Tulevaisuuden näkymiä

Kuva: Shutterstock

Sovellettu kryptografia on lohkoketjuteknologiaan perustuvien kryptovaluuttojen muodossa tullut aivan uudella tavalla yleiseen tietoisuuteen ja patentointiaktiivisuuden kasvu on ollut merkittävää. Myönnettyjä patentteja on kuitenkin Euroopassa vain vähän, ja eurooppalaisten yritysten aktiivisuus maailmanlaajuisesti on ollut pientä. Onko Eurooppa jäämässä jälkeen tärkeällä läpimurtoalalla?

Entä mikä on eurooppalaisen patentointikäytännön mukautumiskyky muutoksien edessä? Vertailukohdaksi voidaan ottaa eurooppalaisen patentoitavuuskäytännön muutokset esimerkiksi matemaattiseen mallinnukseen ja simulointiin liittyvien keksintöjen kohdalla. Mikä muutoksen lopulta aiheutti? Miksi simulointi olisi tänään teknisempää kuin mitä se oli vielä 20 vuotta sitten? Entä voisiko joidenkin muiden alojen asema olla muuttumassa vastaavalla tavalla?

Valituslautakuntapäätöksellä T 1227/05 on suuri periaatteellinen merkitys muutenkin kuin siitä syystä, että simulointimenetelmien patentoitavuus määriteltiin uudelleen. Päätös kuvastaa eurooppalaisen patentointiprosessin mukautumista tekniikan alojen painopisteissä tapahtuviin muutoksiin.

Päätöksen perusteluissa todettiin, että tietokoneavusteiset simulointimenetelmät tulkitaan teknisiksi olennaisena osana modernia tuotantoprosessia. Perustelut liittyvät siis niin simulointimenetelmien kehittymiseen kuin soveltamiskohteena olevan tekniikan kehitykseen. Järjestelmien monimutkaistuessa myös tuotantoprosessit tulevat monimutkaisemmiksi ja tuotesuunnittelu hankalammaksi. Kriteeriksi kuitenkin jää, että suunnitteluprosessin tuloksena tulee olla tekninen parannus eikä esimerkiksi estetiikka.

Kun samankaltaista kehitystä on ollut muillakin aloilla, esimerkiksi kryptografiaan ja tiedon pakkaamiseen liittyvien matemaattisten menetelmien kohdalla, tässä yhteydessä voi ainakin leikitellä ajatuksella lohkoketjuteknologian eittämättä voimakkaan kasvun mahdollisilla vaikutuksilla.

Harvard Business Review’ssä (helmikuu 2017) verrataan TCP/IP-vallankumousta kahdenkeskisessä viestinnässä lohkoketjujen aikaansaamaan vallankumoukseen kahdenkeskisissä liiketaloudellisissa transaktioissa. Kysymys, johon kirjoituksessa päädytään on, että jos tällaista analogiaa voidaan todeta genrejen alkuaikoina, onko samaa odotettavissa myös tulevaisuudessa, vai poikkeaako lohkoketjujen vielä toteutumaton historia TCP/IP:n jo toteutuneesta historiasta.

Entä onko tekniikan ja lohkoketjutekniikkojen kehitys sellaista, että se saisi aikaan edellä simulointimenetelmiin ja kryptografiaan verrattavissa olevan vallankumouksen patenttikelpoisiksi katsottujen keksintöjen alalla? Vai onko kyseessä 2000-luvun alun dotcom-buumin kaltainen kupla, joka puhjetessaan saa aikaan taloudellista tuhoa, mutta jonka myötä syntyneet tekniset kehitysaskeleet luovat tilaa uudelle, toisenlaiselle menestykselle?


Lisätietoja

Palaute on tervetullutta. Lähetä viestisi osoitteella: olli-pekka.piirila(at)prh.fi.

Teksti:
Olli-Pekka Piirilä, johtava tutkijainsinööri, PRH



Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 04.07.2018