Usein kysyttyä

Milloin yhdistys saavuttaa oikeuskelpoisuuden?
Mitä tarkoittaa yhdistyksen oikeuskelpoisuus?
Kuka allekirjoittaa tilinpäätöksen?
Mikä on ennakkotarkastus?
Mitä tarkoittaa "säännöt ennakkotarkastettu"?
Pitääkö sääntömuutos käsitellä kahdessa kokouksessa?
Milloin sääntömuutos tulee voimaan?
Voiko yhdistyksen kokouksessa äänestää valtakirjalla?
Milloin yhdistyksen kokous on päätösvaltainen?
Voiko hallituksen kokouksen pitää puhelin/sähköpostikokouksena?
Voiko hallitus erottaa hallituksen jäsenen?
Miten hallituksen jäsen eroaa hallituksesta?
Milloin hallituksen jäsen on esteellinen äänestämään yhdistyksen kokouksessa?
Voiko hallituksen jäsen joutua vastuuseen yhdistyksen veloista?
Voiko yhdistyksen jäsen joutua vastuuseen yhdistyksen veloista?
Onko yhdistyksen jäsenellä oikeus tutustua hallituksen pöytäkirjoihin?
Yhdistyksen jäsenluettelo
Voiko hallituksen puheenjohtaja valtuuttaa Matti Meikäläisen allekirjoittamaan muutosilmoituksen? Jos se on mahdollista, niin millainen valtakirja tarvitaan ilmoituksen liitteeksi?
Jos ei enää ole yhdistyksen nimenkirjoittaja, voiko itse ilmoittaa eronneensa?
Pitääkö yhdistyksellä olla Y-tunnus?
Yhdistyksen verotus
Kuntaliitokset ja kotipaikka
Kuka voi toimia toiminnantarkastajana?
Kuka on tilintarkastaja?
Milloin yhdistyksen on valittava tilintarkastaja?
Milloin yhdistyksen on valittava tilintarkastaja?
Onko yhdistyksen muutettava sääntöjä valitakseen toiminnantarkastajan?

K: Milloin yhdistys saavuttaa oikeuskelpoisuuden?

V: Yhdistys tulee oikeuskelpoiseksi, kun se on rekisteröity. Yhdistys ei siis saavuta oikeuskelpoisuutta vielä silloin, kun se on tehnyt perusilmoituksen yhdistysrekisteriin, vaan vasta silloin kun se on merkitty rekisteriin.


K: Mitä tarkoittaa yhdistyksen oikeuskelpoisuus?

V: Oikeuskelpoisuus tarkoittaa kykyä saada nimiinsä oikeuksia tai tulla velvoitetuksi. Oikeuskelpoinen yhdistys voi esimerkiksi omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta, tehdä kauppoja ja muita sopimuksia sekä ottaa vastaan lahjoituksia.


K: Kuka allekirjoittaa tilinpäätöksen?

V: Tilinpäätös käsitellään hallituksen kokouksessa ja sen allekirjoittavat ainakin ne toimessa olevan hallituksen jäsenet, jotka ovat saapuvilla tässä kokouksessa. Hallituksen kaikkien jäsenten allekirjoitusta ei vaadita, vaan riittää, että tilinpäätöksen allekirjoittaa päätösvaltainen hallitus. Hallituksen jäsenen vastuun kannalta ei ole merkitystä sillä, onko hän itse allekirjoittanut tilinpäätöksen vai ei.

Kukin hallitus vastaa oman toimikautensa aikaisesta hallinnosta ja toiminnasta.


K: Mikä on ennakkotarkastus?

V: Yhdistysrekisteri voi suorittaa yhdistyksen tai sen perustajan hakemuksesta sääntöjen tai niiden muutoksen tarkastuksen ennakolta. Ennakkotarkastus on maksullinen. Lisätietoa ennakkotarkastuksesta


K: Mitä tarkoittaa "säännöt ennakkotarkastettu"?

Ennakkotarkastetut säännöt tarkoittavat sellaisia sääntöjä, joista on yhdistysrekisterissä hakemuksesta tehty maksullinen ennakkotarkastuspäätös.
Ennakkotarkastusta käyttävät liitot, jotka tarkastuttavat säännöt jäsenyhdistystensä käyttöön.
Ennakkotarkastetut säännöt eivät tarkoita yhdistysrekisterin kotisivulla olevia sääntömalleja.


K: Pitääkö sääntömuutos käsitellä kahdessa kokouksessa?

V: Yhdistyksen omissa säännöissä on yleensä pykälät, joissa on mainittu, miten yhdistyksen säännöt muutetaan. Jos ko. pykäliä ei säännöissä ole, sovelletaan yhdistyslain 27 §:ää, jonka mukaan sääntömuutos käsitellään yhdessä yhdistyksen kokouksessa ja päätös tehdään 3/4 enemmistöllä annetuista äänistä.

Jotta sääntömuutoksesta voidaan päättää yhdistyksen kokouksessa, on muutosasian käsittelystä mainittava kokouskutsussa.

Yhdistyksen nimen ja/tai kotipaikan muutos on sääntömuutos.


K: Milloin sääntömuutos tulee voimaan?

V: Yhdistyslain 52 §:n mukaan sääntömuutos tulee voimaan, kun se merkitään rekisteriin. Sääntömuutos ei siis tule voimaan vielä silloin kun yhdistys tekee siitä sääntöjensä mukaisesti päätöksen kokouksessaan.

Jos yhdistyksen säännöille on tehty yhdistysrekisterissä maksullinen ennakkotarkastus ja yhdistys hyväksyy kokouksessaan ennakkotarkastetut säännöt sellaisenaan, voidaan niitä alkaa soveltaa yhdistyksen sisäisessä toiminnassa heti päätöksenteon jälkeen.


K: Voiko yhdistyksen kokouksessa äänestää valtakirjalla?

V: Yksityinen henkilö ei voi käyttää äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä ellei säännöissä ole niin määrätty. Säännöissä on siis yksityisten henkilöiden osalta oltava maininta valtakirjojen käyttämisoikeudesta, jos halutaan että he voivat äänestää valtakirjalla yhdistyksen kokouksessa.

Jäsenenä oleva oikeuskelpoinen yhteisö (esim. oy, ry, säätiö) sen sijaan käyttää äänioikeuttaan yhdistyksen kokouksessa valtuuttamansa edustajan kautta.


K: Milloin yhdistyksen kokous on päätösvaltainen?

V: Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen silloin, kun se on yhdistyksen sääntöjen mukaan koolle kutsuttu. Päätösvaltaisuus ei edellytä, että paikalla olisi tietty määrä jäseniä.


K: Voiko hallituksen kokouksen pitää puhelin/sähköpostikokouksena?

V: Jos kaikki hallituksen jäsenet ovat asiasta yksimieliset, hallituksen kokous voidaan pitää puhelimen tai sähköpostin välityksellä.

Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että hallitus voi tehdä päätöksiä tietoverkossa, puhelinkokouksessa taikka sähköpostilla taikka muuta sellaista viestintä käyttäen, joka mahdollistaa hallituksen jäsenten yhteyden pidon päätöksen teon aikana.


K: Voiko hallitus erottaa hallituksen jäsenen?

V: Hallituksen jäsenet valitsee ja erottaa aina yhdistyksen kokous. Hallitus ei voi itse erottaa omia jäseniään tai täydentää itseään.

Jos erottamisasia (tai uusien hallituksen jäsenten valinta) käsitellään muussa kuin sääntömääräisessä kokouksessa, jonka käsiteltäviin asioihin se kuuluu, tulee asian käsittelystä olla maininta kokouskutsussa.


K: Miten hallituksen jäsen eroaa hallituksesta?

V: Hallituksen jäsen voi erota hallituksesta ilmoittamalla siitä hallitukselle. Jos yksi jäsen eroaa ja jäljelle olevat jäsenet muodostavat vielä päätösvaltaisen hallituksen voi yhdistys toimia näin seuraavaan hallituksenvalintakokoukseen saakka. Jos koko hallitus eroaa on hallituksen huolehdittava yhdistyksen kokouksen koollekutsumisesta, jotta voidaan valita uusi hallitus.


K: Milloin hallituksen jäsen on esteellinen äänestämään yhdistyksen kokouksessa?

V: Hallituksen jäsen on esteellinen äänestettäessä tilitarkastajan valinnasta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta tai vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa.

Hallituksen jäsen tai yhdistyksen toimihenkilö ei myöskään saa osallistua hänen ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevan eikä muunkaan sellaisen asian käsittelyyn eikä ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa.


K: Voiko hallituksen jäsen joutua vastuuseen yhdistyksen veloista?

V: Yhdistyksen hallituksen jäsenet eivät pääsääntöisesti vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen veloista. On kuitenkin huomattava, että yhdistyksen hallitus tekee päätöksiä kokouksissaan kollektiivina ja sillä on vastuu toiminnastaan.

Hallituksen jäsen voi joutua korvausvelvolliseksi aiheuttamastaan vahingosta. Hallituksen jäsen (tai yhdistyksen toimihenkilö) on nimittäin yhdistyslain 39 §:n mukaan velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttanut yhdistykselle. Vahingonkorvausvelvollisuus voi syntyä niin ikään yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muille aiheutetusta vahingosta.


K: Voiko yhdistyksen jäsen joutua vastuuseen yhdistyksen veloista?

V: Yhdistyslain 6 §:n mukaan rekisteröidyssä yhdistyksessä yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista.


K: Onko yhdistyksen jäsenellä oikeus tutustua hallituksen pöytäkirjoihin?

V: Hallituksen pöytäkirjat eivät ole julkisia eikä yhdistyksen jäsenillä ole yleistä oikeutta niiden näkemiseen. Yhdistyksen säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että jäsenillä on oikeus tutustua hallituksen pöytäkirjoihin.

Jos hallituksen kokouksessa on käsitelty jotakin jäseneen liittyvää asiaa on tällä jäsenellä oikeus saada ote kyseisestä pöytäkirjan kohdasta.


K: Yhdistyksen jäsenluettelo

V: Yhdistyslain 11§:n mukaan on hallituksen velvollisuus pitää jäsenluetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. Jäsenellä on oikeus tutustua edellä mainittuihin tietoihin. Jäsenluettelon tietojen luovuttamisesta päättää hallitus. Tietojen luovuttamisesta muutoin säädetään Henkilötietolaissa. Asiaa tietosuojasta löytyy Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta osoitteesta www.tietosuoja.fi


K: Voiko hallituksen puheenjohtaja valtuuttaa Matti Meikäläisen allekirjoittamaan muutosilmoituksen? Jos se on mahdollista, niin millainen valtakirja tarvitaan ilmoituksen liitteeksi?

V: Jos muutosilmoitus tehdään paperilomakkeella, niin valtuuttaminen on mahdollista. Valtakirja voi olla yksilöity tai avoin asianajovaltakirja. Yksilöidyssä valtakirjassa on kerrottu, mitä valtuutettu saa tehdä. Avoimessa asianajovaltakirjassa ei sen sijaan ole mainittu erikseen valtuutuksen sisältöä. Valtakirjan on oltava päivätty ja valtuuttajan allekirjoittama. Yksilöity valtakirja liitetään ilmoitukseen oikeaksi todistettuna jäljennöksenä. Avoin asianajovaltakirja liitetään alkuperäisenä.
Huom. Valtuutettu ei voi allekirjoittaa perusilmoitusta eikä purkautumisilmoitusta, vain muutosilmoituksen.


K: Jos ei enää ole yhdistyksen nimenkirjoittaja, voiko itse ilmoittaa eronneensa?

V: Jokainen yhdistysrekisteriin merkitty henkilö, joka on joko eronnut tai jonka tehtävä on muutoin päättynyt, voi itse tehdä asiaa koskevan ilmoituksen. Ilmoitus on maksullinen. Ohje oman eron ilmoittamiseksi.


K: Pitääkö yhdistyksellä olla Y-tunnus?

V: Aatteellisella yhdistyksellä ei ole pakko olla Y-tunnusta. Jos yhdistys kuitenkin haluaa rekisteröityä kaupparekisteriin tai verohallinnon alaisiin rekistereihin, niin silloin yhdistys saa y-tunnuksen rekisteröitymisen yhteydessä. Y-tunnuksesta ja sen hakemisesta ks. Lisätietoja yhdistyksen Y-tunnuksesta


K: Yhdistyksen verotus

V: Yhdistyksen verotusta koskeviin kysymyksiin vastaa kunkin paikkakunnan verotoimisto. Verotusohje yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille löytyy Verohallinnon sivuilta


K: Kuntaliitokset ja kotipaikka

V: Kun yhdistyksen kotipaikka muuttuu kuntaliitoksen vuoksi ei yhdistyksen tarvitse tehdä muutosilmoitusta yhdistysrekisteriin. Yhdistyksen kotipaikka muutetaan rekisteritietoihin viran puolesta.


K: Kuka voi toimia toiminnantarkastajana?

V: Toiminnantarkastajan on oltava luonnollinen henkilö, jolla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden se on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkastaja ei voi olla vajaavaltainen taikka se, joka on konkurssissa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. Toiminnantarkastajan on oltava riippumaton tehtävää suorittaessaan.


K: Kuka on tilintarkastaja?

V: Tilintarkastaja on HT-, KHT- tai JHT-tilintarkastajaksi hyväksytty luonnollinen henkilö tai tilintarkastusyhteisöksi hyväksytty yhteisö.


K: Milloin yhdistyksen on valittava tilintarkastaja?

V: Yhdistyksen on valittava tilintarkastaja jos kaksi seuraavista kolmesta ehdosta täyttyy:
- taseen loppusumma on yli 100 000 euroa
- liikevaihto tai vastaava tuotto on yli 200 000 euroa
- palveluksessa on keskimäärin enemmän kuin kolme henkilöä


K: Milloin yhdistyksen on valittava tilintarkastaja?

V: Tilintarkastuslain mukaan yhdistys voi tietyin edellytyksin jättää valitsematta tilintarkastajan. Tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä:

  1. taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa
  2. liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa tai
  3. palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Huom. Velvollisuus valita tilintarkastaja voi kuitenkin tulla myös yhdistyksen sääntöihin syyskuussa 2010 tai sen jälkeen hyväksytystä määräyksestä.


K: Onko yhdistyksen muutettava sääntöjä valitakseen toiminnantarkastajan?

V: Jos yhdistyksen säännöt on hyväksytty ennen 1.9.2010 ja yhdistys ei lain mukaan ole velvollinen valitsemaan tilintarkastajaa, voi yhdistys valita toiminnantarkastajan vaikka säännöissä mainitaan tilintarkastaja.

Toiminnantarkastajia ja varatoiminnantarkastajia tulee valita se määrä, joka säännöissä on mainittu tilintarkastajien ja varatilintarkastajien osalta.

Jos yhdistyksen sääntöjensä mukaan tulee valita kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa voi yhdistys, joka lain mukaan on velvollinen valitsemaan tilintarkastajan valita yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan sekä yhden toiminnantarkastajan ja yhden varatoiminnantarkastajan.