Patentti- ja rekisterihallituksen USA-maraton

Kuvassa seminaarin pääpuhuja Robert Michal ja johtaja Jorma Hanski PRH:sta.
US Trademark and Patent System 22.3.2017 PRH:ssa.

PRH:n IPR-seminaarisarja jatkui 22.3.2017 järjestetyllä USA:n teollisoikeuksia käsitelleellä tilaisuudella. Aikaisemmissa seminaareissa on valaistu amerikkalaisen ja eurooppalaisen patentointikäytännön eroja. Uusi päivitys patenteista viime lokakuun jälkeen osoittautui tarpeelliseksi jo nyt – niin paljon on ehtinyt tapahtua.

Seminaariin oli myös lisätty USA:n tavaramerkkejä koskenut osuus. Tätä pyritään tulevissa koulutuksissa edelleen syventämään.

Tavaramerkit puolestaan olivat hyvin esillä esimerkiksi USA:n presidentinvaaleissa.

Keep America Great (U.S. Trademark Serial No. 87305551)

Arttu Ahava (Berggren) kuvasi ytimekkäästi haasteita, joita eurooppalaisen ja amerikkalaisen tavaramerkkijärjestelmän erot asettavat asiamiehelle. Seminaarin pääpuhuja Robert Michal (Carter, DeLuca, Farrell & Schmidt LLP) täydensi tätä esitystä kokeneen amerikkalaisen tavaramerkkiasiamiehen näkökulmasta.

USA:ssa tavaramerkkioikeussuojaa nauttii se, joka on ensimmäisenä käyttänyt merkkiä elinkeinotoiminnassaan.

Tämä eroaa eurooppalaisesta käytännöstä, jossa suojan saa se, joka on ensimmäisenä rekisteröinyt tavaramerkkinsä. Suoja alkaa tavaramerkkihakemuksen jättämisestä.

Eurooppalaiselle yritykselle sekaannusta voi myös aiheuttaa se, että tavaramerkkioikeus voi Yhdysvalloissa olla voimassa joissakin osavaltioissa tai koko liittovaltion alueella, ja sitä säätelevät osavaltiolait ja liittovaltion laki. Lisäksi on käytössä täydentävä rekisteri (Supplemental Register). Siihen kuuluu merkkejä, jotka eivät esimerkiksi ole erottamiskykyisiä eivätkä tästä syystä täytä varsinaiseen rekisteriin kelpuutettavilta tavaramerkeiltä vaadittavia edellytyksiä.

Seminaari oli johdanto USA:n tavaramerkkijärjestelmään, ja jatkoseminaarille näyttää olevan tarvetta. PRH on siksi erittäin kiinnostunut kaikista ehdotuksista koulutuksen kehittämiseksi.

Patentoitavuuskriteerit Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Eurooppalaiset ja amerikkalaiset patentoitavuuskriteerit (patenttikelpoisuus, uutuus ja keksinnöllisyys) vastaavat muodollisesti toisiaan. Euroopassa patenttikelpoisuus kuitenkin testataan toden teolla vasta keksinnöllisyystarkastelussa ja teknisen ongelman yhteydessä. USA:n nykykäytäntö puolestaan näyttää liukuvan päinvastaiseen suuntaan, koska patenttikelpoisuuden arvioinnissa näkyy viitattavan ainakin implisiittisesti tekniseen ongelmaan. Tässä piilevä Muhammedin ja vuoren ongelma on kuitenkin toistaiseksi lainkäytön harmaata aluetta ja vasta tulevat oikeusratkaisut kertovat todellisen suunnan.

Folke Johansson (Papula-Nevinpat) tarkasteli eroja suomalaisen hakijan ja asiamiehen kannalta: mitä asiamiehen ja hakijan kannattaa ottaa huomioon hakiessaan patenttia USA:sta? Mitä vaatimusten, selityksen ja piirustusten laadinnassa tulee ottaa huomioon?

Erityistä mielenkiintoa on kohdistunut tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuuteen. Robert Michal esitti lukuisia USA:n liittovaltion tuomioistuimen (CAFC) ratkaisuja, joiden lopputulos oli myönteinen. Voisiko korkeimman oikeuden Alice-päätöksen (Alice Corp. v. CLS Bank International, SCOTUS 2014) aikaansaama pessimismi tietokoneella toteutettujen liiketoimintamenetelmien suhteen olla ainakin jossain määrin ylimitoitettua? On kuitenkin muistettava, että Robert esitteli vain myönteisiä ratkaisuja niiden kiinnostavuuden vuoksi. Päätösten valtavirta on edelleen selkeän kielteinen.

Jaakko Hosio (PRH) tarkasteli Euroopassa ja USA:ssa käytettyjä patentoitavuuskriteereitä rinnakkain, ja esitteli niiden samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia yleisellä tasolla. Esityksestä kävi hyvin ilmi vertailun haasteellisuus. Tietokoneella toteutettu liiketoimintamenetelmään liittyvä keksintö saattaa olla teknisesti triviaalilla tavalla ilmeinen eurooppalaisen käytännön mukaan, mutta hyväksyttävissä USA:ssa. USA:n lain vaatimuskategoriarajaus puolestaan aiheuttaa sen, että vastaavanlaisia esimerkkejä on myös toisin päin: tietokoneohjelma ei ole patenttikelpoinen USA:ssa, vaikka sillä olisi tietokoneessa ajettuna ei-ilmeinen tekninen vaikutus.

Terveen järjen kritiikki ja puolustus

Keksinnöllisyystarkastelu Euroopassa (EPC Art. 56) liittyy kysymykseen siitä, onko patenttivaatimuksessa määritelty ratkaisu tekniseen ongelmaan ilmeinen alan ammattimiehelle. Menettely perustuu keksinnön eroon lähintä tekniikan tasoa edustavaan julkaisuun nähden, ja tästä erosta johdettuun tekniseen ongelmaan.

Keksinnöllisyystarkastelu USA:ssa (35 U.S.C. § 103) puolestaan liittyy siihen, olisiko patenttivaatimuksen kohde kokonaisuutena tarkastellen ollut ilmeinen. Tarkastelussa käytetään Korkeimman oikeuden ratkaisuista Graham v. John Deere ja KSR v. Teleflex johdettuja päättelysääntöjä.

Robertin esittämissä oikeusratkaisuissa keskeistä oli alan ammattimiehen motivaation arvioiminen eri julkaisujen yhdistämiseksi. CAFC:n päätöksessä In re NuVasive (2016) pohdittiin muun muassa yleistietämyksen käyttöä:

"although reliance on common sense may be appropriate in some circumstances […] the PTAB [USPTO:n valituslautakunta] cannot rely solely on common knowledge or common sense to support its findings".

Johtopäätökset

Lakitulkintojen muutokset korostavat kansainvälistyvässä maailmassa IPR-osaamista ja tietojen päivittämistä. Tulevat oikeusratkaisut valaisevat varmasti auki jääneitä kysymyksiä ja antavat väriä tulkinnan nykyiseen, epämääräiseen harmauteen siellä missä sitä esiintyy. Järjestelmien eroavaisuuksien opiskelu on tärkeää oikeiden menettelytapojen ja oikeanlaisen argumentoinnin omaksumiseksi maakohtaisesti.

PRH pyrkii jatkossakin toimimaan suomalaisen IPR-osaamisen solmukohtana.

Teksti: Olli-Pekka Piirilä, PRH
Kuvat: Petteri Pulli, PRH

Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 18.12.2017