Rahanpesun torjunta

Rahanpesua on rikoksella hankittujen varojen alkuperän häivyttäminen siten, että varat vaikuttavat laillisesti hankituilta. Rahanpesulla ei tavoitella voittoa, vaan olemassa olevien varojen riskitöntä käyttöä. Terrorismin rahoittamisessa varojen alkuperä voi olla laillinen, mutta varoja hankitaan terroristiseen tarkoitukseen.

Tilintarkastajan velvollisuuksista rahanpesun ja terrorismin torjunnassa säädetään laissa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (rahanpesulaki). Lailla pyritään estämään rahanpesua ja terrorismin rahoittamista, edistämään tällaisen toiminnan paljastamista ja selvittämistä sekä tehostamaan rikoksen tuottaman hyödyn jäljittämistä ja takaisinsaantia.

Lakia sovelletaan tilintarkastajaan, kun hän suorittaa lakisääteistä tilintarkastusta. Tilintarkastajalla on oltava riittävät toimintaperiaatteet, menettelytavat ja valvonta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskien vähentämiseksi ja hallitsemiseksi.

Tilintarkastajan rooli osana rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa

Rahanpesun estäminen ja terrorismin torjunta on monitahoinen kokonaisuus, jossa tilintarkastajilla on oma roolinsa. Tilintarkastajan merkitys rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa liittyy olennaisesti tilintarkastajan mahdollisuuteen havaita epätavallisia järjestelyjä tai epäilyttäviä liiketoimia.

Kun kaikki ilmoitusvelvolliset toimijat, tilintarkastajat mukaan lukien, tunnistavat asiakkaansa, näiden vastuuhenkilöt sekä tosiasialliset edunsaajat, rahanpesua on huomattavasti vaikeampaa harjoittaa nimettömästi tai bulvaanin avulla. Kaupparekisterin yhteyteen rekisteröitävät tiedot tosiasiallisista edunsaajista auttavat osaltaan estämään ja selvittämään rahanpesuun ja sen esirikoksiin liittyvää toimintaa.

Edunsaajatiedot on ilmoitettava PRH:lle 30.6.2020 mennessä. Edunsaajatietojen ilmoittamisen laiminlyönti voi johtaa huomautukseen tilintarkastuskertomuksessa. Tilintarkastajan pitääkin jatkossa varmistaa, että hänen asiakkaansa ovat ilmoittaneet edunsaajatiedot rekisteriin.

Lue lisää edunsaajien ilmoittamisesta.

Rahanpesun riskiarvio

Rahanpesulain lähtökohtana on riskiperusteisuus. Ilmoitusvelvollisten on laadittava riskiarvio rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi ja päivitettävä se säännöllisesti. Riskiarviolle ei ole laissa asetettu määrämuotoisia vaatimuksia, mutta siinä on otettava huomioon tilintarkastajan toiminnan luonne, koko ja laajuus.

Riskiarvion laatimisessa ja ylläpitämisessä sekä rahanpesun torjunnan toimenpiteiden toteuttamisessa käytettävät järjestelmät voivat vaihdella paljonkin tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön koon mukaan. Yksittäinen tilintarkastaja tai pieni tilintarkastusyhteisö, jonka asiakaskunta koostuu kohtuullisen pienestä määrästä asiakkaita, voi laatia riskiarvionsa hyvin yksinkertaisinkin menetelmin.

Lakisääteiseen tilintarkastukseen itsessään ei liity rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riskiä. Tilintarkastajan pitääkin perustaa oma rahanpesun riskiarvionsa asiakkaisiinsa liittyviin rahanpesun riskeihin ja sovittaa niihin käyttämänsä riskien arviointimenetelmät ja riskienhallinnan toimenpiteet.

Riskiarviossa pitää ottaa huomioon muun muassa asiakkaiden

  • liiketoimintaan,
  • jakelukanaviin ja
  • maantieteelliseen sijaintiin liittyvät seikat.

Rahanpesun riskiä kohottavat esimerkiksi rahanpesulle alttiilla toimialoilla toimivat asiakkaat. Toisaalta myös muut asiakkaiden liiketoimintatavat voivat toimialasta riippumatta kohottaa riskiä (esim. virtuaalivaluuttojen tai runsaan käteisen käyttö).

Jos tilintarkastajan asiakas on esimerkiksi tavarakauppias, joka maksaa tai ottaa vastaan liiketoiminnassaan käteismaksuna vähintään 10 000 euroa yhtenä tai toisiinsa kytkeytyvinä suorituksina, asiakkaan pitää ilmoittautua Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylläpitämään rahanpesun valvontarekisteriin. Tällaiseen toimintaan on katsottu liittyvän sellainen rahanpesun riski, että toimintaa harjoittavat on määritetty rahanpesulain tarkoittamiksi ilmoitusvelvollisiksi.

Tilintarkastajan pitää ottaa huomioon riski siitä, että hänen ilmoitusvelvolliset asiakkaansa eivät ole tietoisia velvoitteistaan tai eivät noudata niitä. Tilintarkastajan onkin syytä varmistaa, että hänen ilmoitusvelvolliset asiakkaansa ovat ilmoittautuneet rahanpesun valvontarekisteriin ja ovat siten rahanpesuvalvonnan kohteena.

Lue lisää rahanpesun valvontarekisteristä aluehallintoviraston verkkosivuilta..

Rahanpesun riski liittyy toisaalta siihen, että asiakas ryhtyy tarkoituksella rahanpesuun ja toisaalta siihen, että joku ulkopuolinen käyttää asiakkaan liiketoimintaa rahanpesuun. Asiakas ei ole välttämättä lainkaan tietoinen ulkopuolisen tahon rahanpesusta tai voi toisaalta sulkea silmänsä epäilyttävältä toiminnalta.

Tilintarkastajan oman riskin kannalta tilanne on selkeä: tilintarkastajan ei pidä tulla yhdistetyksi rahanpesuun häneen itseensä kohdistuvan rikosepäilyn eikä rahanpesulain mukaisten velvoitteiden laiminlyönnin vuoksi.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Rahanpesulaki edellyttää tilintarkastajalta asiakkaan tuntemiseen liittyviä toimenpiteitä, joita on noudatettava asiakassuhdetta hyväksyttäessä ja koko asiakassuhteen ajan.

Tilintarkastajan täytyy tunnistaa asiakas ja todeta henkilöllisyys vakituista asiakassuhdetta perustettaessa ja muutoinkin laissa kuvatuissa olosuhteissa (Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (444/2017) 2 luku 2 §).

Lisäksi tilintarkastajan pitää todentaa asiakkaan lukuun toimivat edustajat ja varmistaa edustajan oikeus toimia asiakkaan puolesta sekä tunnistaa asiakkaidensa tosiasialliset edunsaajat.

Rahanpesulaki edellyttää tilintarkastajaa hankkimaan käsityksen asiakkaan toiminnan luonteesta ja laajuudesta sekä kiinnittämään huomiota tavanomaisesta poikkeaviin liiketoimiin sekä tarvittaessa selvittämään liiketoimeen liittyvien varojen alkuperä.

Tilintarkastajan tulee jo lakisääteisessä tilintarkastustehtävässään tuntea asiakkaansa ja tämän liiketoiminta sekä tarkastaa poikkeukselliset liiketoimet ja järjestelyt. Siten asiakkaan tuntemis- ja selonottovelvollisuuden edellyttämät toimenpiteet ovat pääosin luonteeltaan osa tavanomaista hyvän tilintarkastustavan mukaista tilintarkastusta. Jos tilintarkastaja havaitsee tavanomaisesta poikkeavan liiketoimen, joka selvityksen jälkeen edelleen vaikuttaa epäilyttävältä, hänen pitää tehdä ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle.

Havaitsimme laaduntarkastuksissa yksittäisinä ammatinharjoittajina toimivien tilintarkastajien kohdalla puutteita rahanpesun estämisestä annetun lain mukaisten velvoitteiden noudattamisessa. Meille toimitetut riskiarviot olivat usein valmiin mallin kopioita, eikä niitä laadittaessa oltu arvioitu tilintarkastajan asiakkaiden toimialoja tai muitakaan riskiin vaikuttavia piirteitä.

Emme ole tässä vaiheessa määritelleet laaduntarkastuksessa havainnoksi rahanpesun riskiarvion sisältöpuutteita. Muistutamme kuitenkin tilintarkastajia siitä, että riskiarvion huolellinen laatiminen ja muut rahanpesulain asettamat velvoitteet koskevat kaikkia tilintarkastajia.

Esimerkkejä havainnoista

- Tilintarkastaja ei ole laatinut lakisääteistä rahanpesun riskiarviota.

Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 12.05.2020