Seu­ran­ta lis­tayh­tiöi­den kes­tä­vyys­ra­por­toin­nin var­men­nuk­sis­ta 2024

Kirjanpitolain muutoksen 21.12.2023/1249 voimaantulosäännöksen mukaan PIE-yhteisö, joka on suuryritys, jolla on keskimäärin 500 työntekijää tilikauden aikana tai joka on emoyrityksenä suurkonsernissa, jossa on keskimäärin 500 työntekijää tilikauden aikana, on velvollinen laatimaan kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitetun kestävyysraportin 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta. Kestävyysraportti esitetään erillisenä ja yhtenäisenä osana yhtiön toimintakertomuksessa. Kestävyysraportti on laadittava kestävyysraportointistandardien mukaisesti.

Kestävyysraportoinnin laativalla yrityksellä on velvollisuus valita kestävyysraportin varmentajaksi kestävyysraportointitarkastaja. Kestävyysraportointivarmennuksen kohteena ovat ne toimintakertomukseen sisältyvät tiedot, jotka kestävyysraportointiyritys on esittänyt kestävyysraporttinaan. Kestävyysraportointi-tarkastajan on annettava kultakin tilikaudelta tilintarkastuslain 3 luvun 5 a §:ssä tarkoitettu kestävyysraportoinnin varmennuskertomus.

Varmennuskertomuksessa on annettava lausunto siitä, noudatetaanko kestävyysraportissa:

1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja;
2. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia. 
   

Edellä 2 momentin 1 kohta käsittää myös prosessin, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten, sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Seurannan aineisto

Kestävyysraportoinnin varmennusten seurantaa varten hankittiin 128 vuonna 2024 päättyneeltä tilikaudelta julkistettua vuosikertomusta, vuosiraporttia tai vastaavaa tilinpäätöksen, toimintakertomuksen sekä tilintarkastajan ja mahdollisen kestävyysraportointitarkastajan raportoinnin sisältävää kokonaisuutta.

Poimittuun aineistoon sisältyivät julkistetut vuosiraportoinnin kokonaisuudet lähtökohtaisesti kaikilta muilta Helsingin pörssin päälistalla noteeratut yhtiöiltä, paitsi niiltä, joiden tilintarkastuskertomus on annettu Ruotsissa tai Virossa tai yhtiöltä, jotka eivät ole enää julkisessa kaupankäynnissä tätä selvitystä laadittaessa.

Seurantaraporttia varten analysoidut kestävyysraportoinnin varmennuskertomukset on hankittu listayhtiöiden internet-sivuilta. Kaikkia varmennuskertomuksia ei ollut allekirjoitettu eikä selvityksen laatimisen yhteydessä ole varmennuttu siitä, että rekisteröitäväksi olisi toimitettu yhtäläinen versio.

Raportoijat

Tarkastelussa olleista listayhtiöistä 89 oli laatinut kestävyysraportin ESRS-standardien mukaisesti. Vastaavasti 39 tarkasteluun sisältynyttä listayhtiötä ei ollut laatinut kestävyysraporttia.

Kestävyysraportin laatimatta jättäminen perustui pääosin siihen, että konsernin henkilöstömäärä alitti 500 henkilöä. Kolmella tarkastelussa olleen listayhtiöllä vuonna 2024 päättynyt tilikausi poikkesi kalenterivuodesta siten, että tilikausi oli alkanut vuonna 2023, joten yhtiöillä ei ollut velvoitetta laatia kestävyysraporttia vielä vuonna 2024 päättyneeltä tilikaudelta.

Vuodelta 2024 kestävyysraportin julkistaneista yhtiöistä yli 30 yhtiöllä vuoden 2024 henkilöstömäärä jäi alle Omnibus-ehdotuksessa esillä olleen tuhannen henkilön raja-arvon.

Viitekehys ja varmuustaso

Kaikki tarkasteluun sisältyneet kestävyysraportoinnin varmennuskertomukset perustuivat standardin ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevan taloudellisen informaation tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus” mukaisesti suoritettuun varmennustoimeksiantoihin.

ISAE 3000-standardin mukainen varmennustoimeksianto on varmuustasoltaan joko kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto tai rajoitetun varmuuden antava toimeksianto. Kaikki tarkastelussa olleet varmennusraportit perustuvat rajoitetun varmuuden mukaisiin toimeksiantoihin. Rajoitetun varmuuden varmennuskertomuksessa varmentaja lausuu, että hänen tietoonsa ei ole suoritettujen toimenpiteiden ja hankitun evidenssin perusteella tullut seikkaa, joka antaisi hänelle syyn uskoa, ettei varmennuksen kohteena olevia tietoja ole kaikilta olennaisilta osin laadittu sovellettavien kriteerien mukaisesti.

Kestävyysraportoinnin varmentaja

Pääosan tarkastelussa olleista kestävyysraportoinnin varmennuskertomuksista ovat antaneet ns. Big4-yhteisöt. Ernst & Young Oy, KPMG Oy Ab ja PricewaterhouseCoopers Oy olivat antaneet kukin 25 tarkasteluun sisältynyttä varmennuskertomusta ja Deloitte Oy oli antanut varmennuskertomuksista kymmenen. BDO Oy ja Tietotili Audit Oy olivat kumpikin antaneet kaksi varmennuskertomusta.

Kestävyysraportoinnin varmennuskertomuksen on useimmissa tapauksissa allekirjoittanut sama henkilö, joka toimii yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana.

Yhdessä listayhtiö​ssä kestävyysraportoinnin varmennuksen on tehnyt eri yhteisö kuin yhtiön tilintarkastaja.

Viidessä yhtiössä kestävyysraportoinnin varmennuskertomuksen on antanut sama yhteisö, joka toimii tilintarkastajana toimiva yhteisö, mutta kestävyysraportoinnin varmennuskertomuksen on allekirjoittanut eri henkilö kuin päävastuullinen tilintarkastaja.

Yksittäinen kestävyysraportointitarkastaja oli allekirjoittanut 1–5 tarkastelussa olleeseen aineistoon sisältynyttä kestävyysraportoinnin varmennuskertomusta.

Muu seikka tai painottava kappale

ESRS-standardien mukaisia kestävyysraportteja on laadittu ensimmäistä kertaa vuodelta 2024 (1.1.2024 tai sen jälkeen alkaneelta tilikaudelta). Ensimmäisenä raportointivuonna kestävyysraportissa ei ole pakollista esittää vertailutietoja, mutta vertailutietojen vapaaehtoinen esittäminen on mahdollista. Vapaaehtoisesti esitetyt vertailutiedot eivät ole lähtökohtaisesti varmennuksen piirissä.

Pääosaan (77,5 %) varmennuskertomuksista on sisällytetty muuta seikkaa koskeva tai painottava kappale, jolla kiinnitetään lukijan huomio siihen, että lausunto ei kata konsernikestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja.
 

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että XXX Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernikestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Kestävyysraportin laatimiseen liittyy luontaisia rajoitteita, esimerkiksi johdon harkintaa ja ennusteita, joita kestävyysraportointitarkastajan voi olla haastavaa tai mahdotonta varmentaa. Tämän vuoksi kaikissa tarkastelluissa varmennuskertomuksissa on esitetty kuvaus merkittävistä kestävyysraportin laatimiseen liittyvistä luontaisista rajoitteista.

Kaikissa tarkastelussa olleissa varmennuskertomuksissa on esitetty luontaisena rajoitteena tulevaisuuteen suuntautuviin tietoihin kohdistuva epävarmuus. 

”Raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.”

Varmennuskertomuksissa on raportoitu kestävyysraportin laatimiseen liittyvistä luontaisista rajoituksista seuraavasti:

Suoritetut toimenpiteet

Kaikissa varmennuskertomuksissa mainittiin raportoitujen tietojen varmennustoimenpiteenä kestävyysraportin tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavien avainhenkilöiden haastattelut sekä ymmärryksen hankkiminen kestävyysraportoinnin prosessista ja siihen liittyvistä sisäisistä kontrolleista.

Suoritettuja varmennustoimenpiteitä esitettiin varmennuskertomuksissa seuraavasti:

Kirjanpitolain 7 luvun 3 § mukaan kestävyysraportointiyrityksen on esitettävä kestävyysraportissaan tiedot, jotka ovat merkityksellisiä oikean kuvan antamiseksi:

1. kestävyysraportointiyrityksen vaikutuksista kestävyysseikkoihin; sekä
2. siitä, miten kestävyysseikat vaikuttavat kestävyysraportointiyrityksen kehitykseen, tulokseen ja asemaan. 
   

Tilintarkastuslain 3 luvun 5 a § 3 momentin mukaan varmennuskertomuksessa on lausuttava prosessista, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten. 

Läpikäydyissä varmennuskertomuksissa on kuvattu kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessiin arvioimiseksi suoritettuja seuraavasti:

Varmennuskertomuksessa on annettava lausunto siitä, noudatetaanko kestävyysraportissa

1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja;
2. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia.
   

ESRS-standardin vaatimusten täyttymisen arviointiin liittyviä toimenpiteitä on läpikäydyissä varmennusraporteissa esitetty seuraavasti:

EU-taksonomiaan kohdistuvia toimenpiteitä varmennuskertomuksissa on esitetty seuraavasti: