Kryptografiaa, lohkoketjuteknologiaa ja luottamusta

EPO:n ja PRH:n yhteisseminaarissa 29.-30.5.2018

Kuva: Shutterstock

Lohkoketjuteknologiaa on kutsuttu vuoroin vallankumoukselliseksi, mullistavaksi tai tsunamiksi, toisinaan myös kuplaksi. Joka tapauksessa ala on tullut esille, luultavasti jäädäkseen. Samalla sovellettu kryptografia yleisemmin on lohkoketjuteknologiaan perustuvien kryptovaluuttojen muodossa tullut aivan uudella tavalla yleiseen tietoisuuteen.

Julkisten patenttitietokantojen perusteella lohkoketjuteknologia-alan patentointiaktiivisuuden kasvu on ollut lähes eksponentiaalista. Erityisen suurta kasvu on ollut USA:ssa ja Kiinassa. Näissä maissa toimii myös enin osa alan hakijoista: kiinalaisia yliopistoja ja USA:ssa toimivia startup-yrityksiä sekä pankkeja. Euroopassakin patenttihakemusten määrän kasvu on ollut merkittävää, mutta eurooppalaisia hakijoita on vähän, samoin kuin heille myönnettyjä patentteja.

29.-30.5.2018 EPO:n ja PRH:n yhdessä järjestämässä seminaarissa aiheena olivat kryptografia ja sen sovellukset - erityisesti lohkoketjuteknologiassa.


Patenttijärjestelmä toimii pelkistetyimmässä muodossaan siten, että ulkopuolinen luotettu taho, patenttiviranomainen, hallinnoi keskitetysti yksinoikeuksien myöntämistä. Eurooppalaisessa järjestelmässä kussakin maassa on kaksi myöntävää viranomaista, kansallinen patenttivirasto ja Euroopan patenttivirasto (EPO), joten tarkkaan ottaen eurooppalainen patenttijärjestelmä ei ole täysin keskitetty. Luottamusmekanismikin on tällöin monimutkaisempi, koska hakijoiden tulee voida luottaa molempiin viranomaisiin – ja tämän lisäksi vielä viranomaistenkin tulee luottaa toisiinsa.

"Discussion platform" on osa Euroopan patenttiviraston (EPO) ohjelmaa eurooppalaisen patenttijärjestelmän kehittämiseksi. Tämä yhteistyömuoto perustuu kahdenkeskiseen työskentelyyn EPO:n ja kansallisen viraston välillä jostain kapeasta aiheesta. Kun tilaisuutta valmistellaan yhdessä hyvissä ajoin molempia kiinnostavien esimerkkien avulla, seminaarihuipentumassa päästään parhaimmillaan varsin syvälle valittuun aiheeseen. Vuonna 2016 Helsingissä järjestetty seminaari käsitteli patentoinnin harmaata aluetta erityisesti pelien ja matemaattisen mallintamisen alalta. Koska tilaisuuden katsottiin onnistuneen erityisen hyvin, yhteistyötä päätettiin jatkaa 29.-30.5.2018 järjestetyllä kaksipäiväisellä seminaarilla. Tilaisuus jakautui kahdenkeskiseen seminaaripäivään ja sen jälkeisenä päivänä yhteisvoimin järjestettyyn yleisöseminaariin. Seminaarin aiheena olivat tällä kertaa teknisemmät luottamusmekanismit, kryptografia ja sen sovellukset, erityisesti lohkoketjuteknologia.

Harmaan alueen teema jatkui siis vuoden 2016 seminaarista.

Bitcoin, Etherium ja lohkoketjuteknologia ovat tuoneet kryptografiana tunnetun matematiikan alan aivan uudella tavalla yleiseen tietoisuuteen. Alan kasvu on ollut huimaa, mutta piilevät riskitkin on tiedostettu. Kun uuteen teknologiatrendiin liittyy huomattavia taloudellisia mahdollisuuksia, tulee väistämättä esiin kysymys alaan liittyvistä aineettomista oikeuksista. Lohkoketjuteknologiaan liittyvien hakemusten määrä on noussut nopeasti, mutta varsinkin Euroopassa on myönnetty vain vähän patentteja. Mistä tämä voi johtua?

Kryptografian alan keksintöjen patentoitavuutta selvittivät eurooppalaisen patenttikäytännön puitteissa EPO:n huippuasiantuntijat Olivier Billet ja Léna Kufer yhdessä PRH:n parhaiden asiantuntijoiden kanssa Antti Salmelan ja Mika Inkin johdolla. Jälkimmäisen päivän yleisöseminaarissa professori Kaisa Nyberg edusti eturivin suomalaista tieteellistä tutkimusta ja Samu Lamberg asiamieskuntaa.

Yleisöseminaarissa professori Nyberg kävi vaikuttavassa esityksessään läpi omien lukuisien patenttihakemuksiensa historiaa tuoden tällä tavoin keksijän seminaarin lopuksi järjestetyn paneelikeskustelun keskiöön. Muut esitykset käsittelivät kryptografiaa tekniseltä kannalta ja patentoitavuuden näkökulmasta, mukaan lukien lohkoketjuteknologian sovellukset. On syytä kiittää lämpimästi kaikkia seminaariin osallistuneita mieleen painuvasta tilaisuudesta!

Seminaarin aiheina olivat kryptografiset menetelmät sovellutuksineen ja niiden patentoitavuus eurooppalaisessa patenttijärjestelmässä. Erityisen mielenkiintoista on kryptografian läheinen kytkeytyminen lukuteoriaan ja lukuteorian puitteissa kehitettyihin matemaattisiin menetelmiin, puhuuhan Euroopan patenttisopimuksen (EPC) artikla 52(2) tieteellisten teorioiden ja matemaattisten menetelmien kelpaamattomuudesta patentoitavissa oleviksi keksinnöiksi, ainakin jos keksintö koskee pelkästään tieteellistä teoriaa tai matemaattista menetelmää. Patentoitavuuden edellytyksenä onkin teorian tai menetelmän teknisyys, tarkemmin sanoen osallistuminen teknisen ongelman ratkaisuun.

Teksti:
Olli-Pekka Piirilä, johtava tutkijainsinööri PRH


Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 04.07.2018