Säätiön edistettävä tarkoituksensa toteuttamista – Poimintoja valvontaraportista

Kuva: Shutterstock

PRH:n säätiövalvonnan vuosiraportissa 2020 esiteltiin muutamia viime vuoden aikana ratkaistuja kiinnostavia tai muutoin merkityksellisiä valvonta-asioita.

Vuonna 2020 PRH:n säätiövalvonta ratkaisi yhteensä 27 valvonta-asiaa, joista 19:ssä oli laiminlyöty säätiölain 1 luvun 2 §:n noudattaminen. Lain perusteella säätiöltä edellytetään säännöissä määrätyn hyödyllisen tarkoituksen ja toimintamuotojen mukaista toimintaa. Samalla se myös kieltää säätiöltä sellaiset toimet, joiden tarkoituksena on tuottaa taloudellista etua säätiön lähipiiriin kuuluville.

Säätiöiltä edellytetään jatkuvaa toimintaa ja sääntöjen noudattamista

Säätiön tarkoitusta edistävältä toiminnalta edellytetään jatkuvuutta. Valvojan näkökulmasta säätiön tulee toteuttaa tarkoitustaan pääsääntöisesti vuosittain. Se, mitä voidaan pitää riittävänä tarkoitusta edistävänä toimintana, on arvioitava tapauskohtaisesti kunkin säätiön omista lähtökohdista. Viime kädessä säätiövalvoja pyytää säätiöltä selvitystä säätiön toiminnasta – varsinkin, jos vuosiselvityksen tai muun PRH:lle toimitetun tiedon perusteella havaitaan, ettei säätiö ole lainkaan harjoittanut tai tukenut tarkoitustaan toteuttavaa toimintaa. PRH voi aloittaa valvontatoimenpiteet säätiön toiminnan arvioimiseksi myös silloin, jos säätiön toiminta ja sille aiheutuvat hallintokulut ovat merkittävässä epäsuhteessa säätiön käytettävissä oleviin resursseihin nähden.

Joissain tilanteissa säätiön ei ole mahdollista toteuttaa tarkoitustaan joko lainkaan tai ainakaan siinä määrin, mitä sääntöjen perusteella edellytettäisiin. Säätiön hallituksen velvollisuutena on reagoida, jos säätiön toimintaedellytykset ovat muuttuneet merkittävästi joko säätiön varallisuusasemassa tai toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten seurauksena. Ensisijaisesti hallituksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin säätiön sääntöjen ja tarvittaessa myös tarkoituksen muuttamiseksi, jos toiminnan järjestäminen ei ole nykyisten sääntöjen perusteella enää mahdollista.

Jos säätiön tarkoituksen toteuttaminen on heikentynyt säätiön taloudellisten edellytysten heikentymisen seurauksena, säätiön säännöissä on mahdollista muuttaa säätiö määräaikaiseksi. Tällöin säätiön varallisuus tulee käytetyksi säätiön tarkoitusta edistävällä tavalla säännöissä määrätyssä määräajassa, minkä jälkeen hallituksen tulee huolehtia säätiön purkamisesta. Säätiöiden oletetaan yleisesti toimivan ennalta määräämättömän ajan, joten säännöissä tulee määrätä siitä, jos toiminta on tarkoitus järjestää muutoin.

Joissain tilanteissa säätiön edun mukaista voi myös olla, että hallitus päättää säätiön sulautumisesta toisen, tarkoitukseltaan olennaisesti samankaltaisen säätiön kanssa. Sulautuminen voi näin ollen edistää säätiövarallisuuden tehokasta käyttöä. Kaikissa tapauksissa sulautuminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Jos säätiöllä ei ole toimintaedellytyksiä eikä säätiön toimintaa saada millään edellä mainituista keinoista järjestettyä uudelleen, säätiön hallituksen on viime kädessä päätettävä säätiön purkamisesta. Tällöin hallituksella ei ole vapaata harkintaa.

Yhdessä viime vuoden aikana ratkaistussa valvonta-asiassa säätiön ei varallisuusasemansa puolesta ollut mahdollista enää toteuttaa säännöissä määrättyä tarkoitustaan. Säätiö raportoi vuosiselvityksissään harjoittamastaan toiminnasta, joka oli päättynyt useita vuosia aikaisemmin. Säätiö totesikin PRH:lle toimittamassaan selvityksessä viettävänsä hiljaiseloa. Säätiöltä edellytetään kuitenkin aktiivista toimintaa tarkoituksen toteuttamiseksi, jolloin säätiö ei voi jättäytyä passiiviseksi. Säätiön hallitus lopulta päätti säätiön purkamisesta. Säätiön jäljellä olevat varat luovutettiin säätiön tarkoitusta edistävästi.

Vuosiselvitykset säätiövalvonnan perusta

Säätiön vuosiselvityksessä on annettava tiedot, jotka ovat merkityksellisiä sen arvioimiseksi, miten säätiö on tilikauden aikana toteuttanut tarkoitustaan. Hallituksen tehtävänä ja vastuulla on säätiön toiminnan järjestäminen. Selvää kuitenkin on, ettei hallitus voi heittäytyä passiiviseksi säätiötoiminnassa. Vaikka säätiö ei toteuttaisikaan tarkoitustaan, säätiölle aiheutuu vuosittain kuluja esimerkiksi tilintarkastuksesta, omaisuuden hoitamisesta ja säätiövalvontamaksusta. Voidaankin kysyä, mitä tahoja säätiön varoilla on tarkoitus tukea.

PRH puuttui viime vuonna kuudessa tapauksessa siihen, ettei säätiöillä ollut useana peräkkäisenä vuotena toimintaa tarkoituksen toteuttamiseksi. Säätiöiden toimintaedellytykset olivat heikentyneet. Säätiöiden toiminnassa havaittiin myös muita laiminlyöntejä: säätiöiden vuosiselvitykset ilmoitettiin rekisteröitäväksi toistuvasti laissa säädetyn määräajan jälkeen. Kaikissa näissä tapauksissa säätiöt päättivät purkamisesta ja selvitystilasta, eikä PRH:n tarvinnut ryhtyä muihin toimenpiteisiin. On kuitenkin valitettavan yleistä, että säätiön varallisuusaseman heikentyessä tai toimintaympäristön muuttuessa hallitus ei arvioi säätiön toimintaedellytyksiä ja ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin. Varsin usein myös tilintarkastajan kynnys vaikuttaa olevan korkealla lausua säätiön toimimattomuudesta tai siitä, onko säätiöllä toimintaedellytyksiä.

Jos säätiöllä on varallisuutta ja sillä on sääntöjensä perusteella edellytykset toteuttaa tarkoitustaan, tarkoitusta on toteutettava. Yhdessä viime vuonna ratkaistussa valvonta-asiassa PRH havaitsi, ettei säätiö toteuttanut tarkoitustaan. Säätiö oli selvityksensä mukaan keskittynyt aktiivisesti kasvattamaan varallisuuttaan, jotta se voisi toimia tehokkaammin joskus tulevaisuudessa. Vaikka hallituksen huolelliseen toimintaan kuuluukin huomioida säätiön toiminnan kehittäminen ja järjestäminen myös tulevaisuudessa, ei tarkoituksen toteuttamista ole mahdollista laiminlyödä nykyhetkessä. Hallituksen vastuulla ja velvollisuutena on järjestää toiminta tarkoituksen toteuttamiseksi. Säätiön varainhoito on hoidettava siten, että säätiöllä on aina käytettävissään riittävästi resursseja, joilla toiminta tarkoituksen toteuttamiseksi on mahdollista järjestää.

Säätiön säännöt määräävät säätiön tarkoituksen ja sen, miten tarkoitusta on toteutettava. Eräässä vuonna 2020 ratkaistussa valvonta-asiassa PRH puuttui säätiön toimintaan, kun säätiö oli tilikauden aikana jakanut avustusta kahdelle eri taholle. Kävi ilmi, ettei toinen tukea saaneista tahoista kuulunutkaan säätiön toiminnan kohderyhmään. Säätiö oli siis jakanut avustusta säännöissä määrätyn tarkoituksen vastaisesti, ja siten säätiölain vastaisesti. PRH velvoitti säätiön perimään avustuksen takaisin. Asiassa ei ollut tarpeen ryhtyä muihin valvontatoimenpiteisiin, sillä säätiö noudatti PRH:n antamaa määräystä.

Säätiövalvonnan näkökulmasta säätiölain 1 luvun 2 § sanoittaa säätiötoiminnan kovaa ydintä. Se määrittää säätiölle sallitun toiminnan ja kohdistaa säätiötoiminnan hyödyttämään vain niitä tahoja, joita säätiön on sääntöjensä perusteella mahdollista tukea tai hyödyttää. Samalla se asettaa säätiöille aktiivisen velvollisuuden toimia. PRH tulee jatkossakin kiinnittämään huomiota säätiölain 1 luvun 2 §:n noudattamiseen säätiöiden toiminnassa, esimerkiksi säännöllisen vuosiselvityksiin perustuvan valvonnan yhteydessä. Jos säätiön tilikausi on kalenterivuosi, määräaika vuosiselvityksen ilmoittamiselle rekisteröitäväksi on 30.6. mennessä.

Tutustu vuoden 2020 säätiövalvonnan vuosiraporttiin.

Vuosiraportissa esiin nostetut päätökset ja muut säätiövalvonnan tekemät ratkaisut voi tilata PRH:lta.

Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 11.05.2021