Avaruusteknologiassa eletään jännittäviä aikoja

IPR kuuluu kaikenkokoisille teknologiayrityksille. Startupit kaipaavat usein apua ja opastusta oikeaan ajoitukseen. Avaruusteknologia tuo oman jännittävän lisänsä. Suomella on hyvät edellytykset sen liiketoiminnan kehittämiseen.

Juha-Matti Liukkonen, Reaktor

Reaktorin robotiikka- ja avaruusteknologiasta vuodesta 2015 vastannut Juha-Matti Liukkonen on päässyt teknologiajohtajan urallaan näkemään erikokoisten yritysten teknologiakehityksen mahdollisuudet ja haasteet.

– Startupilla pitää olla IPR kunnossa siinä vaiheessa, kun yritys lähtee hakemaan sijoittajilta jatkorahoitusta. Jokaisella yrityksellä pitäisi olla selkeät nuotit siitä, missä kohdin IPR täytyy työstää. Ensiksi yrityksen on alkutaipaleellaan selvitettävä, mikä oikeasti on sen liiketoiminta. Vasta silloin voi arvioida, mitä oikeasti pitää suojata.

Tekes osana Business Finlandia voisi Liukkosen mielestä ottaa selkeästi tehtäväkseen opastaa aloittavia yrityksiä IPR:n ajoituksessa. Jotkut tahot kauppaavat hänen mielestään turhan aggressiivisesti patenttien hakua heti kärkeen, mikä on väärin.

– Aloittavalla yrityksellä on vasta olettamus tulevasta liiketoiminnasta, ja usein matkan varrella selviää, että se varsinainen liiketoiminta onkin jotakin muuta.

Isojen yritysten usein arvokkaan patenttisalkun riskinä Liukkonen mainitsee avoimen lähdekoodin kanssa mahdollisesti paisuvan ylläpitotaakan, kun jatkokehityksiä ei IP-vuotojen pelossa uskalleta julkaista alkuperäiseen avoimeen projektiin.

IPR:t ovat keskeisessä roolissa

Reaktorin toiminnassa IPR:t ovat tuotekehityksessä keskeisessä roolissa.

– Työskentelytapamme on sellainen, että lähdemme aina liikkeelle asiakkaan tarpeesta ja pyrimme hoitamaan omin voimin kaiken valmiiksi siihen pisteeseen, jossa päästään mittaamaan euroja. Lähtökohtaisesti IPR:t jäävät aina asiakkaalle. Mahdolliset omiin innovaatioihin perustuvat konseptit spinnataan omiksi yhtiöikseen.

Patentin lisäksi muita suojaamiskeinoja, kuten mallisuojaa ja tuotemerkkiä käytetään teknologiayrityksissä verrattain vähän.

– Se johtuu teknologiakehityksen nopeudesta. Markkinoilla ei olla yleensä yli viittä vuotta samalla tuotteella tai palvelulla. Menestymisen ratkaisee usein se, pystytkö tuotteistetulla ratkaisullasi valtaamaan markkinat ensimmäisenä. Suojauksella on silloin vähäinen merkitys. Myöskään pelkästään Suomen sisäiset suojaukset eivät teknologia-alalla ole relevantteja, Liukkonen selvittää.

Yksityiset yritykset tuottavat avaruusdataa

Avaruusteknologian dynamiikka on muuttunut täysin, kun teknologian yksikkökustannukset ovat laskeneet dramaattisesti. Laskeneiden kustannuksien ansiosta jopa yksityiset yritykset pystyvät lähettämään lähes reaaliaikaista dataa tuottavia kustannustehokkaita piensatelliitteja avaruuteen.
Aalto-yliopisto on ollut Suomessa uraa uurtava ensimmäisten satelliittien rakentaja. Yliopiston Aalto-2-satelliitti odottaa nyt lentoon lähtöä kansainvälisellä avaruusasemalla ja Aalto-1 laukaisua Intiasta lähiviikkoina. Reaktorin oma Hello World -satelliitti odottaa laukaisua tänä syksynä. Projektia ovat pitkittäneet radiotaajuusluvat sekä riittämätön laukaisukapasiteetti.

– Lähdimme mukaan ymmärtääksemme avaruusteknologian mahdollisuudet ja kyetäksemme rakentamaan avaruusohjelmistoja ja -järjestelmiä. Parin kolmen vuoden sisällä voidaan nähdä tuotantokäytössä aika jänniä järjestelmiä, kun kerättyä tietoa voidaan hyödyntää automaattisesti maanpäällisessä toiminnassa esimerkiksi maanviljelyksessä, Liukkonen kertoo.

Avaruusteknistä osaamista on Suomessa ollut jo 30 vuotta, mutta se on ollut kapeaa.

– Uuden teknologian osaaminen mahdollistaa meille Suomessa suuremmankin roolin. Uraauurtavaa työtä on tehty myös avaruuslainsäädäntöpuolella, kun uusi lakiluonnos on juuri esitelty.

Teksti: Marjo Rautvuori

P.S.

Juha-Matti Liukkonen esiintyi suositussa IPR for Startups -seminaarissa 4.5.2017 PRH:ssa.

Englanninkielisen seminaarin esitykset videoitiin. Seminaariohjelma ja linkki videoihin PRH:n verkkosivuilla.


Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 20.11.2017