Yhtenäispatentti tuo uuden työkalun IPR-salkun hallintaan

EU:n patenttiuudistus mahdollistaa yhdellä haulla keksinnöille Euroopan laajuisen yhtenäisen suojan. Toinen uudistukseen sisältyvä merkittävä muutos on uuden tuomioistuimen perustaminen patenttioikeudenkäyntejä varten. Uudistuksen valmistelutoimet saadaan päätökseen tämän vuoden loppuun mennessä, ja sen olisi mahdollista tulla voimaan jo vuonna 2017. On kuitenkin vielä epävarmaa ja aikaista sanoa, aiheuttaako Ison-Britannian kesäkuinen Brexit-kansanäänestystulos patenttiuudistuksen voimaantulon lykkääntymistä.

EU:n yhtenäispatentti on suuri muutos suomalaiselle elinkeinoelämälle ja varsinkin teknologiateollisuudelle, joka vastaa kolmesta neljäsosasta kaiken uuden kehittämisestä.

Yhtenäispatentti tulee lisävaihtoehdoksi nyt käytössä olevien eurooppapatentin ja kansallisen patentin rinnalle. Sitä haetaan suoraan Euroopan patenttivirasto EPOlta ja se tulee voimaan kaikissa uudessa patenttijärjestelmässä mukana olevissa valtioissa.

Uudistus yksinkertaistaa ja yhtenäistää

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen tiivistää uudistuksen hyödyt kolmeen asiaan:

– Yhtenäispatentti antaa laajan ja yhtenäisen suojan edullisin kustannuksin. Valintamahdollisuudet kasvavat. Riitatapauksissa annetaan yksi tuomio uudessa Yhdistetyssä patenttituomioistuimessa, ei enää kunkin maan kansallisessa tuomioistuimessa.

Miinuspuolella Turunen näkee patenttien ja niitä koskevien riitojen todennäköisen lisääntymisen sekä tuomioistuinmaksujen ja käännöskulujen kasvun. Vaarana on myös, että kahden järjestelmän ylläpito puurouttaa entisestään EPOn hidasta hakukäsittelyä.

PRH ja EPO yhteisellä asialla

Vaikka yritykset asioivat yhtenäispanttihakemuksissa suoraan EPOn kanssa, elinkeinoelämän eri foorumeilla on painotettu, että Suomessa pitää säilyttää vahvaa IPR-osaamista. Osaltaan tätä voidaan varmistaa sillä, että Suomi on saamassa Yhdistetyn patenttituomioistuimen ensimmäisen asteen paikallisjaoston.

– PRH:n rooli tulee varmasti muuttumaan jonkin verran, mutta tuskin vähenemään oleellisesti. On selvää, että yritysten on helpompaa hoitaa patenttiasioita omassa kulttuurissaan ja omalla kielellään. Tämä koskee erityisesti pk-yrityksiä, joilla itsellään ei useinkaan ole vahvaa IPR-tuntemusta, Turunen toteaa.

Yritykset aktivoituneet IPR-asioissa

IPR-asioiden edistämisessä Teknologiateollisuus ry toimii tiiviissä yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kanssa.

– IPR-asiantuntija Riikka Tähtivuoren johdolla siellä toimii aktiivinen ryhmä, jossa on mukana valtaosin suuria yrityksiä. Halu toimia ja oppia on suuri. Myös pk-yrityksille aineettoman omaisuuden oikeuksien suojaaminen on uuden kehittämisessä elintärkeää, painottaa Turunen.

Elinkeinoelämän rakennemuutos on jyllännyt pitkään. Teknologiateollisuudessakin ollaan 15 prosenttia vuoden 2008 finanssikriisin tilannetta alempana.

– Laakea pohja on kuitenkin saavutettu. Sieltä noustaan uutta kehittäen, mutta hitaasti vielä monta vuotta. Rakennemuutos näkyy eikä se ole riippuvainen toimialasta. Yritysten väliset erot ovat kasvaneet todella suuriksi. Osa on jo löytänyt uudet kasvualueet, toiset eivät, Jorma Turunen kuvaa.


Teksti: Marjo Rautvuori
Kuva: Teknologiateollisuus ry

Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 27.11.2017