PRH:n tilintarkastusvalvonnan ratkaisukäytäntöä vuonna 2020

Tilintarkastusvalvonta päätyi vuonna 2020 tutkinta-asioissa hankitun selvityksen perusteella 35 tapauksessa ratkaisuun, että asiaa ei viedä tilintarkastuslautakunnan käsiteltäväksi, koska ei ollut syytä epäillä tilintarkastajan toimineen tilintarkastuslain edellyttämän hyvän tilintarkastustavan vastaisesti. Tilintarkastusvalvonnan käytettävissä oleva selvitys koostuu yleensä tilintarkastajien antamista selvityksistä ja työpaperidokumentaatiosta, viranomaislähteistä, kuten kaupparekisteristä saatavista tiedoista ja kantelutapauksissa kantelijan toimittamasta aineistosta.

Tapauksissa, joita ei viety tilintarkastuslautakunnan käsiteltäviksi, oli pääteltävissä, että tilintarkastajan tarkastustoimien suunnittelu ja toteutus olivat olleet toimeksiannon olosuhteisiin soveltuvia ja riittäviä tarvittavan evidenssin hankkimiseksi sekä tilintarkastuskertomuksen antamiseksi, ja että ammatillinen harkinta ja tilintarkastustyön dokumentointi olivat asianmukaisia.

Valvonta-asioiden teemat ja päätökset

Lakisääteisistä tilintarkastuksista oli kysymys 25 käsitellyssä tapauksessa. Niissä korostuu tilintarkastuslaissa säädetty hyvän tilintarkastustavan noudattamisvelvollisuus, johon katsotaan kuuluvan myös kansainvälisten ISA-tilintarkastusstandardien keskeisten periaatteiden noudattaminen tilintarkastustehtävän suunnittelussa, toteuttamisessa ja raportoinnissa. Lakisääteisten tilintarkastusten lisäksi usein esille tulleita teemoja olivat sopimusperusteiset erityistoimeksiannot ja niiden raportointi sekä ammattieettisten periaatteiden, erityisesti huolellisuuden ja objektiivisuuden noudattaminen tilintarkastustehtävissä.

Tilintarkastusvalvonnan ratkaisemissa tapauksissa tilintarkastajan toimeksiannon kohteina olivat osakeyhtiö (15 tapausta), asunto-osakeyhtiö (8), kunta tai kuntayhtymä (2), säätiö (2), yhdistys (2), muu yhteisö (2) ja osuuskunta (1). Kolme tapausta oli tilintarkastusyhteisöjen toiminnan oma-aloitteista valvontaa ilman yksittäistä toimeksiantoa.