Siirry suoraan sisältöön
Valikko

Tutkinta-asiat – valvonnan keinot

Valvonnan kohteet ja rajoitukset

PRH valvoo HT-, KHT-, JHT- ja JHTT-tilintarkastajia sekä tilintarkastusyhteisöjä. PRH valvoo sekä PIE-yhteisöjen että muiden yhteisöjen tilintarkastajia. PIE-yhteisö tarkoittaa Public Interest Entity:ä eli yleisen edun kannalta merkittävää yhteisöä. PIE-yhteisö määritellään KPL 1:9:ssä. PRH ei kuitenkaan voi lain mukaan valvoa tilintarkastajan toimintaa valtiontalouden tarkastusviraston virkamiehenä (TTL 1:1.3). Tilintarkastusvalvonta on toimivaltainen valvomaan lisäksi ETA-alueen ulkopuolelta tulevia tilintarkastajia ja tilintarkastusyhteisöjä, jotka on rekisteröity PRH:n tilintarkastajarekisteriin.

Tilintarkastusvalvonnan tutkintavaltuuksia on rajoitettu ajallisesti. Tilintarkastusvalvonta ei saa ottaa tutkittavaksi tilintarkastajan toimintaa, jos tapahtumista on kulunut enemmän kuin kuusi vuotta (TTL 7:3.3).

Tilintarkastusvalvonta voi jättää tilintarkastajan toiminnan tutkimatta ja tilintarkastuslautakunta seuraamuksen määräämättä, jos tilintarkastajan hyväksyminen on kokonaan lakkautettu (TTL 6:7) tai peruutettu (TTL 10:2).

Valvottava toiminta

Tilintarkastusvalvonta valvoo lain mukaan paitsi tilintarkastajia myös tilintarkastajien toimintaa. Tällä rajauksella on käytännön merkitystä valvonnan kohteen määrittelyssä. Lähtökohtana valvonnalle on TTL 1:1 soveltamisalasäännös, joka määrittelee valvottavan toiminnan rajat.

Tilintarkastuslakia sovelletaan, jollei muualla laissa toisin säädetä:

  1. kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetun kirjanpitovelvollisen yhteisön ja säätiön tilintarkastukseen;
  2. toimeen, joka säädetään muussa laissa tai asetuksessa tilintarkastajan tehtäväksi tai jonka perusteella tilintarkastaja antaa kirjallisen lausunnon viranomaisen tai tuomioistuimen käyttöön.

Toimintaan, johon sovelletaan julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta annettua lakia (1142/2015), sovelletaan tilintarkastuslakia eräin poikkeuksin. Merkittävää on, että tutkinta-asioissa keskeinen normilähde, hyvä tilintarkastustapa, on erilainen yksityisellä sektorilla ja julkisella sektorilla. Julkisella sektorilla sovelletaan julkishallinnon hyvää tilintarkastustapaa.

Tilintarkastajan harjoittamaan "muuhun toimintaan" sovelletaan vain osaa tilintarkastuslain säännöksistä. Muuta toimintaa tilintarkastajan ominaisuudessa ovat tyypillisesti muut kuin lakisääteiset tilintarkastajan tehtävät, esimerkiksi neuvonta. Kaikki tilintarkastajan toiminta tilintarkastajan ominaisuudessa on valvottavaa toimintaa ja voi siten tulla tutkinnan kohteeksi.
Tärkeä säännös PIE-yhteisöjen tilintarkastajien valvonnassa on Euroopan unionin tilintarkastusasetus nro 537/2014 (PIE-asetus). PIE-asetuksessa säädetään PIE-yhteisöjen lakisääteisen tilintarkastuksen erityisvaatimuksista.

PRH:n tilintarkastusvalvonta tekee viranomaisyhteistyötä tehtävissään. Yhteistyötä tutkinta-asioissa on erityisesti poliisin, verohallinnon ja Finanssivalvonnan (jäljempänä Fiva) kanssa. Fivalla on rinnakkainen valtuus tutkia itsenäisesti intressipiirissään olevien tilintarkastajien menettelyn lainmukaisuutta valvontatehtävien edellyttäessä (TTL 9:2).

Seuraamukset

Seuraamusten määräämisestä päättää tilintarkastuslautakunta.
Tilintarkastuslain perusteella ovat käytettävissä seuraavat seuraamukset:

  • huomautus
  • varoitus
  • hyväksymisen peruuttaminen
  • määräaikainen kielto toimia tilintarkastajana tai tilintarkastusyhteisön hallintoelimessä
  • seuraamusmaksu.

Seuraamuksista lievin on huomautus ja ankarin hyväksymisen peruuttaminen. Seuraamus voidaan määrätä tilintarkastajalle ja tilintarkastusyhteisölle. Määräaikainen kielto ja seuraamusmaksu voidaan kuitenkin määrätä vain luonnolliselle henkilölle.

Tilintarkastuslautakunnan on seuraamuksesta päättäessään otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat seikat (TTL 10:7). Näitä ovat:

  1. rikkomisen vakavuus ja ajallinen kesto;
  2. tilintarkastajan vastuun aste;
  3. tilintarkastajan halukkuus tehdä yhteistyötä toimivaltaisen viranomaisen kanssa;
  4. tilintarkastajalle määrätyt aiemmat seuraamukset; ja
  5. teosta tai laiminlyönnistä aiheutuneen vahingon tai haitan määrä.
Tulostettava versio Viimeksi päivitetty 23.03.2022