Tilintarkastuslautakunnan ratkaisut 2021

Julkaisemme tällä sivulla päätökset, joissa tilintarkastuslautakunta on antanut tilintarkastajalle seuraamuksen. Seuraamuksia ovat huomautus, varoitus, hyväksymisen peruuttaminen, toimintakielto, uhkasakko ja seuraamusmaksu. Varsinaisen päätöksen lisäksi jokaisesta tapauksesta julkaistaan tiivistelmä sekä asiasanat, joiden avulla voit etsiä päätösten joukosta muita vastaavia tapauksia. Päätökset julkaistaan sillä kielellä, jolla päätös on annettu.

Tilintarkastuslautakunta 1/2021

Päätös 1/2021 (pdf, 0,23 Mt)

Päätös ei ole lainvoimainen.

Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastusvalvonta (Tiva) on vastaanottanut Finanssivalvonnan ilmoituksen tilintarkastaja X:n toiminnasta A-konserniin kuuluvassa yhtiössä. Konserni on rahoittanut toimintaansa hankkimalla vieraan pääomanehtoista rahoitusta joukkovelkakirjalainoilla. Emoyhtiön tilinpäätös 2014 on valmistunut 31.3.2015. Tilintarkastaja on antanut vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen 16.3.2016. Tämän jälkeen X on antanut 4.4.2016 tytäryhtiötä koskevan asiakirjan "Arvoisa vastaanottaja", jossa on otettu positiivisesti kantaa muun muassa tytäryhtiön johdon toimintatapoihin, tytäryhtiön oman pääoman kehitykseen, tilinpäätösten viivästymiseen, sijoittajien käsityksiin yhtiöstä sijoituskohteena, tuottojen kertymisestä sijoittajille ja yhtiön toiminnan jatkuvuuteen. Asiakirja on annettu ennen kuin tytäryhtiön tilinpäätökset tilikausilta 2014 ja 2015 ovat valmistuneet ja ennen kuin X on antanut tytäryhtiön tilintarkastuskertomuksia tilikausilta 2014 ja 2015 päivämäärillä 31.1.2017 ja 2.2.2017. Kertomus 2014 on ollut mukautettu ja 2015 vakiomuotoinen. Kertomuksen 2014 mukautus on koskenut OYL 20:23 velvollisuuksien laiminlyömistä. Emoyhtiö, tytäryhtiö ja tytäryhtiön tytäryhtiöt on asetettu konkurssiin maaliskuussa 2018.

Tilintarkastaja on antanut asiassa Tivan pyytämät selvitykset ja tilintarkastajaa on kuultu suullisesti tilintarkastuslautakunnan kokouksessa.

Lautakuntakäsittelyssä asiassa on ollut kysymys siitä, onko tilintarkastaja menettelyllään rikkonut tilintarkastuslain (TTL) 3:5 säännöksiä tilintarkastuskertomuksen laatimisesta ja 4:1 säännöstä ammattieettisistä periaatteista. Edelleen kysymys on ollut siitä, onko tilintarkastaja toiminut TTL 4:1 mukaisten antaessaan 4.4.2016 asiakirjan ja onko hänen riippumattomuutensa vaarantunut asiakirjan johdosta?

Tilintarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan X:n pohjatietoina on ollut, että tytäryhtiön verotarkastuksessa on tehty erilaisia tilintarkastukseenkin vaikuttavia havaintoja. Tilintarkastusriskiin on vaikuttanut se, että yhtiöihin on sijoitettu vierasta pääomaa. Emoyhtiö ei ole harjoittanut liiketoimintaa. Emoyhtiön kyky maksaa joukkovelkakirjojen pääomia ja velkakirjoissa sovittuja tuottoja sijoittajille on perustunut vallinneessa konsernirakenteessa tytäryhtiön kykyyn jakaa varojaan emoyhtiölle. Tytäryhtiön taseen mukainen oma pääoma on ollut negatiivinen. Sillä ei ole ollut jakokelpoisia varoja X:n toimikaudella tilintarkastuskertomusten antamisen hetkillä.

Emoyhtiön tilikauden 2014 olennaisimmat liiketapahtumat ovat olleet joukkovelkakirjalaina 1/2014 ja tytäryhtiön osakekannan kauppa 2,4 miljoonalla eurolla. Yhtiön hallituksen pöytäkirjassa on todettu muun muassa, että ostettava tytäryhtiö on tuttu, joten varsinaista due diligence -prosessia ei katsottu olevan tarpeen. Tilintarkastaja on suullisessa kuulemisessa kertonut muun muassa, ettei erillistä arvonmääritystä "nähty tarpeelliseksi niiden tietojen perusteella".

Emoyhtiölle ostetun tytäryhtiön olennaisin liiketapahtuma on ollut F Oy:n osakkeiden hankkiminen. Osakkeet on ostettu K:lta ja L:ltä 750 tuhannella eurolla. Osakkeista syntyi kuitenkin 18.8.2016 luovutustappio, kun osakkeen luovutettiin G Oy:lle kauppahinnalla 100 euroa. Työpapereiden mukaan tytäryhtiön maksukyky on ollut vaarantuneena tilikausilla 2014 ja 2015. Asiassa ei ole ilmennyt, että X olisi varmentanut, että tytäryhtiön ja F Oy:n kaupoilla olisi ollut yhtiöiden kannalta liiketaloudellinen peruste, kauppaan liittyvät kirjaukset antaisivat oikean ja riittävän kuvan, yhtiön johto olisi toiminut huolellisesti ja kauppoihin ei olisi sisältynyt laittoman varojen jaon uhkaa. X:n työpapereista ei myöskään ilmene, että hän olisi vastannut hankittujen osakkeiden arvoon sisältyneeseen merkittävään epävarmuuteen, joka on ollut tilintarkastajan todennettavissa. Tilinpäätöksiin on jäänyt olennaisen ja laajalle ulottuvan virheen riski ja tilintarkastuskertomusten lausunnot ovat olleet virheellisiä.

X:n olisi tullut A-yhtiöissä vallinneissa olosuhteissa tehdä tilikauden päättymisen jälkeiseen aikaan kohdistuvia tarkastustoimenpiteitä, jotta hän olisi voinut varmistaa tilinpäätöksessä esitettyjen tilikauden päättymisen jälkeisten tapahtumien tietoja sekä arvioida toiminnan jatkuvuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tämä olisi ollut mahdollista käymällä läpi konserniyhtiöiden alkaneiden tilikausien raportointia sekä esimerkiksi hallituksen kokousaineistoja ja liiketoiminnan muita raportteja sekä ennusteita.

Asiakirjan "Arvoisa vastaanottaja" päivämäärällä 4.4.2016 osalta lautakunta toteaa, että koska asiakirjassa ei ole esitetty aineistoa, siitä ei ole pääteltävissä, mihin asiakirjan kannanotot perustuvat. Tilintarkastaja ei myöskään perustele asiakirjassa väitteittään lukuarvoihin perustuvilla tarkastushavainnoilla eikä kerro, minkälaisia toimia hän on tehnyt pystyäkseen perustelemaan asiakirjassa 4.4.2016 esitetyt kannanotot. Antaessaan asiakirjan X on rikkonut TTL 4:1 säännöstä. Antamalla asiakirjan tilintarkastajan riippumattomuus on vaarantunut eikä X ole ryhtynyt tilintarkastuslaissa vaadittuihin tilintarkastajan riippumattomuutta turvaaviin toimiin. Riippumattomuutta uhkaavia tekijöitä ei ole kokonaisuutena arvioiden voitu pitää merkityksettöminä.

Tytäryhtiöiden tilinpäätöksiä ei ole laadittu kirjanpitolain (KPL) 3:6 mukaisesti. Yhtiöllä ei ole ollut kirjanpitolautakunnan poikkeuslupaa. Verotarkastus ei oikeuta poikkeamaan KPL:n vaatimuksista. Tilintarkastuskertomuksista on puuttunut huomautukset KPL:n rikkomisesta. KPL:n huomioimisella on ollut tapauksen olosuhteissa olennaista merkitystä sijoittajille.

Tilintarkastuskertomukset 31.1.2017 ja 2.2.2017 tilikausilta 2014 ja 2015 on annettu TTL 4:6 vastaisissa olosuhteissa.

Tilintarkastaja ei ole tilintarkastuskertomuksessaan 2.2.2017 esittänyt huomautusta siitä, että tytäryhtiön hallitus ei ole tehnyt rekisteri-ilmoitusta osakepääoman menettämisestä. Esimerkiksi kirjanpidon tasetietojen perusteella oma pääoma on ollut noin 2,7 miljoonaa euroa negatiivinen ja se on ollut negatiivinen sekä emoyhtiössä että tytäryhtiössä koko tilintarkastustoimeksiannon ajan. X:llä ei ole ollut riittävää evidenssiä OYL 20:23 edellyttämän laskelman oikeellisuuden arvioimiseksi.

Käsillä olevassa tapauksessa varoitus on liian lievä seuraamus, minkä vuoksi tilintarkastuslautakunta kieltää TTL 10:3 perusteella X:ä suorittamasta tilintarkastuksia ja allekirjoittamasta tilintarkastuskertomuksia 1 vuoden 6 kuukauden määräajaksi. Esittelijä katsoo, että kiellon pituus tulee olla kaksi vuotta.



Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 16.06.2021