Tilintarkastajan kommunikointi johdon kanssa
Tilintarkastajan kommunikointi johdon kanssa on ollut uutena painopistealueena kaikissa läpikäydyissä toimeksiannoissa vuodesta 2024 alkaen.
Tilintarkastukseen liittyviä kommunikointivaatimuksia on kaikissa tilintarkastuksen vaiheissa: suunnittelu-, toteutus- ja päättämisvaiheessa. Tilintarkastusstandardit ja muu tilintarkastukseen kohdistuva sääntely määrittelee, miten tilintarkastajan tulisi kommunikoida tilintarkastuksen aikana ja sen jälkeen eri osapuolten kanssa. Kommunikointiin ja sen vaatimuksiin vaikuttaa mm. tilintarkastuksen kohteena olevan asiakkaan koko, toimeksiannon kompleksisuus sekä tilintarkastuksen aikana esiin tulevat havainnot tai muut olennaiset seikat. Tilintarkastajan kommunikaatio johdon ja muiden osapuolten kanssa tulee olla aktiivista ja kahdensuuntaista. Kommunikaatiossa korostuvat erityisesti tilintarkastukseen liittyvät riskit, sisäisen valvonnan puutteellisuudet ja tilintarkastuksessa tehdyt merkittävät havainnot.
Kommunikoitavasta asiasta riippuen tilintarkastaja voi suorittaa kommunikointia joko suullisesti tai kirjallisesti. Suullisessa kommunikoinnissa on varmistuttava siitä, että tilintarkastusdokumentaatio sisältää kommunikoidut seikat sekä sen, milloin ja kenelle niistä on kommunikoitu.
Kirjallisesta kommunikaatiosta tilintarkastajan tulee sisällyttää jäljennös tilintarkastusdokumentaatioon. Tilintarkastajan on huolehdittava siitä, että kommunikointi tapahtuu oikea-aikaisesti ja se on riittävää tilintarkastuksen tarkoitusta varten. Lisäksi tilintarkastajan on osaltaan ratkaistava, ketkä ovat ne asianmukaiset henkilöt, joiden kanssa tilintarkastuksen yhteydessä tulisi kommunikoida.
Tilintarkastusvalvonta on tehnyt vuoden aikana useita havaintoja tilintarkastajan ja johdon välisestä kommunikoinnista, ja havainnot kattavat useita tilintarkastuksen osa-alueita. Useimmissa tapauksissa kyse oli siitä, että vaadittavaa kommunikaatiota ei ole joko tehty tai se ei ole tullut asianmukaisesti dokumentoiduksi tilintarkastuskansioon. Lisäksi tilintarkastajan kommunikointi on voinut rajoittua esimerkiksi vain tilintarkastuksen aikana tehtyihin havaintoihin, jolloin muiden vaadittavien osa-alueiden kattava kommunikointi on jäänyt puuttumaan. On myös tärkeää huomioida, että pelkästään kirjanpitäjän kanssa käytävät keskustelut eivät yksin riitä, vaan tilintarkastajan on aina kommunikoitava myös soveltuvien hallintoelinten kanssa.
Esimerkkejä havainnoista
- Tilintarkastuskansioon liitetystä dokumentaatiosta ei ilmene, onko tilintarkastaja
- tiedustellut taloudellisen raportoinnin prosessiin osallistuvilta henkilöiltä pääkirjanpitovientien ja muiden oikaisujen käsittelyyn liittyvästä epäasianmukaisesta tai epätavallisesta toiminnasta
- tehnyt johdolle ja hallintoelimille vaadittavia tiedusteluja väärinkäytöksiin liittyvistä asioista
- suorittanut tiedusteluja johdolle oikeudenkäynneistä ja vaateista
- tiedustellut johdolta lähipiiriin kuuluvista tahoista sekä lähipiirissä tilikauden aikana tapahtuneista muutoksista ja mahdollisista liiketoimista lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa
- tiedustellut toimivalta johdolta tilinpäätöspäivän jälkeisistä tapahtumista
- kommunikoinut johdolle tilintarkastuksen aikana havaituista virheellisyyksistä.
- Tilintarkastaja ei ole todennettavasti kommunikoinut johdon kanssa tai tilintarkastaja ei ole dokumentoinut kommunikaatiota johdon kanssa.
- Tilintarkastaja ei ole kommunikoinut johdolle tilinpäätöksestä puuttuvista liitetiedoista tai se ei ole todennettavissa dokumentaatiosta. Tilintarkastaja ei ole myöskään arvioinut tämän vaikutusta raportointiinsa.
- Tilintarkastaja ei ole dokumentoinut merkittäviä seikkoja koskevia keskusteluja, jotka hän on käynyt johdon, hallintoelinten ja muiden tahojen kanssa, mukaan lukien se, millaisista merkittävistä seikoista keskusteltiin ja milloin ja keiden kanssa keskustelut käytiin.