"Suomen Edison"

Eric Magnus Campbell Tigerstedt (1887-1925) oli lahjakas keksijä, joka patentoi keksintönsä paitsi Suomessa myös muualla maailmassa: Saksassa, Ranskassa, Englannissa, Tanskassa ja Amerikassa.

Tigerstedt oli edelläkävijä muun muassa äänielokuvan kehittäjänä. Hänen patenttisalkkunsa sisälsi keksintöjä äänten tallentamiseen filminauhoille ja äänitehon vahvistamiseen kaiuttimissa ja kuulolaitteissa. Elokuvakeksinnöt ajoittuvat vuosille 1912-1924. Keksintöjen läpimurtoa viivästytti tuolloin sekä maailmansota että elokuvateollisuuden taloudellinen varautuneisuus.

Taskupuhelin vuodelta 1917

Tigerstedtin keksinnöt ovatkin herättäneet huomiota enemmän jälkikäteen kuin hänen elinaikanaan. Hän ei koskaan ennättänyt saavuttaa suurta tunnustusta tai taloudellista menestystä lukuisista patenteistaan huolimatta. Jo vuonna 1913 hän teki onnistuneita televisiokokeiluja ja Tigerstedtin taskukokoa oleva kuulopuhelin sai patentin Tanskassa vuonna 1917. Hyvällä syyllä häntä voidaan näin pitää myös ensimmäisen kännykän keksijänä.

Lommetelefon og -mikrofon

Tigertedtin patentteja Espacenet -tietokannassa

"Keksittävien keksintöjen keksittävin keksintö on keksiä keksintö"

Insinööri Tuomas "Tommo" Vohlonen oli intohimoinen keksijä. Otsikossa on kirjattuna hänen mottonsa, jota hän todellakin noudatti koko ikänsä.

Hän keksi laitteita suksisiteistä laikutuskoneeseen ja viljanlajittelijasta bussoliin ja kompassiin. Hän kehitteli myös menetelmää nopeaan lukemiseen ja luetun muistamiseen. Suksiside Voitto oli alun perin nuorisolle tarkoitettu suksiside, Vohlosen työpajasta sekin.

Vohlonen teki uransa aikana useita parannuksia kompassiin. Nestekompassissa magneettineula nesteineen on kokonaan suljettu umpinaiseen selluloidirasiaan. Rasian osat on kiinnitetty toisiinsa liimaamalla tai juottamalla saumat kiinni.

Marssikompassin nimellä kulkenut nestekompassi oli Suomen armeijan käytössä sodan aikana ja sotien jälkeen suunnistajien ja eränkävijöiden tiennäyttäjänä.

Vohlonen oli syntynyt syyskuussa vuonna 1877. Hänen perustamansa Suunto Oy jatkaa edelleen toimintaansa.

Tuomas Vohlosen patentteja (pdf, 0,03 Mt)

Maailmanlukko oli varma, tiirikoimaton ja luja

Hienomekaanikko Emil Wilhelm Henrikson (1886-1959) keksi ABLOY-lukon periaatteen vuosina 1907-1910. Lukko patentoitiin vuonna 1919 nimellä Henrikssonin patenttilukko. Vuonna 1920 ABLOY (Ab Lukko Oy) tavaramerkki rekisteröitiin ja samalla siitä tuli kuuluisan lukon nimi.

Henrikssonin lukon toiminta perustuu lukkosylinterissä olevien haittalevyjen kiertymiseen. Levylaattojen keskipisteessä oli puolikuun muotoinen reikä ja laattojen kehissä lovia, joiden ansiosta lukkojen avaimia pystyi varioimaan määrättömästi. Haittalevyjen lovet mahdollistivat toisaalta lukkojen sarjoituksen, jolloin pääavaimella voitiin avata kaikki järjestelmään kuuluvat lukot vaikka käytännössä kukin avain sopi vain yhteen lukkoon.

Pietarsaaren Konepajan entinen omistaja Birger Serlachius toimi Ab Abloy Oy:n johtajana vuonna 1919 kun lukon valmistus aloitettiin Helsingin Sörnäisten rantatie 23:ssa. Muita osakkaita olivat muun muassa Gösta Serlachius - Birgerin nuorempi veli - ja Rudolf Walden, suomalaisen paperiteollisuuden suuret nimet. Optimistisen alkuvaiheen jälkeen yhtiö joutui vaikeuksiin ja lukkoyhtiön tuotannon otti haltuunsa Kone- ja Siltarakennus Osakeyhtiö, joka sitoutui pitämään lukon patenttioikeudet voimassa.

Patentti numero FI7203 Säkerhetslås benämnd Henriksson "Patent Lås"

Jaana Juvosen teoksessa Avaimen arvoinen kietoutuu Abloy-lukon historia monivaiheiseen Suomen taloushistoriaan ja maamme teollisuuden kehitykseen. Suosittelemme.

Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 25.09.2018