Rahanpesun torjunta perustuu yhteiseen tekemiseen ja jatkuvaan kehittämiseen
Rahanpesu tarkoittaa yksinkertaisesti toimia, joilla rikoksella hankitun omaisuuden alkuperä pyritään häivyttämään tai peittämään. Suomessa alkurikos on yleisimmin talousrikos. Kansainvälisesti suurimpia rikoshyödyn lähteitä ovat sen lisäksi petos- ja huumausainerikollisuus.
Keskusrikospoliisin yksiköksi 1998 perustetulla rahanpesun selvittelykeskuksella on keskeinen kansallinen tehtävä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä, paljastamisessa ja selvittämisessä sekä tutkintaan saattamisessa. Suurin osa tämän Suomen Financial Intelligence Unitin (FIU) noin 40 hengen työpanoksesta on suunnattu epäilyttäviä liiketoimia koskevien ilmoitusten vastaanottamiseen, analysointiin ja tietojen tutkintaan saattamiseen.
Keskus toimii myös torjunnan kansallisena yhteistyökumppanina useille kansallisille toimijoille ja yli 180:lle muulle FIU-yksikölle maailmanlaajuisesti. Laki rahanpesun selvittelykeskuksesta määrittelee lisäksi tehtäviä muun muassa tilannekuvan ylläpitämisestä ja palautteen antamisesta ilmoitusvelvollisille.
Tuloksellisuus riippuu toimijoiden yhteisestä panoksesta
Avainasemassa rahanpesun torjunnassa ovat rahanpesulaissa määritellyt ilmoitusvelvolliset, jotka kaikki toimivat viranomaisvalvonnassa. Ilmoitusvelvollisia on 26 toimialalla. Eniten selvittelykeskus vastaanottaa ilmoituksia pankeilta, rahapelitoimintaa harjoittavilta sekä maksupalveluja tarjoavilta yrityksiltä. Lisäksi ilmoitusvelvollisiksi loppuvuodesta 2019 tulleet virtuaalivaluutan välittäjät ovat tehneet jo yli 6 500 ilmoitusta.
Ylipäänsä ilmoitusmäärät ovat kovassa kasvussa. Vuosina 2017–2019 niitä tehtiin kuukausittain 400–900, tänä vuonna 1 000–1 500.
Vaikka selvittelykeskus on keskeinen toimija ja tiedon tuottaja, keskuksen päällikkö, rikostarkastaja Jaakko Christensen painottaa, että toiminnan tuloksellisuus riippuu kaikkien toimijoiden yhteisestä panoksesta.
– Olemme riippuvaisia siitä, mitä tietoja saamme ilmoitusvelvollisilta ja miten hyvin valvojat kykenevät hoitamaan valvontatehtäväänsä. Toisaalta meidän työmme tuloksellisuuteen vaikuttaa osaltaan se, miten esitutkinta- ja oikeusviranomaiset onnistuvat tehtävissään. Oma näkemykseni on, että yhteistyö toimii hyvin ja meidät nähdään kumppanina, jolla on aito yhteistyön tekemisen tahto. Aina voi toki tässäkin parantaa.
Tilanne Suomessa on melko hyvällä tasolla
Suomi on ollut vuosina 2018–2020 kolmen merkittävän rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa koskevan maa-arvioinnin kohteena.
– Kaikkien näiden arviointien valossa ja selvittelykeskuksen käytössä olevien tietojen perusteella voidaan rehellisesti sanoa, että rahanpesun torjunnan tilanne on meillä melko hyvällä tasolla. Arvioinneissa todettuja puutteita on alettu korjata jo ennen raporttien valmistumista ja monella taholla on tehty todella paljon töitä tilanteen parantamiseksi.
Laadukas ja oikea-aikainen tieto on avain
Kaikessa yhteistyössä erityisenä voimavarana ovat nopeat ja toimivat yhteydet. Laadukas ja oikea-aikainen tieto on avain tehokkaisiin torjuntatoimiin.
– Olemme kehittäneet jatkuvasti teknistä kyvykkyyttämme, prosessejamme ja analyysin kapasiteettiamme. Suurin resurssimme on silti motivoitunut henkilöstö. Lainsäädännöllisesti meillä on riittävät valtuudet tehtävämme hoitamiseen.
Laissa annettua toimivaltuutta liiketoimen keskeyttämisestä enintään kymmenen arkipäivän ajaksi on käytetty tänä vuonna yli sata kertaa. Lisäksi ulkomaista FIU-yksikköä on pyydetty jäädyttämään varoja lähes 30 kertaa. Jäädytysten lukumäärä on kasvanut merkittävästi jo kaksi vuotta peräkkäin. Huomattava osuus niistä liittyy internetissä tapahtuviin tai sitä hyväksikäyttäviin petoksiin.
Edelleen selvittelykeskukselle tulee runsaasti myös käteiseen liittyviä ilmoituksia. Toisaalta virtuaalivaluuttaa ja uusia maksupalveluja koskevien ilmoitusten määrä kasvaa.
Tosiasiallisen edunsaajan määrittelyä pyritään tiukentamaan
Kaupparekisteriin liittyvää edunsaajarekisteriä Christensen pitää tärkeänä, koska se lisää tietoa oikeushenkilöiden tosiasiallisista päätöksentekijöistä.
– Se on yksi tekijä myös kansainvälisessä rahanpesun ja sen esirikosten torjunnassa. Kannattaa huomata, että juuri käynnistyneen laajan ja merkittävän harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan kansallisessa toimenpideohjelmassa vuosille 2020–2023 on tavoitteena toteuttaa jo kertaalleen torjuttu tosiasiallista edunsaajan suoraa tai välillistä määräysvaltaa osoittavan prosenttiosuuden laskeminen 25 prosentista 10 prosenttiin.
Suomi on valppaana mukana kansainvälisessä kehityksessä
Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa on kehitetty kansainvälisesti usean vuoden ajan monin tavoin, ei vähiten sääntelyä kehittämällä ja lisäämällä.
– Ilmoitusvelvollisiin kohdistuu entistä enemmän velvoitteita ja valvontaa. Teknologian kehittyessä otetaan käyttöön uusia tapoja siirtää varoja. Samalla lisääntyy niiden laiton käyttö. Kehitys edellyttää myös viranomaisilta aiempaa parempia ja kehittyneempiä kykyjä esimerkiksi virtuaalivaluuttaan liittyen. Selvittelykeskus on hyvin mukana kehityksessä. Esimerkiksi käy kaksivuotinen tekoälyn käyttöönottoa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnassa selvittävä hankkeemme.
Christensenin mielestä Suomella on erinomaiset edellytykset toimia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnassa edelläkävijänä maailmassa.
– Suomea ei nähdä kansainvälisesti otollisena maana rahanpesun tarkoituksiin. Meillä on monenlaisia onnistumisia, joista hyvää yhteistyötä viranomaisten kesken ja yksityisen sektorin kanssa pidän yhtenä tärkeimpänä.
Teksti: Marjo Rautvuori
Kuvat: Shutterstock, Keskusrikospoliisi