Tilintarkastustoimialaan erityisesti kohdistuvat rahanpesuriskit
Useimmilla rahanpesulain soveltamisalaan kuuluvilla toimialoilla on mahdollista huomata epäilyttävät seikat lähinnä sellaisissa liiketoimissa, joissa ilmoitusvelvollinen on itse yhtenä osapuolena. Tilintarkastustoimeksiannot ovat tässä mielessä poikkeavia liiketoimia rahanpesulain noudattamisen näkökulmasta. Tilintarkastusyhteisöt näkevät myös itse ilmoitusvelvollisen roolinsa tärkeänä, johtuen mahdollisuudesta havainnoida asiakkaan liiketoiminnan kokonaistilannetta sekä rahaliikennettä 20.
Rikollisten on huomattu käyttävän erityisesti lyhyen elinkaaren yrityksiä rikollisen toiminnan peittämiseen. Riskiryhmää ovat myös ns. passiiviset yritykset, joihin lukeutuvat vastuuhenkilönsä ja tilinpäätöksensä ilmoittamatta jättävät, käyttöönottoa odottavat sekä toimintansa jo lakkauttaneet yritykset. Rikolliset kaappaavat erityisesti kahteen jälkimmäiseen ryhmään kuuluvia yrityksiä.21 Tilintarkastajien rooli korostuukin liiketoiminnan luonteen ja epäjatkuvuuksien havaitsemisessa.
Tilintarkastustoimialan haaste moniin muihin ilmoitusvelvollisaloihin verrattuna on, että tilintarkastusta suorittava taho ei ole osapuolena sellaisissa liiketoimissa, joissa epäilyttävyys on suoraan havaittavissa. Monet epäilyttävät liiketoimet tulevatkin esille vasta myöhemmässä vaiheessa, esimerkiksi verotarkastuksen yhteydessä.22 Rahanpesulaissa ja lain esitöissä ilmoitusvelvollisten rahanpesulain noudattamisen ohjenuorana on riskiperusteisuus, minkä vuoksi merkittävästi nykyistä suurempaa näkyvyyttä käytännön liiketoimiin ei ole tarkoituksenmukaista saavuttaa.
Sekä kansallisessa että ylikansallisessa riskiarviossa on nostettu merkittäväksi riskitekijäksi käteisellä käytävä liiketoiminta. Käteinen on rahanpesussa hyödyllinen maksuväline, sillä se on luonteeltaan anonyymi, jäljittämätön, välitön ja peruuttamaton ja sen siirtämiseen voidaan käyttää kuriireja tai muuleja.23 PRH:n valvontatyöstä saaman kuvan perusteella tilintarkastajilla on kuitenkin hyvä ymmärrys käteiseen liittyvistä riskeistä. Myös tilintarkastusyhteisöjen riskiarvioissa korostuvat vahvasti käteiseen liittyvät toimialat, erityisesti majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä turkis- ja taidehuutokaupat sekä lisäksi toimialasta riippumatta käteinen maksuvälineenä 24.
Osassa riskitoimialoja korostuvat ulkomaalaiset omistukset ja monimutkaiset omistusrakenteet. Tilintarkastusyhteisöt korostavat omistusrakenteisiin liittyvinä riskeinä ilman selvää taloudellista tarkoitusta luotuja useita konserni- ja osakkuusyrityksiä, vaikeutta tunnistaa tosiasiallinen edunsaaja sekä hallinnon tai tilintarkastajan tiheää vaihtumista 25. Kansallisessa riskiarviossa nostetaan puolestaan esille, että pöytälaatikkoyhtiöiden avulla voidaan saada myös ihmiskauppa näyttämään lailliselta 26.
Monet ulkomaankaupassa hyödynnettävät rahanpesutavat perustuvat tuotteiden arvostuksen tai laskutuksen vääristelyyn 27. Lisäksi rekisteröidyt maksunvälittäjät voivat Suomen kaltaisella tarkasti säännellyllä markkinalla pitää virallisen kirjanpidon rinnalla varjokirjanpitoa rikollisille asiakkaille tai käyttää hyväkseen fiktiivisiä transaktioita 28. Tilintarkastusyhteisöjen riskiarvioissa korostuvat yleisesti ulkomaankauppa sekä erityisesti valetositteiden käyttö ja valeliiketoimien tekeminen 29.
Ylikansallisen riskiarvion mukaan kiinteistöalalla on merkittäviä rahanpesuun ja verorikoksiin liittyviä riskejä 30. Suomessa alan riskit ovat idänkaupan kautta yhteydessä harmaan talouteen tai rahanpesuun 31. Venäjään kohdistuvat pakotteet ovat kuitenkin vähentäneet merkittävästi venäläisten liiketoimia, mikä pienentää jossain määrin kyseistä maantieteellistä riskiä.
Kansallisessa riskiarviossa luokitellaan tilintarkastajiin liittyvät rahanpesuriskit tasolle 2, eli kohtalaisesti merkittävään riskiin (asteikolla 1-4) 32. Ottaen huomioon edellä mainitut arviot, valvontatyöstä saadut havainnot sekä muut alaan liittyvät riskitekijät, katsoo PRH tilintarkastusalan rahanpesuriskin olevan tasoltaan kohtalainen.
Lähdeviitteet
20 Kansallinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio 2023. Osittaispäivitys. Rahoitusmarkkinat, s. 86. (2024). Valtiovarainministeriö.
21 Kansallinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio, s. 114-116. (2021). Isoaho, E. & Kaski, I. Valtiovarainministeriö.
22 Kansallinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio, s. 71. (2021). Isoaho, E. & Kaski, I. Valtiovarainministeriö.
23 Kansallinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio, s. 101-102. (2021). Isoaho, E. & Kaski, I. Valtiovarainministeriö.
24 BDO:n riskiarvio 2023, Ernst & Youngin riskiarvio 2024, Grant & Thorntonin riskiarvio 2023 ja KPMG:n riskiarvio 2024.
25 BDO:n riskiarvio 2023, Ernst & Youngin riskiarvio 2024, Grant & Thorntonin riskiarvio 2023 ja KPMG:n riskiarvio 2024.
26 Kansallinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio, s. 109. (2021). Isoaho, E. & Kaski, I. Valtiovarainministeriö.
27 Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen indikaattorit, s. 27. (2023). Irene Heikkilä. Rahanpesun selvittelykeskus.
28 Professional Money Laundering, s. 37. (2018). FATF.
29 BDO:n riskiarvio 2023, Ernst & Youngin riskiarvio 2024, Grant & Thorntonin riskiarvio 2023 ja KPMG:n riskiarvio 2024.
30 Ylikansallinen riskiarvio, s. 10-11. (2022). Euroopan komissio.
31 Kansallinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio, s. 39-40. (2021). Isoaho, E. & Kaski, I. Valtiovarainministeriö.
32 Kansallinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio, s. 32. (2021). Isoaho, E. & Kaski, I. Valtiovarainministeriö.