PRH on antanut lausunnon kestävyysraportointidirektiivin aiheuttamista muutoksista tilintarkastuslakiin

EU-direktiivi yritysten kestävyysraportoinnista, niin sanottu CSRD-direktiivi julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 16.12.2022. Yritysten raportointi laajenee merkittävästi, kun kestävyysraportointiin liittyvät velvoitteet tulevat voimaan. Velvoitteet koskevat suurta joukkoa yrityksiä ja muita yhteisöjä, ja ne tulevat voimaan vaiheittain.

Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin vaatimukset voimaan siten, että isoimmat PIE-yhteisöt (Public Interest Entities) antavat ensimmäiset raportit vuodelta 2024.

Direktiivi aiheuttaa Suomessa muutoksia kirjanpito- ja tilintarkastuslakeihin. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on laatinut alustavan luonnoksen tilintarkastuslain muutoksista. Luonnoksen mukaan PRH:n tehtävät liittyvät etenkin kestävyysraportoinnin varmentajien jatkuvan koulutuksen vaatimuksiin, hyväksymis- ja rekisteröintivaatimuksiin sekä kestävyysraportoinnin varmentajien valvontaan. PRH on antanut lausunnon näistä aiheista 16.1.2023 työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM).

PRH:n tarkemmat kommentit lakiluonnokseen

PRH pitää parhaana lähtökohtana, että Suomessa kestävyysraportoinnin tarkastajat olisivat aina tilintarkastusyhteisöjä ja tilintarkastajia. Vapaan liikkuvuuden ja markkinoiden toimivuuden edistämiseksi tarvitaan lisäksi nykyistä ulkomaisten tilintarkastusyhteisöjen rekisteröintiä vastaava säännös muista ETA-maista ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevia kestävyysraportointitarkastajia varten.

Kestävyysraportointia tarkastavalla tilintarkastajalla tulisi olla siihen oikeuttava kelpoisuus, mistä säädettäisiin hyväksymis- ja rekisteröintivaatimuksissa. CSRD-direktiivi lähtee siitä, että vaatimukset olisivat erilaisia uusille, vasta hyväksymistä hakeville henkilöille ja jo tilintarkastajiksi hyväksytyille henkilöille.

PRH kannattaa sitä, että tilintarkastusyhteisö voisi aina varmentaa kestävyysraportointia, mutta sen olisi voitava nimetä päävastuulliseksi kestävyysraportoinnin tarkastajaksi kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja. PRH pitää toimivana ratkaisuna säätää uusia tarkastajia koskevat kelpoisuusvaatimukset siten, että kestävyysraportoinnin varmennusta koskeva tutkinto olisi nykyisiin KHT- ja JHT-tutkintoihin rinnastettava erikoistumistutkinto. Se tulisi suorittaa HT-tutkinnon pohjalle.

Jos jo ammatissa toimivat tilintarkastajat voivat saada kelpoisuuden varmentaa kestävyysraportointia jatkuvan koulutuksen avulla (direktiivin 14a artikla), olisi vaadittava, että he hakevat erikseen rekisteröimistä kestävyysraportoinnin tarkastajiksi. Tulevissa säännöksissä on määriteltävä, miten kelpoisuus todetaan, miten se tulee voimaan ja miten se rekisteröidään. Osa nykyisin toimivista tilintarkastajista ei mahdollisesti halua tulla rekisteröidyiksi kestävyysraportoinnin tarkastajiksi.

Rekisteröintimenettelystä on säädettävä tarkentavin säännöksin. On määriteltävä, hyväksytäänkö henkilö automaattisesti vai pitääkö henkilön hakea kelpoisuutta ja rekisteröityä erikseen. PRH pitää perusteltuna, että ainakin rekisteröitymistä tulisi hakea erikseen. On odotettavissa, että rekisteröitäviä henkilöitä tulee samanaikaisesti paljon. Näin ollen on perusteltua antaa hakijoille aikaa ja säätää aikaraja rekisteröinnin hakemiselle, kuten tehtiin tilintarkastuslain (1141/2015) siirtymäsäännöksissä.

Tilintarkastuslaissa olisi tarkoin määriteltävä, miten ja millä hetkellä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö saa kelpoisuuden kestävyysraportoinnin varmennuksen antamiseen. Tämä voi vaatia selvyyden vuoksi kelpoisuutta osoittavan kirjainyhdistelmän käyttöä (esimerkiksi "KRT") luonnollisilla henkilöillä.

Tilintarkastajarekisteriä koskeviin teknisiin muutoksiin ja muihin muutoksiin, kuten uusien toimenpide- ja vuosimaksujen määrittämiseen, on varattava aikaa.

Säädösvalmistelu jatkuu vuoden 2023 aikana TEM:ssä.