Tilintarkastuslautakunnan ratkaisut 2020
Julkaisemme tällä sivulla päätökset, joissa tilintarkastuslautakunta on antanut tilintarkastajalle seuraamuksen. Seuraamuksia ovat huomautus, varoitus, hyväksymisen peruuttaminen, toimintakielto, uhkasakko ja seuraamusmaksu. Varsinaisen päätöksen lisäksi jokaisesta tapauksesta julkaistaan tiivistelmä sekä asiasanat, joiden avulla voit etsiä päätösten joukosta muita vastaavia tapauksia. Päätökset julkaistaan sillä kielellä, jolla päätös on annettu.
Tilintarkastuslautakunta 3/2020
Päätös ei ole lainvoimainen.
Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastaja X oli antanut lausunnoksi otsikoidun tarkastuskertomuksen ja tämä raportti oli sisältänyt lausunnon konkurssiin asetetun Y Oy:n takaisinsaantilain 4 §:n mukaisesta ylivelkaisuudesta.
X:n raportoinnin ylivelkaisuutta koskevassa kappaleessa oli tuotu esille Y Oy:n oma pääoma ja toiminnan kannattavuus ja todettu, että yhtiön ylivelkaisuuden kannalta oleellista oli arvioida perusliiketoiminnan kannattavuus, pysyvien vastaavien (kiinteistöt ja koneet sekä laitteet) käyvät arvot, poikkeuksellisten kulujen syntyminen, going concern arvio - liiketoiminnan jatkuminen ja velallisen mahdollisuus saada lisää oman pääoman ehtoista rahoitusta. Tämän jälkeen X oli ylivelkaantuneisuutta käsittelevässä tarkastuskertomuksensa jaksossa käsitellyt muun muassa yhtiön tappioiden kehitystä, velkojen esittämistä lyhytaikaisina ja pitkäaikaisina velkoina, yhtiön mahdollisuutta lisätä tililimiitin velka-saldoa, yhtiön quick ratio –tunnuslukua, yhtiön saamaa lisärahoitusta ja yhtiön osakkeenomistajan antamia takauksia, yhtiön ostovelkojen muutosta, lyhytaikaisten velkojen ja pitkäaikaisten velkojen suhdetta, mahdollisten jaksotusvirheiden vaikutusta, pörssinoteerattujen osakkeiden arvostamista, Y Oy:n osakkeenomistajalta olevien lainasaatavien arvostamista ja yhtiön saamaa lisärahoitusta sekä takaajan asemaa.
Lautakunta totesi, että X:n noudattama tarkastustapa ja lausunnon perustelut ylivelkaisuudesta eivät vastaa takaisinsaantilain 4 §:n vaatimuksia. X on ottanut ylivelkaisuusarvioon mukaan havaintoja, jotka eivät kuulu lain mukaiseen ylivelkaisuusarvioon. X:n menettely lausunnon antamisessa on ollut vähintäänkin törkeän huolimatonta. X on toiminut pitkään tilintarkastajana ja saatujen selvitysten perusteella laatinut useita ylivelkaisuusarvioita. X:n on täytynyt ymmärtää maksukyvyttömyyden ja ylivelkaisuuden ero antaessaan asiasta lausuntoa.
X:llä on kaksi voimassa olevaa varoitusta.
Tilintarkastuslautakunta päätti kieltää X:ää suorittamasta tilintarkastuksia ja allekirjoittamasta tilintarkastuskertomuksia kuuden kuukauden määräajaksi.
Asiasanat: erityistarkastus, maksukyvyttömyysarvio, ylivelkaisuusarvio, törkeän huolimaton raportointi, määräaikainen kielto toimia tilintarkastajana
Tilintarkastuslautakunta 2/2020
Tiivistelmä päätöksestä: Tutkittavana oli kysymys siitä, onko 1) tilintarkastaja A toiminut tilintarkastuslain edellyttämällä tavalla ammattitaitoisesti ja huolellisesti antaessaan kaupparekisteriviranomaiselle osakeyhtiölain 9 luvun 12 §:ssä tarkoitetusta apporttiselvityksestä lausunnon, jonka mukaan apporttina luovutettujen asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden taloudellinen arvo X Oy:lle niiden luovutushetkellä suunnatun osakeannin maksuksi on ollut vähintään yhtiön ilmoittaman suuruinen, ja 2) onko tilintarkastaja B toiminut tilintarkastuslain edellyttämällä tavalla ammattitaitoisesti ja huolellisesti antaessaan kaupparekisteri- viranomaiselle todistuksen, jonka mukaan osakeyhtiölain säännöksiä osakkeiden / osakepääoman maksamisesta on noudatettu.
Tilintarkastuslautakunta katsoi, että tilintarkastaja A:lla olisi käytettävissään ja saatavillaan olleiden tietojen perusteella apporttilausunnon antamisen ajankohtana ollut painavat perusteet suhtautua korostetun kriittisesti X Oy:n hallituksen apporttiselvityksessä esitettyihin tietoihin ja niiden perusteena olleisiin kiinteistöjen arviolausuntoihin. A:n työdokumentaatiosta ei käynyt ilmi, että hän olisi itse tosiasiallisesti analysoinut apporttiomaisuutena käytettyjen asunto-osakkeiden arvoa ja niihin vaikuttavia tekijöitä suhteessa osakkeista maksettavaan merkintähintaan. Lautakunta katsoi, että A:n huolellisuus ja ammatillinen skeptisyys on ollut vakavasti puutteellista eikä hän ole hankkinut riittävää ja asianmukaista evidenssiä lausuntonsa perustaksi.
Tilintarkastuslautakunta katsoi, että tilintarkastaja B:n antaman selvityksen perusteella on pidettävä ilmeisenä, että hän on antaessaan todistuksen kaupparekisteriviranomaiselle osakkeiden ja osakepääoman maksamisesta luottanut pelkästään keskusteluihin yhtiön johdon kanssa ja kollegansa A:n tekemään työhön. Saadun selvityksen perusteella ei voida todentaa, että B olisi itse suorittanut huolellisuutta ja ammatillista skeptisyyttä noudattaen riittäviä tarkastustoimenpiteitä hankkiakseen evidenssiä antamansa todistuksen tueksi, koska toimeksiannosta ei ollut hänen ilmoituksensa mukaan mitään työdokumentaatiota.
Tilintarkastuslautakunta totesi yhteenvetona, että A ja B ovat toimineet hyvään tilintarkastustapaan kuuluvan huolellisuusvelvollisuuden vastaisesti ja heidän ammatillinen harkintansa ja skeptisyytensä on ollut vakavasti puutteellista, mitkä seikat ovat johtaneet heidät virheellisiin päätelmiin apporttiomaisuuden tosiasiallisesta arvosta X Oy:n osakepääoman korotuksen katteena sekä osakeyhtiölain 9 luvun 12 ja 14 §:n säännösten noudattamisesta suunnatun osakeannin toteuttamisessa. Tämän vuoksi kaupparekisteriviranomaiselle annetut A:n apporttilausunto ja B:n osakkeiden maksamista koskeva todistus ovat olleet virheellisiä. Heidän menettelynsä on siten ollut toiminnan hetkellä voimassa olleen tilintarkastuslain (459/2007) 20 ja 22 §:ssä säädettyjen ammattieettisten periaatteiden ja hyvän tilintarkastustavan vastaista ja se on myös nyt voimassa olevan tilintarkastuslain (1141/2015) 4 luvun 1 ja 3 §:n vastaista. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa sekä A:lle että B:lle varoituksen.
KHT-tilintarkastaja B:n osalta tilintarkastuslautakunnan päätös on kumottu ja B:lle annettu varoitus poistettu Helsingin hallinto-oikeuden päätöksellä 4.5.2022 (H2472/2022). Päätös on lainvoimainen.
KHT-tilintarkastaja A:n osalta hänelle annettu varoitus on pysytetty voimassa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksellä 4.5.2022 (H2474/2022). Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt A:lle valituslupaa (KHO 25.8.2022, H2487/2022), joten hallinto-oikeuden päätös on lainvoimainen.
Asiasanat: suunnattu osakeanti, apportti, osakkeiden maksaminen,
tilintarkastajan lakisääteinen lausunto, huolellisuus, ammatillinen skeptisyys
Tilintarkastuslautakunta 23.6.2020
Päätös: PRH-1810-10000-2019 (pdf, 0.1 MB)
Tiivistelmä päätöksestä: JHT-tilintarkastaja oli tehnyt erityistilintarkastuksen peruspalvelukuntayhtymässä ja antanut siitä raportin. PRH:n tilintarkastusvalvonnan saaman nimettömän kantelun mukaan raportti sisälsi useita virheitä ja siinä esitetyt tiedot eivät täsmänneet peruspalvelukuntayhtymän jäseninä olevien kuntien esittämien tilinpäätöstietojen kanssa.
Tilintarkastuslautakunta arvioi raporttia ja totesi, ettei sopimukseen perustuvan tarkastuksen, tai siitä JHT-tilintarkastajan laatiman raportin lähtökohdissa ja rajauksessa ollut tilintarkastuslain vastaista menettelyä. Sen sijaan raportin rakenne ja esitystapa antoivat aihetta moitteisiin.
Tilintarkastuslautakunta totesi, että hyvän tilintarkastustavan mukaan myös sopimukseen perustuvan kirjallisen raportin on oltava objektiivinen. Lisäksi tilintarkastajan raportin on oltava selvä.
Tilintarkastuslautakunta moitti JHT-tilintarkastajan laatimaa raporttia muun muassa siitä, ettei siinä ollut kaikilta osin ilmaistu, mihin seikkaan esitetyt havainnot perustuvat. Raportti oli vaikealukuinen. Siitä oli mahdotonta erottaa referaatit, tilintarkastajan omat havainnot ja hänen päätelmänsä. Raportissa ei ollut lähdeviittauksia, mikä vaarantaa tarkastuksen objektiivisuuden ja ammattimaisuuden vaatimukset. Tilintarkastuslautakunta katsoi, ettei raportin lukija voi saada objektiivista kuvaa tarkastetuista seikoista (havainnoista) eikä näin ollen voi tehdä niiden perusteella omia päätelmiään. Puutteiden vuoksi JHT-tilintarkastaja oli menetellyt raportin laatimisessa hyvän tilintarkastustavan vastaisesti. Tilintarkastuslautakunta antoi JHT-tilintarkastajalle huomautuksen.
Asiasanat: Sopimukseen perustuva toimeksianto, kuntayhtymä, hyvä tilintarkastustapa, raportti, objektiivisuus, ammattimaisuus, huomautus, JHT-tilintarkastaja
Tilintarkastuslautakunta 21.4.2020
Päätös: PRH/1161/10000/2019 (pdf, 0.1 MB)
Tiivistelmä päätöksestä: HT-tilintarkastaja oli tehnyt tilintarkastuksen asunto-osakeyhtiössä. PRH:n tilintarkastusvalvonnan saaman kantelun mukaan asunto-osakeyhtiön toimintakertomuksessa, tilinpäätöstiedoissa sekä tilintarkastajan tilintarkastuskertomuksessa ei ollut mainintaa yhtiön riskeistä, jotka olivat merkittäviä toiminnan kokoon ja laajuuteen nähden. PRH:n tilintarkastusvalvonnan pyydettyä toimeksiantoa koskevaa tilintarkastajan dokumentaatiota, tilintarkastaja ilmoitti, ettei hänellä ollut asunto-osakeyhtiötä koskevaa muistiota tai työpapereita.
Tilintarkastuslautakunta totesi, että tilintarkastusdokumentaation puuttumisen vuoksi ei ole mahdollista tehdä johtopäätöksiä tilintarkastajan tekemistä tarkastustoimenpiteistä ja niiden tuloksista, hankitusta evidenssistä eikä ammatilliseen harkintaan perustuvista ratkaisuista. Laiminlyömällä tarkastustyönsä asianmukaisen dokumentoinnin tilintarkastaja oli menetellyt tilintarkastuslain 4 luvun 3 §:n edellyttämän hyvän tilintarkastustavan vastaisesti. Lisäksi tilintarkastaja viivytteli vastausten antamisessa tilintarkastusvalvonnan kysymyksiin. Tilintarkastajan toiminta ei ole ollut pelkästään huolimatonta, vaan myös välinpitämätöntä tilintarkastuslain velvollisuuksien noudattamisessa. Tilintarkastuslautakunta antoi HT-tilintarkastajalle varoituksen.
Asiasanat: hyvä tilintarkastustapa, dokumentaatiovelvollisuus, tilintarkastuskertomus, ammattimaisuus, varoitus, HT-tilintarkastaja
Tilintarkastuslautakunta 21.1.2020
Päätös: PRH-14-10000-2017 (pdf, 0.2 MB)
Tiivistelmä päätöksestä: Kunnan päävastuullinen JHT-tilintarkastaja oli antanut mukautetun tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 2016. Tilintarkastuslautakunta tutki kantelun johdosta, olivatko tilintarkastuskertomuksen lausunnot julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan mukaiset.
Tilintarkastuslautakunta arvosteli päätöksessään tilikautta 2016 koskevan tilintarkastuskertomuksen tarkastuksen tulokset -kappaleessa esitettyjä viittauksia keskeneräisiin oikeustapauksiin ja siihen, että lausuntoa, jonka mukaan vuoden 2016 hallintoa on pääsääntöisesti hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti.
Tilintarkastuslautakunta katsoi, että raportointi tilikauden 2016 tilintarkastuskertomuksessa oli epäselvää, riittämätöntä ja siten julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan vastaista. Tilintarkastuskertomuksen mukautuksen sisältävän kannanoton perustelut eivät ilmenneet yksiselitteisesti tilintarkastuskertomuksesta, mikä on julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan vastaista. Mukautuksen perustelemista edellyttävät myös julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan suositukset. Tilintarkastuksen tuottaman informaation tulee olla olennaista, luotettavaa ja selkeää. JHT-tilintarkastajan olisi pitänyt tilikauden 2016 tilintarkastuskertomuksessa tarkentaa, miten ja millä perusteilla hän on arvioinut tilivelvollisten toiminnan lainmukaisuutta ja päätynyt mukautettuun tilintarkastuskertomukseen. Lisäksi tilintarkastuslautakunta totesi, että JHT-tilintarkastajan tilintarkastustyön dokumentointi oli puutteellista. Tilintarkastuslautakunta ei nähnyt moitittavaa kunnan tilintarkastajana toimineen tilintarkastusyhteisön toiminnassa.
Tilintarkastuslautakunta totesi, että JHT-tilintarkastajan menettely oli moitittavaa, mutta tässä tapauksessa seuraamuksen määrääminen ei ollut perusteltua, muun muassa koska JHT-tilintarkastaja oli lakkauttanut hyväksymisensä HT- ja JHT-tilintarkastajaksi 2.1.2020 lukien.
Asiasanat: kunnan tilintarkastus, mukautettu tilintarkastuskertomus, huomautus, vastuuvapaus, JHT-tilintarkastaja
Tilintarkastuslautakunta 23.6.2020
Päätös: PRH/1581/10000/2018 (pdf, 0.1 MB)
Tiivistelmä päätöksestä: Osakeyhtiö oli erottanut tilintarkastajan luottamuspulan johdosta. Osakeyhtiön tekemän tilintarkastajan erottamista koskevan selvityksen johdosta PRH:n tilintarkastusvalvonta ryhtyi omasta aloitteestaan tutkimaan KHT-tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön toimintaa.
Tutkinta-asia tuli tilintarkastuslautakunnan käsiteltäväksi. Tilintarkastuslautakunta totesi, että kyseisen omaisuuden hallinnointiin ja sijoitustoimintaan keskittyneen osakeyhtiön ainoan osakaan henkilökohtaisena edunvalvojana oli toiminut kauan yksi henkilö. Hän oli toiminut useita vuosia myös osakeyhtiön hallituksen ainoana varsinaisena jäsenenä. Hän oli vastannut osakeyhtiön juoksevien asioiden hoitamisesta yhtiön ulkopuolisena konsulttina. Juoksevien asioiden hoitaminen oli pitänyt sisällään yhtiön sijoitustoiminnasta huolehtimisen, yhtiön omistamien huoneistojen vuokraamisen ja ylläpidon sekä vastuun yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta, tilintarkastusten järjestämisestä, vero-asioista sekä muista yhtiön toimintaan liittyneistä asioista. Tilintarkastuslautakunta totesi, että osakeyhtiön hallintoa oli hoidettu edunvalvojan toimikaudella ilman sisäistä valvontaa. Omistajan edunvalvojana toimineen henkilön useiden roolien vuoksi yhtiön hallinnossa oli ollut merkittävä intressiristiriita.
Tilintarkastuslautakunta katsoi, että KHT-tilintarkastajan olisi pitänyt raportoida sisäisen valvonnan puutteista osakeyhtiön johdolle ja seurata korjaustoimien toteutusta. Hänellä oli mahdollisuus myös kommunikoida puutteista edunvalvontamääräyksen antaneelle maistraatille. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että tilintarkastaja puuttuu havaitsemiinsa epäkohtiin, kommunikoi ne tilintarkastusasiakkaan johdolle kehittämisehdotuksineen ja seuraa kehittämisehdotusten toteutusta. KHT-tilintarkastajan olisi pitänyt seurata, että yhtiössä ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin sisäisen valvonnan puutteiden korjaamiseksi ja että lähipiirin kanssa tehtäviä oikeustoimia varten luodaan läpinäkyvä ja riippumaton menettely väärinkäytösriskin eliminoimista varten. Jos kommunikoitu merkittävä puutteellisuus olisi edelleen jatkunut, KHT-tilintarkastajan olisi pitänyt palata asiaan seuraavan tilikauden tilintarkastuksessa ja selvittää johdon kanssa, miksi merkittäviä puutteellisuuksia ei ole korjattu. Viime kädessä KHT-tilintarkastajan olisi pitänyt reagoida puutteiden korjaamattomuuteen tilintarkastusraportoinnissaan.
Tilintarkastuslautakunta viittasi hyvän tilintarkastustavan taustalla vaikuttaviin tilintarkastusstandardeihin ISA 240, 260, 265, 300 ja 550 ja katsoi, ettei KHT-tilintarkastajan menettely vastaa tilintarkastajalta vaadittavaa huolellisuutta eikä ammatillista skeptisyyttä ja varovaisuutta. Menettely on siten ollut hyvän tilintarkastustavan vastaista. Tilintarkastuslautakunta antoi KHT-tilintarkastajalle huomautuksen. Tilintarkastusyhteisön toiminnasta ei voitu osoittaa tilintarkastuslain vastaisuutta.
Asiasanat: Edunvalvoja, osakeyhtiö, sisäinen valvonta, tilintarkastuskertomus, huomautus, KHT-tilintarkastaja, tilintarkastusyhteisö