Uusi säätiölaki avasi hienoja kehittämismahdollisuuksia

Vuoden voimassa ollut uusi säätiölaki on otettu säätiöissä vastaan myönteisenä mahdollisuutena. Se on innoittanut perusteelliseen toiminnan ja tehokkuuden tarkistamiseen sekä tarpeellisiin kehitystoimiin. Keskustelua ovat herättäneet lähinnä lähipiirisäännöt sekä tilintarkastajan rooli.

Liisa Suvikumpu, toimitusjohtaja, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta

Vuosi on lyhyt aika arvioida uuden lain vaikutuksia. Selvää kuitenkin on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan toimitusjohtajan Liisa Suvikummun mielestä se, että säätiöt ovat ottaneet uuden lain vastaan myönteisesti ja pitävät sitä hienona mahdollisuutena.

– Keväällä tilinpäätösten aikaan nähdään sitten raportoinnin osalta, mitä on opittu, mikä meni hyvin ja missä kohdin pitää työtä ja ehkä PRH:n ohjeistusta parantaa.

Uusi laki merkitsi todella massiivista, ihan kaikkeen vaikuttanutta muutosta. Lainvalmistelutyötä Suvikumpu pitää onnistuneena.

– Kuultiin ja kuunneltiin niitä, joihin laki vaikuttaa. Koska apurahasäätiöt ovat halunneet aina tehdä kaiken superhyvin, meillä oli jo vanhan lain aikaan käytössä "Säätiön hyvä hallinto" -itsesäätelyopas, jota käytettiin apuna lakiuudistuksessakin. Tämä arvostettu toimintamanuaalimme päivitettiin myös välittömästi täydellisesti uuden lain mukaiseksi.

Modernit säännöt vahvistavat kansalaisyhteiskuntaa

Säätiöiden toimintaedellytyksiä parantavan uuden säätiölain aikaansaaminen on Suvikummun mielestä myös kansainvälisesti merkittävä osoitus siitä, miten Suomessa arvostetaan ja halutaan vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa. Muutoksen tapahtumista symboloi rekisteröity säätiö (sr) -merkintä säätiön nimen yhteydessä.

– Samalla kun säätiöt ovat perehtyneet lakiin ja uudistaneet sääntöjään, on tartuttu innolla mahdollisuuteen miettiä koko omaa strategiaa ja tarkistaa toiminnan tehokkuutta. Kolmen vuoden siirtymäaika on hyvä, sillä jotkut kysymykset vaativat pidempää pohdintaa. Sellainen on esimerkiksi mahdollisuus nimittää säätiölle toimitusjohtaja. Se voi selkeyttää vastuita ja hallituksen työtä varsinkin isommissa säätiöissä, Suvikumpu toteaa.

Säätiöillä on hyvä maine, jonka perusta on nuhteeton toiminta säätiön tarkoituksen toteuttamiseksi.

– Yhteiskunta kuitenkin muuttuu. Eihän meillä esimerkiksi monella tieteenalalla ole enää lainkaan suomenkielistä huippututkimusta, joten sen tukeminen on mahdotonta. Uusi laki helpottaakin sääntöjen modernisointia ja tarkoituksen muuttamista vastaamaan nykypäivää. Riittävä väljyys säännöissä takaa parhaiten tarkoituksenmukaisen toiminnan yhteiseksi hyväksi.

Tiedot lähipiiritoimista toimintakertomukseen

Etukäteen säätiöissä pelotti mahdollisuus, että jokin raportoitava "lähipiiritoimi" jäisi vahingossa huomaamatta.

– Se olisi sinänsä varsin ymmärrettävää, sillä lähipiiri ymmärretään uudessa laissa hyvin laajaksi. Käytännössä säätiöissä on kuitenkin hyvin opittu lain päätarkoitus: toimintakertomuksessa annetaan tiedot kaikista lähipiiritoimista, jotka eivät saa poiketa muille annettavista eduista.

Tilintarkastajien rooli korostuu

Uuden lain myötä tilantarkastajan rooli säätiössä korostuu. Kentältä on kuulunut viestiä, että kaikki tilintarkastajat eivät ole pysyneet isojen muutosten kelkassa. On tehty vanhan mallin mukaisia tilintarkastuskertomuksia, ei ole osattu ohjata uuden lain mukaan eikä ole tunnettu konsernitilintarkastusta.

– Olisikin tärkeää, että tilintarkastajat saisivat riittävästi tukea ja mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin. PRH:lta odotetaan paljon ja toisaalta säätiöissä tunnetaan huolta siitä, onko virastossa tarvittavaa osaamista. Käytännön asioinnin sujuvoittamiseksi on esitetty pieni konkreettinen toive: asiakkaalle joka kerran kuittaus viestin vastaanotosta ja arviointi asian käsittelyn kestoajasta tai tieto siitä, mitä prosessissa seuraavaksi tapahtuu.

  • Säätiörekisterissä on noin 2 850 säätiötä. Vanhimmat niistä ovat 1800-luvulta. Edellinen säätiölaki oli vuodelta 1930. Säätiöiden taseen loppusumma on noin 20 miljardia ja mediaanikoko 1,3 miljoonaa. Sata suurinta säätiötä edustaa yli 80 prosenttia koko taseen loppusummasta.
  • Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan 180 yleishyödyllistä säätiö- ja yhdistysjäsentä tukevat tiedettä, taidetta, kulttuuria ja sosiaalisia tavoitteita Suomessa 451 miljoonalla eurolla vuodessa.

Säätiölaki 2015

Säätiöpalvelu - säätiöiden hyvä hallinto


Teksti ja kuva: Marjo Rautvuori

Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 23.11.2017