Akateemikko Sirpa Jalkanen:

"Ympyrä voi sulkeutua rajapinnoilla seikkaillessa"

Klikkaa kuva isommaksi

Akateemikko Sirpa Jalkanen on työskennellyt sekä lääkärinä, akateemisena tutkijana että lääketeollisuudessa. Hänen erityisalansa lääketieteessä on immunologia. Jalkanen on lähestynyt alaansa monen eri tyyppisen maailman näkökulmasta – ja yhdeksän patenttihakemusta jättäneenä (ks. http://dy.fi/imzk ) on selvää, että hänen kekseliäisyytensä on kukoistanut matkan varrella. Jalkanen näkee luonteessaan piilevän uteliaisuuden olevan tärkein lähtökohta keksimiselleen.

- En ole lähtenyt keksimällä keksimään, eikä minulla ole ollut keksimiseen varsinaista roolimallia, Sirpa Jalkanen toteaa.

Sen sijaan kaikki on lähtenyt halusta selvittää, miten asiat toimivat. Esimerkiksi kysymys siitä, miten ihmisen elimistö toimii, on kutkuttanut hänen ajatteluaan pitkään, ja peräänantamattomuuden avulla uutta valoa on löytynyt pitkän puurtamisen jälkeen. Hänen mielestään aina on olemassa vaihtoehtoinen tapa katsella maailmaa.

Jalkasen uratarina alkoi potilastyöstä lääkärinä, mikä antoi käsityksen vielä ratkaisemattomista ongelmista lääketieteen alalla. Hän näki lasten menehtyvän voimatta auttaa heitä, mikä antoi intohimon ryhtyä tutkijaksi. Akateemisen tutkimuksen hän näkee olevan miltei sama asia kuin keksiminen ylipäätään. Ohjattavina toimineet väitöskirjaopiskelijat ovat olleet hyviä apureita brainstormaamisessa, ja heistä on ollut suurta apua tutkimustyön ruokkimisessa.

Vaikuttaminen lääketeollisuuden alalla on ollut Jalkaselle sekä haave että haaste. Tutkimustyön tuottamat löydökset molekyyleistä, joista voidaan suunnitella ja valmistaa lääkkeitä, ovat johtaneet patentointiprosesseihin. Faron Pharmaceuticals Oy ja Biotie Therapies Oyj ovat ryhtyneet tuotteistamaan Jalkasen keksintöjä.

- Keksinnöllä ei ole mitään arvoa, jos siitä ei joku hyödy, Jalkanen sanoo.

Lääkekehitys on kaikkien toimialojen joukosta ehkä riskialttein. Siellä on runsaasti bisnespotentiaalia, mutta työläistä testausprosesseista johtuen riskirahoituksen tarve liikkuu kymmenissä tai jopa sadoissa miljoonissa euroissa.

Suomessa akateemisia henkilöitä ei kannusteta yhtä vahvasti kuin esimerkiksi Tanskassa, Ruotsissa ja USA:ssa perustamaan yrityksiä tutkimustulosten kaupallistamiseksi. Jalkanen on omalla toiminnallaan näyttänyt, että juuri niin kannattaa kuitenkin tehdä. Tämä soveltuukin ohjenuoraksi kenelle hyvänsä keksijälle!

- Kaikki alkaa tarpeiden havainnoinnista, minkä jälkeen etsit tarpeeseen teoreettisen ratkaisun ja lopulta lähdet tuotteistamaan sitä, Jalkanen summaa uransa aikana kiteytynyttä toimintatapaa ja prosessia.

Erityyppiset ympäristöt, kuten akateeminen maailma tai yritysmaailma, toimivat eri logiikoilla – on sanottu, että tiede muuttaa rahaa tiedoksi, kun taas yritykset muuttavat tietoa rahaksi.

- Rajapinnoilla liikkuminen on hirveän jännittävää ja siinä onnistumiseksi tärkeintä on, että seuraat omaa intuitiotasi, Jalkanen evästää.

Sirpa Jalkasen urassa on kysymys syklisestä prosessista, jossa suuri osa ajatustyötä on pyörinyt potilaan ongelmien ymmärtämisessä. Akateeminen tulevaisuuteen luotaava tutkimus on tuottanut ymmärryksen siitä, mikä on kehityksen viimeisin kärki lääketieteen alalla. Lääkemolekyylien keksiminen ja yhteistyö lääketeollisuuden kanssa on palvellut konkretiaa ja käytäntöä. Ongelmahavainnot, joista prosessi sai alkunsa, ovat kohdanneet tuotekehityksen tulokset globaalisti monistettavassa muodossa. Ympyrä on ikään kuin sulkeutunut.

Akateemikko Sirpa Jalkaselle myönnettiin maaliskuussa 2016 Euroopan naiskeksijä -kilpailussa 2. palkinto.

Teksti: Nisse Suutarinen
Kuva: Miikka Poutiainen, PinkAgency

Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 18.12.2017