Kuvallinen versio

På svenska | In English

Siirry sisältöön | Sivukartta

Kaupparekisteri  |  LEI-tunnus  |  Yhdistykset  |  Säätiöt  |  Yrityskiinnitykset  |  Tilintarkastusvalvonta  |  Tavaramerkit  |  Mallioikeudet  |  Patentit  |  Hyödyllisyysmallit  |  Tekijänoikeudet  |  Tietoa PRH:sta

Etusivu > Tietoa PRH:sta > Palvelut > Kirjastopalvelut > Keksintöjen Suomi 100+

Tietoa PRH:sta

Uutiskirjeet
Tapahtumat
Kampanjat ja kilpailut
Tilastot
Julkaisut
Palvelut
Palvelut netissä
Koulutuspalvelut
Tutkimuspalvelut
Kansainväliset palvelut
Kirjastopalvelut
Keksintöjen Suomi 100+
Kokoelmat
Patenttitieto keksijän tukena
Kirjatietokanta
Kirjaston käyttösäännöt
Kopio- ja muut tilaukset
Hinnasto
Yhteystiedot
Palaute
Linkkejä
Päätöksistä valittaminen
Hallintokantelu
Palvelupiste
Kirjaamo
Organisaatio ja tehtävät
Säännölliset kuulutukset


"Suomen Edisonin" syntymästä 130 vuotta

Eric Magnus Campbell Tigerstedt (1887-1925) oli lahjakas keksijä, joka patentoi keksintönsä paitsi Suomessa myös muualla maailmassa: Saksassa, Ranskassa, Englannissa, Tanskassa ja Amerikassa.

Tigerstedt oli edelläkävijä muun muassa äänielokuvan kehittäjänä. Hänen patenttisalkkunsa sisälsi keksintöjä äänten tallentamiseen filminauhoille ja äänitehon vahvistamiseen kaiuttimissa ja kuulolaitteissa. Elokuvakeksinnöt ajoittuvat vuosille 1912-1924. Keksintöjen läpimurtoa viivästytti tuolloin sekä maailmansota että elokuvateollisuuden taloudellinen varautuneisuus.

Taskupuhelin vuodelta 1917

Tigerstedtin keksinnöt ovatkin herättäneet huomiota enemmän jälkikäteen kuin hänen elinaikanaan. Hän ei koskaan ennättänyt saavuttaa suurta tunnustusta tai taloudellista menestystä lukuisista patenteistaan huolimatta. Jo vuonna 1913 hän teki onnistuneita televisiokokeiluja ja Tigerstedtin taskukokoa oleva kuulopuhelin sai patentin Tanskassa vuonna 1917. Hyvällä syyllä häntä voidaan näin pitää myös ensimmäisen kännykän keksijänä.

Lommetelefon og -mikrofon

Tigertedtin patentteja Espacenet -tietokannassa

"Keksittävien keksintöjen keksittävin keksintö on keksiä keksintö"

Insinööri Tuomas "Tommo" Vohlonen oli intohimoinen keksijä. Otsikossa on kirjattuna hänen mottonsa, jota hän todellakin noudatti koko ikänsä.

Hän keksi laitteita suksisiteistä laikutuskoneeseen ja viljanlajittelijasta bussoliin ja kompassiin. Hän kehitteli myös menetelmää nopeaan lukemiseen ja luetun muistamiseen. Suksiside Voitto oli alun perin nuorisolle tarkoitettu suksiside, Vohlosen työpajasta sekin.

Vohlonen teki uransa aikana useita parannuksia kompassiin. Nestekompassissa magneettineula nesteineen on kokonaan suljettu umpinaiseen selluloidirasiaan. Rasian osat on kiinnitetty toisiinsa liimaamalla tai juottamalla saumat kiinni.

Marssikompassi, kuva on Luston, Suomen Metsämuseon kokoelmasta

Marssikompassin nimellä kulkenut nestekompassi oli Suomen armeijan käytössä sodan aikana ja sotien jälkeen suunnistajien ja eränkävijöiden tiennäyttäjänä.

Vohlonen oli syntynyt syyskuussa vuonna 1877, 140 vuotta sitten. Hänen perustamansa Suunto Oy jatkaa edelleen toimintaansa.

Tuomas Vohlosen patentteja (pdf, 0,03 Mt)
Tulostettava versio