Olennaisuus

Olennaisuuden määrittäminen on yksi tilintarkastuksen avainalueista. Tilintarkastaja soveltaa olennaisuuden käsitettä sekä suunnitellessaan ja suorittaessaan tilintarkastusta, että arvioidessaan todettujen virheellisyyksien vaikutusta tilintarkastukseen. Tarkastuksen loppuvaiheessa tilintarkastaja tekee johtopäätöksen siitä, ovatko korjaamattomat virheet yksin tai yhdessä olennaisia tilinpäätöksen kannalta.

Olennaisuuden määrittäminen edellyttää ammatillisen harkinnan käyttöä ja tilinpäätöksen käyttäjän näkökulman huomioon ottamista. Virheellisyyksien katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Tilintarkastuksen kokonaisstrategiaa laatiessaan tilintarkastajan tulee määrittää olennaisuus tilinpäätökselle kokonaisuutena. Kokonaisolennaisuuden määrittämisessä käytetään usein lähtökohtana jotain vertailukohdetta tillinpäätöslaskelmista ja suhdelukua. Niiden käyttäminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä, jos rahamääräinen olennaisuus voidaan tasoltaan katsoa asianmukaiseksi.

Tilinpäätöksen käyttäjän näkökulmasta odotuksen mukaisena vertailukohtana voittoa tavoitteleville yhteisöille voidaan pitää jatkuvan toiminnan voittoa ennen veroja. Jos olennaisuus määritetään odotuksesta poikkeavaa vertailukohtaa käyttäen, ratkaisun perustelu on tärkeää dokumentoida.

Tilintarkastajan tulee määrittää erikseen sovellettava olennaisuustaso, jos tarkastettavan yhteisön tilinpäätöksessä on yksi tai useampi liiketapahtumien laji, tilin saldo tai tilinpäätöksessä esitettävä tieto, jonka osalta kokonaisolennaisuutta pienempien virheellisyyksien voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan käyttäjien tilinpäätöksen perusteella tekemiin päätöksiin.

Konsernitarkastuksissa konsernin toimeksiantotiimin on määritettävä konsernitilinpäätöstä kokonaisuutena koskeva olennaisuus ja konsernin osalle määritetty olennaisuus niille osille, joissa konsernin osien tilintarkastajat suorittavat tilintarkastuksen konsernin tilintarkastusta varten. Konsernin osalle määritetyn olennaisuuden on oltava alempi kuin konsernitilinpäätöstä kokonaisuutena koskeva olennaisuus. Samoin kuin yksittäisen yhtiön tarkastuksessa tulee tilintarkastajan tarvittaessa vastaavin edellytyksin määrittää myös konsernitarkastukselle erikseen sovellettava olennaisuustaso.

Tilintarkastajan on tarkistettava tilinpäätökselle kokonaisuutena määritettyä olennaisuutta siinä tapauksessa, että hänen tietoonsa tulee tilintarkastuksen aikana informaatiota, jonka vuoksi hän olisi alun perin määritellyt erilaisen luvun.

Kokonaisuusolennaisuuden lisäksi tilintarkastajan on määritettävä tarkastustyössä käytettävä olennaisuus

  • olennaisen virheellisyyden riskien arvioimista ja
  • muiden tilintarkastustoimenpiteiden luonteesta, ajoituksesta ja laajuudesta päättämistä varten.

Tilinpäätöksessä voi olla myös laadullisesti olennainen virheellisyys, joka alittaa tilintarkastajan määrittämän kokonaisolennaisuuden tai joka ei edes ole rahamääräisesti määritettävissä. Virheellinen tieto voi olla luonteensa vuoksi sellainen, että se voi vaikuttaa tilinpäätöksen käyttäjän tekemiin päätöksiin, vaikka se ei ylittäisikään rahamääräisesti tilintarkastajan määrittämää kokonaisolennaisuutta.

Tällaisia kokonaisolennaisuuden alle jääviä eriä voivat olla esimerkiksi tilintarkastajan palkkiot, joiden perusteella tilinpäätöksen käyttäjä voi arvioida tilintarkastajan riippumattomuutta tai tilintarkastuksen laatua. Myös lähipiiritapahtumat saattavat olla tilinpäätöksen arvioinnin kannalta merkityksellisiä, vaikka ne eivät olisikaan rahamääräisesti tilinpäätöksen kokonaisuuden kannalta olennaisia.

Erityinen laadullisesti olennainen virheellisyys on johdon tekemä väärinkäytös; esimerkiksi tarkoitushakuinen raportointi, jolla pyritään esittämään yhtiön tulos tai rahoitusasema todellista parempana tai jolla pyritään välttämään tai siirtämään verojen maksua.

Olennaisuudesta tehdyt havainnot liittyivät tänä vuonna pääasiassa siihen, että

  • tilintarkastajan määrittämä kokonaisolennaisuus on poikkeuksellisen suuri, eikä valittua vertailukohdetta ole perusteltu
  • tarkastuksessa käytettävää olennaisuutta ei ole määritelty
  • konserniolennaisuutta ei ole määritelty erikseen tai konsernin osan olennaisuus on suurempi kuin konsernille määritelty kokonaisolennaisuus.

Esimerkkejä havainnoista

1. Kokonaisolennaisuus on 52% tuloksesta ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja sekä 36% omasta pääomasta. Valittu vertailukohde (keskiarvo: 3% liikevaihto, 3% taseen loppusumma, 5% oma pääoma ja 10% tulos ennen veroja) on nostanut asetettua olennaisuustasoa. Tilintarkastaja ei ole dokumentoinut käyttämäänsä tarkastusolennaisuutta eikä perustelujaan vertailukohteen valinnalle.

2. Tilintarkastaja ei ole määrittänyt erikseen tarkastusolennaisuutta eikä perustellut käyttämänsä olennaisuuden valintaa. Tilintarkastaja ei ole määritellyt konsernille erillistä olennaisuutta vaan olennaisuus on määritelty ainoastaan emoyhtiölle.

3. Tilintarkastaja on määrittänyt konserniolennaisuudeksi 4,2 miljoonaa euroa ja emoyhtiön olennaisuudeksi 4,7 miljoonaa euroa. Emoyhtiölle määritetty kokonaisolennaisuus on suurempi kuin konsernitilinpäätöstä kokonaisuutena koskeva olennaisuus.

4. Tarkastusdokumentaation perusteella tilintarkastaja ei ole määritellyt olennaisuutta.

Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 12.05.2020