Edunsaajatiedot ovat maailmanlaajuisen rahanpesun torjunnan perusasioita
Monitahoinen kansainvälinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä, onhan laiton toiminta mitä suurimmassa määrin globaalia. Sääntelyä, operatiivista valvontatyötä ja epäilyttävien liiketoimien tutkintaa tekevät yhteistyössä eurooppalaiset ja muut kansainväliset viranomaiset.
– Suomen sääntely on linjassa eurooppalaisten direktiivien ja asetusten kanssa. Myös kansainvälinen standardien antaja, OECD:n alainen toimintaryhmä Financial Action Task Force FATF, edellyttää, että Suomen valmiudet rakentaa kansallinen viitekehys rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi ovat kunnossa, toteaa lainsäädäntöneuvos Maarit Pihkala valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolta.
Tosiasiallisten edunsaajien tiedot kaupparekisteriin
Yritysten ja yhteisöjen tosiasiallisia edunsaajia koskevien tietojen läpinäkyvyys on globaalin sääntelyn edellyttämä perusasia. Rahanpesudirektiivi edellyttää tiedot sisältävän rekisterin perustamista kansallisesti. Samoin FATF edellyttää suosituksissaan, että ajantasaiset ja virheettömät edunsaajatiedot ovat helposti saatavilla.
Suomessa tosiasiallisia edunsaajia koskevien tietojen läpinäkyvyys toteutetaan merkitsemällä edunsaajatiedot kaupparekisteriin. Rahanpesulaki edellyttää, että esimerkiksi kaikki suomalaiset pörssin ulkopuoliset osakeyhtiöt ja osuuskunnat tekevät edunsaajailmoituksen kaupparekisteriin. Maksuton ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun yrityksellä ei ole laissa määriteltyjä edunsaajia, sillä näissä tilanteissa edunsaajina pidetään oikeushenkilön hallitusta tai vastuunalaisia yhtiömiehiä, toimitusjohtajaa tai muuta vastaavassa asemassa olevaa henkilöä. Jos ilmoitus on vielä tekemättä, on syytä tarttua toimeen. Tietojen täytyy olla kaupparekisterissä ajantasaisina ja virheettöminä.
– Tosiasiallisia edunsaajia koskevat tiedot ovat erityisen tärkeitä tahoille, joille on asetettu laissa velvoite tuntea asiakkaat erityisen hyvin asiakassuhdetta perustettaessa ja sen aikana. Yrityksille ja yhteisöille asetettu velvoite ilmoittaa omat omistustaustansa ja määräysvaltarakenteensa rekisteriin sekä rahanpesulain ilmoitusvelvollisten velvollisuus selvittää ja ymmärtää nämä asiakkaan taustat ovat omiaan estämään rikollisten ja muutoin hämärien organisaatiorakenteiden syntymistä ja hyödyntämistä liiketoiminnassa, painottaa Pihkala.
EU:n komissio on tällä hetkellä valmistelemassa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kansallisten edunsaajarekisterien yhteenliittämistä. Sen valmistuttua viranomaisten on mahdollista saada eri EU-jäsenvaltioiden rekistereistä suoraan ajantasaisia edunsaajatietoja kyseisten maiden yrityksistä ja yhteisöistä. Rahanpesudirektiivin mukaan hankkeen pitäisi olla valmis maaliskuussa 2021.
Toimintasuunnitelma kansallisen riskiarvion pohjalta
Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistyöhön Suomessa osallistuu suuri joukko viranomaisia ja yksityisen sektorin toimijoita.
– Resursseja ei tunnu olevan koskaan liikaa. Päinvastoin, viime vuosina Suomeen kohdistuneissa tarkastuksissa on kiinnitetty huomiota suhteellisen ohuisiin resursseihin erityisesti valvontatyössä. Tilanne on kuitenkin parantunut merkittävästi myös resurssien suhteen.
Rahanpesulaissa on nimenomaisesti säädetty, että sisäministeriö ja valtiovarainministeriö vastaavat siitä, että Suomessa kartoitetaan rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen liittyvät riskit.
– Näiden riskiarvioiden pohjalta tehdään toimintasuunnitelma, johon kirjataan tarvittavat toimenpiteet havaittujen riskien hallitsemiseksi. Riskiarviotyötä varten on myös tuotettava tilastotietoja, jotka tukevat riskien havaitsemista ja vähentämistä. Kansallisten ajantasaisten riskiarvioiden laatimista edellytetään sekä EU:n rahanpesudirektiivissä että FATF:n suosituksissa, Pihkala kertoo.
Globaalit standardit ovat sitovia
Valtiovarainministeriö on kansallinen koordinaattori Suomen FATF-jäsenyyteen liittyvissä asioissa. FATF:n työryhmiin osallistuvat kaikki suomalaiset toimivaltaiset viranomaistahot.
– FATF on kansainvälisesti tunnustettu globaalien standardien antaja. Suomi on ollut FAFT:n jäsen vuodesta 1991, ja olemme poliittisesti sitoutuneet noudattamaan sen standardeja. Vaikka niitä kutsutaan suosituksiksi, ne ovat todellisuudessa hyvinkin sitovia. Jäsenvaltioiden toimia standardien täytäntöönpanemiseksi tarkastetaan vertaisarvioinnilla.
FATF:lla on käynnissä neljäs maa-arviointikierros, jossa tarkastetaan valtioiden rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyviä sääntelyjä, prosesseja, viranomaisia ja suositusten tehokasta täytäntöönpanoa.
– Suomessa tehtiin viimeisin tarkastus vuosina 2018-2019. Arvioitsijat totesivat monen asian olevan hyvin hoidossa, mutta myös parannettavaa löytyi sekä sääntelystä että kansallisista prosesseista. Suomi raportoi FATF:lle tehostetusti omasta edistymisestään seuraavien neljän vuoden ajan.Avautuu uuteen välilehteen
Komissio haluaa tehostaa sääntöjen noudattamista ja valvontaa
Tällä hetkellä FAFT on uudistamassa maa-arviointiprosessiaan ja siihen liittyvää metodologiaansa. Tavoitteena on tehdä arvioinnista tehokkaampi, riskiperusteisempi ja vähemmän jäsenien resursseja vievä kokonaisuus.
EU:n komissio puolestaan julkisti toukokuussa tiedonannon toimintasuunnitelmasta, jossa käsitellään kokonaisvaltaista EU:n toimintapolitiikkaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä.
– Siinä esitetään konkreettisia EU-tason toimenpiteitä, joita komissio aikoo toteuttaa seuraavan vuoden kuluessa parantaakseen EU:n sääntöjen noudattamista ja toimijoiden valvontaa sekä eurooppalaisten rahanpesun selvittelykeskusten keskinäistä koordinointia. Komissio valmistelee varsinaisia lainsäädäntöesityksiä annettaviksi vuoden 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.
Lue lisää edunsaajailmoituksesta.
Teksti: Marjo Rautvuori