PRH:n Kiina-yhteistyö laajenee tavaramerkkeihin

Kiinan hallinnossa on menossa laaja organisaatiouudistus. Tavaramerkkien käsittely on yhdistetty samaan virastoon patenttien kanssa ja viraston uudeksi nimeksi on tullut CNIPA - National Intellectual Property Administration, PRC. Organisaatiouudistuksesta saatiin ensikäden tietoa lokakuussa, kun Kiinan kauppasääntelyviraston varaministeri Liu Junchen delegaatioineen vieraili PRH:lla 12.10.2018. Seuraavalla viikolla PRH:n pääjohtaja Antti Riivarin delegaatio tapasi CNIPA:n pääjohtajan Shen Changyun Pekingissä.

Kiinan kauppasääntelyviraston varaministeri Liu Junchen delegaatioineen vieraili PRH:ssa 12.10.2018.

Tapaamisissa todettiin, että PRH:n ja Kiinan patenttiviraston (SIPO) välillä on ollut aktiivista yhteistyötä jo useita vuosia, ja on hienoa, että yhteistyötä nyt laajennetaan myös tavaramerkkeihin. Kiinalaiset toivovat yhteistyön tulevaisuudessa hyödyttävän suomalaisia tavaramerkkihakijoita Kiinassa. Yhtenä mahdollisuutena nousi esiin patenttipuolella vakiintuneeksi käytännöksi muodostuneen tutkijavaihdon toteuttaminen myös tavaramerkkipuolella. Näin tietämystä, osaamista ja parhaita käytäntöjä voidaan siirtää virastojen välillä.

Varaministeri Liun vierailun yhteydessä järjestettiin aamupäiväseminaari Kiinan tavaramerkkijärjestelmästä suomalaisille tavaramerkkiasiantuntijoille. Seminaarissa esiteltiin Kiinan tavaramerkkilain uudistusta, hakemustilannetta, organisaatiouudistuksen vaikutuksia ja uudelleenarviointilautakunnan toimintaa.

Tavaramerkkilakia pyritään uudistamaan samaa tahtia kuin Kiinan kansantalous kehittyy. Viimeisin uudistus on vuodelta 2014 ja seuraava uudistus pyritään saamaan valmiiksi tänä vuonna. Erityisesti on panostettu tavaramerkillä saatavan suojan paranemiseen muun muassa loukkauksista seuraavia rangaistuksia koventamalla sekä tunnettuja kansainvälisiä merkkejä suojelemalla. Lisäksi pyritään rajoittamaan "bad faith" -rekisteröintejä eli käyttämättömien merkkien hamstrausta. Tavaramerkkiä ei siis kannata hakea Kiinan markkinoille liian aikaisin. Mikäli merkkiä ei kolmeen vuoteen käytetä, sen rekisteröinti voidaan pyynnöstä kumota.

Tavaramerkkihakemuksia tehtiin Kiinassa vuonna 2017 yli 5,7 miljoonaa ja tänä vuonna hakemusten määrään odotetaan merkittävää kasvua. Rekisteröintiprosessia on kehitetty ja hakemusten käsittelyaika onkin saatu lyhennettyä seitsemään kuukauteen. Vuoden 2020 tavoitteena on neljän kuukauden käsittelyaika. Tavaramerkkien arvioinnissa myös rekisteröidyt tekijänoikeudet otetaan huomioon.

Virastojen organisaatiomuutosten yhteydessä rekisteröinti on nyt erotettu merkkien käytön aikaisesta valvonnasta. Merkkien rekisteröinnistä vastaa CNIPA ja aluehallintoviranomaiset huolehtivat käytön valvonnasta. Kuten patenttienkin kohdalla, myös tavaramerkkien väärinkäytöksistä voi Kiinassa valittaa joko aluehallintoviranomaiselle tai suoraan tuomioistuimeen. Hallinnollinen käsittely on nopeampi ja helpompi tapa puuttua merkin väärinkäyttöön, mutta vahingonkorvauksia saa todennäköisemmin tuomioistuimista. Keskustelussa todettiin, että viime aikoina kiinalaisten brändien kopiointi ulkomailla on tullut yhä suuremmaksi ongelmaksi. Enää ei siis kopioida vain Kiinassa vaan myös kiinalaisia.

Tavaramerkkien uudelleenarviointilautakunta (TRAB - Trademark Review and Adjudication Board) tekee uudelleenarviointeja tavaramerkkeihin liittyvistä hylkäyksistä sekä väite-, peruutus- ja mitätöintipäätöksistä. TRAB on myös ensimmäinen valitusaste tavaramerkkien mitätöinneissä. Yleensä asiat ratkaistaan TRABissa kirjallisesti yhdeksän kuukaudessa. Käsittelypyyntöjä tuli TRABiin vuonna 2017 yli 200 000, joista noin 170 000 otettiin käsittelyyn. Tänä vuonna pyyntöjä on jo elokuuhun mennessä tullut yli 210 000. TRABin päätöksistä voi valittaa Pekingin IPR-tuomioistuimeen. Valituksia tehdään vuosittain noin 10 000 ja niistä 85 %:ssa TRABin päätös pidetään voimassa.

Teksti: Jorma Lehtonen PRH
Kuva: Leena Puolimatka PRH

Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 10.12.2018