Säätiölain siirtymäaika päättyy 1.12.2018 - vaikutukset säätiön sääntöihin

Nykyinen säätiölaki tuli voimaan 1.12.2015. Lain siirtymäsäännösten mukaan säätiön säännöissä oleva nykyisen lain vastainen sääntömääräys tulee muuttaa uuden lain mukaiseksi samalla, kun muu sääntöjen muutos ilmoitetaan rekisteröitäväksi tai viimeistään kolmen vuoden kuluessa nykyisen lain voimaan tulosta. Kolmen vuoden määräaika umpeutuu 1.12.2018.

Ainoa poikkeus siirtymäajan noudattamiseen koskee säätiön nimenkirjoittamista koskevaa uuden lain vastaista sääntömääräystä. Mikäli säätiön säännöissä ei ole nimenkirjoitusmääräyksen lisäksi muita nykyisen lain vastaisia säännöksiä, tulee nimenkirjoittamista koskeva sääntömääräys muuttaa nykyisen lain mukaiseksi samalla, kun muu sääntömuutos ilmoitetaan rekisteröitäväksi, kuitenkin ilman määräaikaa.

Säätiölain uusia säännöksiä

Nykyisessä säätiölaissa on lukuisia uusia säännöksiä verrattuna vanhaan lakiin. Niistä ehkä keskeisimpiä ovat säännökset säätiön mahdollisesta hallintoneuvostosta ja mahdollisesta toimitusjohtajasta, jotka kuuluvat säätiön lakimääräiseen johtoon ja joille on säädetty säätiölainmukainen vahingonkorvausvelvollisuus. Muita keskeisiä uutuuksia ovat muun muassa sääntömuutoksiin liittyvä suostumusmenettely, säännökset liiketoiminnan harjoittamisesta sekä säännökset säätiön purkamisesta, joka tapahtuu uuden lain aikana selvitystilamenettelyn kautta.

Yleisimmät nykyisen säätiölain vastaiset sääntömääräykset

Vanhan säätiölain aikana säännöissä on voitu määrätä, että toisen yksityisoikeudellisen yhteisön tai säätiön hallitus toimii säätiön hallituksena. Kyseinen sääntömääräys on uuden säätiölain vastainen. Sääntömääräys, jonka mukaan itseään täydentävän hallituksen jäsenen toimikausi on elinikäinen, on niin ikään nykyisen lain vastainen. Kolmas hallitukseen liittyvä yleinen lainvastainen sääntömääräys on määräys, jonka mukaan hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on vähintään puolet hallituksen jäsenistä.

Säätiön sääntömääräisiä edustajia (=nimenkirjoittajia) voivat uuden lain mukaan olla hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen. Näin ollen esimerkiksi varapuheenjohtaja ja asiamies eivät voi olla nykyisen lain aikana rekisteröidyissä säännöissä sääntömääräisiä edustajia.

Vanhan säätiölain aikana rekisteröidyissä säätiöissä on päätösvaltaa voinut käyttää säännöissä määrätyissä asioissa säännöissä määrätty elin, kuten valtuuskunta, edustajisto, hallintoneuvosto tai muun niminen elin. Säätiön säännöistä tulee kolmen vuoden määräajan kuluessa poistaa säännökset, joiden mukaan joku muu elin kuin hallitus tai hallintoneuvosto päättäisi säätiön lakimääräiselle johdolle kuuluvista tehtävistä.

Voimassa olevan säätiölain mukaan säätiö puretaan selvitystilamenettelyn kautta. Päätös selvitystilaan asettamisesta edellyttää, että sitä kannattaa enemmistö tai määräenemmistö koko toimielimen jäsenistä. Yleisen lainvastaisen sääntömääräyksen mukaan purkamisesta päättää tietty enemmistö läsnä olevista toimielimen jäsenistä.

Sääntömuutoksesta päättäminen

Jos säätiön ainoa toimielin on hallitus, päättää se sääntömuutoksesta. Jos säätiöllä on vanhan lain aikana rekisteröity valtuuskunta, edustajisto, hallintoneuvosto tai muun niminen toimielin, sen päätösvalta sääntömuutoksen osalta määräytyy sillä perusteella, valitseeko kyseinen elin enemmistön hallituksen jäsenistä. Mikäli toimielin valitsee yli puolet hallituksen jäsenistä ja säätiön säännöissä määrätään, että se päättää sääntömuutoksesta, voi toimielin päättää kolmen vuoden määräajan kuluessa sääntömuutoksesta. Mikäli toimielin valitsee puolet tai vähemmän hallituksen jäsenistä, päättää sääntömuutoksesta hallitus, vaikka sääntöjen mukaan säännöissä määrätty muu toimielin päättäisi sääntömuutoksesta.

Lisätietoa säätiölain siirtymäajan päättymisestä ja sen edellyttämistä toimenpiteistä
PRH:n kotisivuilla.


Teksti: Inkeri Louekoski PRH
Kuva: PRH

Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 10.09.2018