PRH:lle keskeisempi proaktiivinen rooli

PRH:n uusi pääjohtaja Antti Riivari

Uusi pääjohtaja Antti Riivari haluaa, että katse suunnataan tulevaisuudessakin vahvasti asiakkaaseen ja laadukkaiden palveluiden kehittäminen jatkuu. Samalla tulee vahvistaa PRH:n roolia valtionhallinnon osana ja toimia proaktiivisesti muun hallinnon suuntaan.

PRH tunnetaan hyvin hoidettuna talona, jossa työskentelee osaavia ammattilaisia ja joka on saanut pitkään hyvää asiakaspalautetta. PRH:n asiakaspalveluiden onnistunut kehittäminen kertoo Riivarin mielestä selkeästi siitä, että virastossa katsotaan asioita aidosti asiakkaan näkökulmasta, kuunnellaan ja kysytään.

– Tämä on erityisen tärkeää patentti- ja tavaramerkkipalveluiden kehittämisessä, jossa toimimme kansainvälisessä kilpailutilanteessa.

Valtionhallinnossa Riivari näkee viraston olevan vielä liian usein ikään kuin vastaanottamassa ohjeistusta ministeriöiltä. Riivari tietää kokemuksesta, että ministeriöt tarvitsevat kuitenkin tuekseen viraston osaamista.

– Jos ministeriöissä tehdään viraston näkökulmasta huonoja linjauksia, silloin omaa näkökulmaa ei ole onnistuttu viestimään selkeästi. Tässä työssä tarvitaan pelkistämisen kykyä, ylimääräisen ministeriökunnioituksen karistamista ja laajemman asiantuntijajoukon yhteydenpitoa päättäjiin, toteaa uusi pääjohtaja, ohjaavan ministeriön entinen virkamies Antti Riivari.

Digitaalisuuden varhainen hyödyntäjä

Puhe suuresta digiloikasta on Antti Riivarin mielestä osin dramatisointia. Niitä loikkia on otettu ja otetaan koko ajan. PRH on yksi digitaalisuuden varhainen hyödyntäjä.

– Digitalisaatio etenee monella tasolla. Meillä kaikkien palveluiden pitää toimia kaiken aikaa samalla kun järjestelmiä kehitetään ja etsitään kokonaan uusia ratkaisuja.

Tekijät mukaan kehitystyöhön

Antti Riivaria harmittaa puhe haluttomuudesta tehdä yhteistyötä valtionhallinnossa. Yhteistyötä tehdään valtionhallinnon sisällä ja se hyödyttää kaikkia toimijoita. Tästä esimerkkinä on perustietovarantojen yhteentoimivuuden parantamiseen tähtäävä yhteisprojekti Maanmittauslaitoksen ja Väestörekisterikeskuksen kanssa.

– Halua on kyllä, mutta usein kyse on resurssiongelmasta. Yhteiselle tekemiselle pitää raivata tilaa nykytehtävistä ja ottaa tekijät mukaan kehittämistyöhön. Digiuudistukset maksavat paljon ja ovat välillä vaikeasti ennustettavissa. Valtionhallinnossa toiminta on usein vahvasti säänneltyä, siksikin on mietittävä etukäteen tarkoin, miten asiat tehtäisiin järkevimmällä tavalla. Digiloikat vaativat tuekseen myös säädösmuutoksia.

Kehityshankkeita on jonossa odottamassa

Pääjohtaja painottaa, että PRH on yritystiedon kotipaikka. Siellä on paljon tietoa, jota ei tällä hetkellä hyödynnetä riittävästi. Tietojen tulee olla saatavilla rajapintojen kautta, jotta ollaan vapaampia kehittämään erilaisia asiakastarpeista lähteviä palveluita. Lisäksi suuntana on, että yhä suurempi osa tiedoista on kaikkien saatavilla, mikä vähentää myytäviä tietopalveluja.

– Etsiessämme keskeisempää paikkaamme meidän pitää katsoa proaktiivisesti muuhun hallintoon. Verohallinto on pitkäaikainen kumppani, mutta yhteistyö myös muun valtionhallinnon kanssa on aina vaan tärkeämpää. Esimerkkejä uusista haasteista ovat sähköisen asunto-osakejärjestelmän digitaalinen kehittäminen yhdessä ministeriöiden ja Maanmittauslaitoksen kanssa sekä yritysten tilinpäätöstiedon kerääminen rakenteellisessa XBRL-muodossa ja saattaminen tehokkaasti muiden toimijoiden käyttöön.

Haasteita riittää. PRH:n organisaatiota ja johtoa on uudistettu ja prosessit ovat selkeät, joten isoihin muutoksiin ei pääjohtaja tunne tarvetta.

– Pakko on lähteä omista vahvuuksista, kansainvälisen yhteistyön ja valtionhallinnon tuntemuksesta sekä halusta tehdä kaikkia asioita paremmin. Uskon, että pystyn niillä tuomaan oman lisäpanokseni tähän osaavaan työyhteisöön.


Antti Riivarin 5-vuotiskausi PRH:n pääjohtajana alkoi 1.3.2017. Hän tuli taloon 1.11.2016.

Teksti: Marjo Rautvuori
Kuva: Juha Rahkonen

Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 20.11.2017