitalisaatio nopeuttaa asioiden käsittelyä. Järjestelmiltä on opittu vaatimaan helppokäyttöisyyttä. Selkeäksi uudeksi vaateeksi on noussut tietojen luotettavuuden varmistaminen.

– Tässä piilee rekisteritoiminnan jatkuva pulma. Miten tasapainoilla näiden vaateiden välillä niin, ettei millekään käyttäjäryhmälle aiheudu kohtuutonta haittaa?

Riivari painottaa, että PRH:n rekistereistä löytyvän tiedon pitää olla luotettavaa ja ajantasaista. Siihen samoin kuin tietojen käytettävyyden lisäämiseen pyritään monin keinoin, myös parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevalla kaupparekisterilain uudistuksella.

Uudistus vaikuttaa merkittävästi PRH:n ylläpito- ja valvontatoimintaan. Seuraava pidemmän tähtäyksen iso lakiuudistushanke on patenttilain kokonaisuudistus.

Yksi yhteinen maailmamme

PRH:n asiantuntijat osallistuvat monenlaisiin kotimaisiin yhteishankkeisiin. Myös kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä ja jatkuvaa osin esimerkiksi EU:n säätelemänä, mutta paljolti vapaaehtoiselta pohjalta.

– Yritämme tosissamme kehittää esimerkiksi virastokäytäntöjä ja yhteisiä standardeja, jotta asiakkaiden asiointi sujuisi eri maissa mahdollisimman jouhevasti. Me suomalaiset olemme haluttuja kumppaneita. Toimimme rehdisti ja olemme esimerkiksi patenttiasioissa edelläkävijöitä.

Suomessa patenttihakemuksen voi tehdä suoraan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Se on tärkeää ja keventää hakijoiden työtä. Kansainvälistä suojausta kaipaaville pian käyttöön tuleva yhtenäispatentti tuo tarjolle uuden suojausvaihtoehdon.

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuva: Nina Kaverinen