Tilintarkastuslautakunnan ratkaisut 2021

Julkaisemme tällä sivulla päätökset, joissa tilintarkastuslautakunta on antanut tilintarkastajalle seuraamuksen. Seuraamuksia ovat huomautus, varoitus, hyväksymisen peruuttaminen, toimintakielto, uhkasakko ja seuraamusmaksu. Varsinaisen päätöksen lisäksi jokaisesta tapauksesta julkaistaan tiivistelmä sekä asiasanat, joiden avulla voit etsiä päätösten joukosta muita vastaavia tapauksia. Päätökset julkaistaan sillä kielellä, jolla päätös on annettu.

Tilintarkastuslautakunta 22.6.2021

Päätös: PRH/430/10000/2021 (pdf, 0,11 Mt)
Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastuslautakunta tutki KHT-tilintarkastajan toimintaa laaduntarkastuksen havaintojen vuoksi. Tilintarkastuslautakunta totesi puutteita KHT-tilintarkastajan tilintarkastustyön dokumentoinnissa ja raportoinnissa. KHT-tilintarkastajan dokumentaatiosta ei käynyt ilmi, miten hän oli varmistunut siitä, että omien osakkeiden hankinta yhtiölle oli tapahtunut perustuen viimeksi vahvistettuun, tilintarkastettuun tilinpäätökseen, jonka nojalla yhtiöllä oli ollut riittävästi jakokelpoisia varoja. Dokumentaatiosta ei käynyt ilmi, miten ja millä perusteella yksimieliset osakkeenomistajat olivat omien osakkeiden hankinnassa poi- kenneet OYL 13:6:sta ottaen huomioon myös OYL 5 luvun 18-22 §:t. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että KHT-tilintarkastajan olisi pitänyt esittää antamassaan tilintarkastuskertomuksessa tarkastamaltaan tilikaudelta huomautus osakeyhtiölain vastaisesta menettelystä. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa KHT-tilintarkastajalle varoituksen.

Asiasanat: KHT-tilintarkastaja, omien osakkeiden lunastaminen, tilintarkastuskertomuksen huomautus, osakeyhtiölaki, laaduntarkastus hylätty, varoitus

Tilintarkastuslautakunta 6/2021

Päätös 6/2021 (pdf, 0,21 Mt)

Tiivistelmä päätöksestä: PRH:n tilintarkastusvalvonta otti säätiön tilintarkastajana toimineen tilintarkastusyhteisön ja päävastuullisen KHT-tilintarkastajan toiminnan tutkittavaksi PRH:n säätiövalvonnan aloitteesta. Julkisuuteen oli tullut epäilyjä siitä, että säätiön johtohenkilöt olivat hankkineet säätiön avulla itselleen oikeudettomasti henkilökohtaista hyötyä.
Tilintarkastuslautakunta tutki säätiön tilikausien 2013-2017 tilintarkastusta. Säätiön ydintoimintaa oli nuorison asumisen tukeminen harjoittamalla sosiaalista asuntotuotantoa. Säätiöllä oli aravalain ja korkotukilain mukainen yleishyödyllisyysasema, mikä oli sen toiminnan jatkumisen kannalta tärkeää. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että tilintarkastajalla oli velvollisuus tuntea ja tarkastaa hallinnon tarkastuksen yhteydessä myös sosiaalista asuntotuotantoa koskevien aravalain ja korkotukilain noudattamista. Tilintarkastaja oli kiinnittänyt kyseisten säännösten noudattamiseen huomiota vasta säännösten noudattamiseen kohdistuneen viranomaistutkinnan alettua. Säätiö oli laajentanut toimintaansa ulkomaille tilikaudella 2015 ja rikkonut asuntorahoituksen ehtoja. Tilintarkastaja oli esittänyt huomautuksen säätiön johdon toimista vasta tilikausien 2016 ja 2017 tilintarkastuskertomuksissa.

Tilintarkastuslautakunta katsoi, että KHT-tilintarkastajan raportointi tilikausilta 2016-2017 oli yksityiskohtaista, kriittistä ja tarkkaa. Tilintarkastuslautakunta esitti moitteita tilikauden 2015 tilintarkastustoimenpiteistä ja raportoinnista. KHT-tilintarkastaja oli osana hallinnon tarkastusta laiminlyönyt tarkastaa asuntotuotantoa koskevien, säätiön toiminnan kannalta keskeisten aravalain ja korkotukilain noudattamista. Hän oli jättänyt raportoimatta säätiön johdon säännösten vastaisista toimista. Säätiön toimiin tilikaudella 2015 liittyi poikkeuksellisuutta ja ristiriitaisuuksia, joihin KHT-tilintarkastajan olisi tullut kiinnittää erityistä huomiota. KHT-tilintarkastaja oli jättänyt raportoimatta säätiön antaman lainan virheellisestä esittämistavasta tilikauden 2015 tilinpäätöksessä. Hän ei ollut riittävästi dokumentoinut tilikausien 2013-2016 tilintarkastusten yhteydessä käymiään keskusteluja säätiön johdon kanssa. Tilikausien 2013-2015 tilintarkastuksissa tilintarkastuslautakunta totesi vähäisiä puutteita myös KHT-tilintarkastajan tilintarkastustoimenpiteissä, hankitussa tilintarkastusevidenssissä ja tilintarkastusdokumentaatiossa. Tilintarkastuslautakunta antoi KHT-tilintarkastajalle huomautuksen. Tilintarkastusyhteisön toiminta ei antanut aihetta seuraamuksiin.

Päätös ei ole lainvoimainen.

Asiasanat: Säätiö, tilintarkastusyhteisö, KHT-tilintarkastaja, tilintarkastuskertomus, hallinnon tarkastus, huomautus.

Tilintarkastuslautakunta 5/2021

Päätös 5/2021 (pdf, 0,09 Mt)

Päätös ei ole lainvoimainen.

Tiivistelmä päätöksestä: HT-tilintarkastaja oli tuomittu lainvoimaisella tuomiolla törkeästä petoksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Tilintarkastuslautakunta katsoi tilintarkastajan olevan sopimaton tilintarkastajaksi tilintarkastuslain 6 luvun 2 pykälän 3 momentin mukaisesti, sillä hänet on tuomittu vankeusrangaistukseen teosta, joka tilintarkastuslautakunnan näkemyksen mukaisesti osoitti hänen olevan sopimaton toimimaan tilintarkastajana. Tilintarkastajana toimiminen edellyttää uskottavuutta ja luotettavuutta, mitä tilintarkastajalle tuomittu rangaistus on omiaan alentamaan. Tilintarkastuslautakunta peruutti henkilön hyväksymisen.

Asiasanat: sopimattomuus tilintarkastajan tehtävään, hyväksymisen peruuttaminen

Tilintarkastuslautakunta 27.5.2021

Päätös: PRH/426/10000/2021 (pdf, 0,1 Mt)
Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastuslautakunta tutki HT-tilintarkastajan toimintaa laaduntarkastuksen havaintojen vuoksi. Tilintarkastuslautakunta totesi useita puutteita HT-tilintarkastajan tilintarkastustyön dokumentoinnissa. Muun muassa tarkastetussa toimeksiannossa valmistusasteraportin perusteella keskeneräisten pitkäaikaishankkeiden tulou tettu osuus ei täsmännyt hankkeiden valmistusasteeseen. Dokumentaation perusteella. HT-tilintarkastaja ei ollut varmistunut asiakkaalta saadun valmistusasteraportin luotettavuudesta ja oikeellisuudesta tai tuloutuksen oikeellisuudesta. Havaitut useat puutteet merkitsivät poikkeamista hyvän tilintarkastustavan vaatimuksista. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että HT-tilintarkastajan moitittava menettely kokonaisuutena arvioiden oli vähäinen. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa HT-tilintarkastajalle huomautuksen.

Asiasanat: HT-tilintarkastaja, dokumentoinnin puutteet, laatu, laaduntarkastus hylätty, huomautus

Tilintarkastuslautakunta 27.5.2021

Päätös: PRH/429/10000/2021 (pdf, 0,1 Mt)

Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastuslautakunta tutki KHT-tilintarkastajan toimintaa laaduntarkastuksen havaintojen vuoksi. Tilintarkastuslautakunta totesi, että KHT-tilintarkastaja ei ollut antanut tilintarkastuslain mukaisia lausuntoja toimintakertomuksesta, vaikka yhtiö on laatinut toimintakertomuksen. KHT-tilintarkastajan laatiman tilintarkastuskertomuksen lausunto-osassa oli mainittu rahoituslaskelma, vaikka tilinpäätökseen ei kuulunut rahoituslaskelmaa, eikä yhtiö ole ollut velvollinen laatimaan sitä. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että KHT-tilintarkastajan moitittava menettely kokonaisuutena arvioiden oli vähäinen. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa KHT-tilintarkastajalle huomautuksen.

Asiasanat: KHT-tilintarkastaja, tilintarkastuskertomuksen virhe, puute, laatu, laaduntarkastus hylätty, huomautus

Tilintarkastuslautakunta 27.5.2021

Päätös: PRH/425/10000/2021 (pdf, 0,1 Mt)
Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastuslautakunta tutki HT-tilintarkastajan toimintaa laaduntarkastuksen havaintojen vuoksi. Tilintarkastuslautakunta totesi useita puutteita HT-tilintarkastajan tilintarkastustyön dokumentoinnissa. Muun muassa muistiotositteiden tarkastus ei ollut todennettavissa, joten siitä saadun evidenssin määrää ei voitu arvioida. Bruttotulokseen kohdistuvat tilintarkastustoimenpiteet eivät käyneet dokumentaatiosta ilmi, joten niistä saatua evidenssiä ei voitu arvioida. Havaitut useat puutteet merkitsivät poikkeamista hyvän tilintarkastustavan vaatimuksista. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että HT-tilintarkastajan moitittava menettely kokonaisuutena arvioiden oli vähäinen. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa HT-tilintarkastajalle huomautuksen.

Asiasanat: HT-tilintarkastaja, dokumentoinnin puutteet, laatu, laaduntarkastus hylätty, huomautus

Tilintarkastuslautakunta 27.5.2021

Päätös: PRH/428/10000/2021 (pdf, 0,1 Mt)
Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastuslautakunta tutki HT-tilintarkastajan toimintaa laaduntarkastuksen havaintojen vuoksi. Tilintarkastuslautakunta totesi useita puutteita HT-tilintarkastajan tilintarkastustyön dokumentoinnissa. Liikevaihdon tarkastustyö ei ole toden- nettavissa HT-tilintarkastajan dokumentaation perusteella. HT-tilintarkastaja ei ollut identifioinut tekemiänsä tarkastustoimenpiteitä riittävän yksityiskohtaisesti, jotta tarkastettujen tositteiden tuottamaa evidenssiä olisi ollut mahdollista arvioida. Hänen tekemänsä työ useiden keskeisten tilinpäätöserien osalta ei ollut kaikilta osin riittävää tai todennettavissa dokumentaation perusteella. Havaitut useat puutteet merkitsivät poikkeamista hyvän tilintarkastustavan vaatimuksista. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että havaittujen puutteiden vakavuuden johdosta huomautus ei ole riittävä seuraamus. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa HT-tilintarkastajalle varoituksen.

Asiasanat: HT-tilintarkastaja, dokumentoinnin puutteet, laatu, laaduntarkastus hylätty, varoitus

Tilintarkastuslautakunta 27.5.2021

Päätös: PRH/440/10000/2021 (pdf, 0,1 Mt)

Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastuslautakunta tutki KHT-tilintarkastajan toimintaa laaduntarkastuksen havaintojen vuoksi. Tilintarkastuslautakunta totesi useita puutteita KHT-tilintarkastajan tilintarkastustyön dokumentoinnissa. Muun muassa tilintarkastusdokumentaatiosta ei käynyt ilmi, mitä toimenpiteitä KHT-tilintarkastaja oli suorittanut tunnistaakseen ja arvioidakseen olennaisen ja merkittävän virheellisyyden riskejä tilinpäätös- tai kannanottotasolla. Tilintarkastusdokumentaatiosta ei käynyt ilmi, mitä tarkastustoi- menpiteitä hän oli suunnannut liikevaihdon oikeellisuuteen, täydellisyyteen ja katkoon. Näin ollen tarkastuksesta saadun evidenssin määrää ei voitu arvioida. Myyntisaamisten tarkastustoimenpiteitä ei ollut dokumentoitu, joten saadun evidenssin määrää ei voitu arvioida. Yhtiö ei ollut laatinut lakisääteistä toimintakertomusta. Dokumentaation perusteella ei voida todentaa, oliko KHT-tilintarkastaja kommunikoinut yhtiön hallinnon kanssa siitä, ettei yhtiö ollut laatinut lakisääteistä toimintakertomusta. Havaitut useat puutteet merkitsevät poikkeamista hyvän tilintarkastustavan vaatimuksista (TTL 4:3). Tilintarkastuslautakunta katsoi, että KHT-tilintarkastajan moitittava menettely kokonaisuutena arvioiden oli vähäinen. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa KHT-tilintarkastajalle huomautuksen.

Asiasanat: KHT-tilintarkastaja, dokumentoinnin puutteet, laatu, laaduntarkastus hylätty, huomautus

Tilintarkastuslautakunta 27.5.2021

Päätös: PRH/427/10000/2021 (pdf, 0,1 Mt)
Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastuslautakunta tutki KHT-tilintarkastajan toimintaa laaduntarkastuksen havaintojen vuoksi. KHT-tilintarkastaja oli suorittanut pienkonsernin emoyrityksen ja sen tytäryrityksen tilintarkastukset. Pienkonserni oli laatinut vapaaehtoisesti konsernitilinpäätöksen. Tilintarkastuslautakunta totesi, että KHT-tilintarkastaja ei ollut lausunut konsernitilinpäätöksestä antamassaan konsernin emoyrityksen tilintarkastuskertomuksessa. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että KHT-tilintarkastajan moitittava menettely kokonaisuutena arvioiden oli vähäinen. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa KHT-tilintarkastajalle huomautuksen.

Asiasanat: KHT-tilintarkastaja, dokumentoinnin puutteet, laatu, laaduntarkastus hylätty, huomautus

Tilintarkastuslautakunta 4/2021

Päätös:4/2021 (pdf, 0,1 Mt)

Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastuslautakunta tutki HT, JHT-tilintarkastajan toimintaa laaduntarkastuksen havaintojen vuoksi. Tilintarkastuslautakunta totesi useita puutteita HT, JHT-tilintarkastajan tilintarkastustyön dokumentoinnissa ja raportoinnissa. HT, JHT-tilintarkastaja ei ollut antanut tilintarkastuslain mukaisia lausuntoja toimintakertomuksesta, vaikka tarkastuskohteena ollut osakeyhtiö oli laatinut toimintakertomuksen. HT, JHT-tilintarkastaja ei ollut asettanut tai käyttänyt olennaisuutta suunnitellessaan ja suorittaessaan tarkastusta. Tilintarkastuksen tarkastusstrategia puuttui tarkastuskansiosta. Dokumentaatiosta ei selvinnyt, mitä tarkastustoimenpiteitä HT, JHT-tilintarkastaja oli kohdistanut liikevaihdon tarkastukseen ja miten hän oli varmistunut liikevaihdon oikeellisuudesta, katkosta, tapahtumisesta, täydellisyydestä, luokittelusta ja esittämistavasta. Havaitut useat puutteet merkitsivät poikkeamista hyvän tilintarkastustavan vaatimuksista. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa HT, JHT-tilintarkastajalle varoituksen.

Päätös ei ole lainvoimainen.

Asiasanat: JHT-tilintarkastaja, dokumentoinnin puutteet, laatu, laaduntarkastus hylätty, varoitus

Tilintarkastuslautakunta 3/2021

Päätös 3/2021 (pdf, 0,09 Mt)
Tiivistelmä päätöksestä: HT-tilintarkastaja oli tuomittu lainvoimaisella tuomiolla useista törkeistä ja perusmuotoisista petoksista ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä suorittamaan yhdyskuntapalvelua. Tilintarkastuslautakunta katsoi tilintarkastajan olevan sopimaton tilintarkastajaksi tilintarkastuslain 6 luvun 2 pykälän 3 momentin mukaisesti, sillä hänet on tuomittu vankeusrangaistukseen teosta, joka tilintarkastuslautakunnan näkemyksen mukaisesti osoitti hänen olevan sopimaton toimimaan tilintarkastajana. Tilintarkastajana toimiminen edellyttää uskottavuutta ja luotettavuutta, mitä tilintarkastajalle tuomittu rangaistus on omiaan alentamaan. Tilintarkastuslautakunta peruutti henkilön hyväksymisen.
Asiasanat: sopimattomuus tilintarkastajan tehtävään, hyväksymisen peruuttaminen

Tilintarkastuslautakunta 2/2021

Päätös 2/2021 (pdf, 0,13 Mt)

Päätös ei ole lainvoimainen.

Tiivistelmä päätöksestä: Maakunnallisena kehittämisyhtiönä toimineen osakeyhtiön päävastuullinen KHT-tilintarkastaja oli antanut vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen tilikauden 2019 tilintarkastuksesta tietoisena siitä, että osakeyhtiön julkinen rahoittaja oli tilikauden 2019 päättymisen jälkeen päättänyt periä merkittävän määrän julkista tukea takaisin osakeyhtiöltä. Osakeyhtiön kaikki tulot muodostuivat pääosin yksityisestä ja julkisesta hankerahoituksesta. Osakeyhtiö oli valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen. Osakeyhtiön tilikauden 2019 tilinpäätös oli käsitelty ja allekirjoitettu hallituksen kokouksessa ennen takaisinperintäpäätöstä. Yhtiön hallitus ei halunnut muuttaa tilinpäätöstä eikä toimintakertomusta takaisinperintäpäätöksen johdosta.

KHT-tilintarkastaja keskusteli osakeyhtiön johdon kanssa takaisinperintäpäätöksestä ja sen taloudellisista vaikutuksista osakeyhtiön toimintaan ennen tilintarkastuskertomuksen antamista. KHT-tilintarkastaja katsoi, että takaisinperintäasia oli riitainen ja keskeneräinen. Osakeyhtiön hallitus halusi käsitellä asiaa luottamuksellisena. KHT-tilintarkastaja päätyi takaisinperintäasian vaikutuksen käsittelyyn tilintarkastuspöytäkirjassa ja antoi tilikauden 2019 tilintarkastuksesta vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen.

Tilintarkastuslautakunta totesi, että kehittämisyhtiölle myönnetyn rahoituksen takaisinperintäpäätös on ollut määrältään ja vaikutuksiltaan olennainen riski ja epävarmuustekijä. Sen esittämättä jättäminen tilinpäätöksessä 31.12.2019 ja toimintakertomuksessa tilikaudelta 2019 on ollut omiaan vaarantamaan tilinpäätöksen antaman oikean ja riittävän kuvan. Takaisinperintäpäätöksen aiheuttaman epävarmuuden raportointi tilintarkastuspöytäkirjassa ei ollut tässä tilanteessa riittävää. KHT-tilintarkastajan olisi pitänyt raportoida asiasta tilintarkastuskertomuksessa, koska osakeyhtiön hallitus ei ole halunnut muuttaa tilinpäätöstä siten, että siitä kävisi ilmi takaisinperintäpäätöksen aiheuttama epävarmuus ja sen taloudelliset vaikutukset. Tilintarkastuslautakunta piti KHT-tilintarkastajan toimintaa hyvän tilintarkastustavan vastaisena ja antoi hänelle varoituksen. Tilintarkastusyhteisön toiminnassa ei todettu moitittavaa.

Asiasanat: Kantelu, osakeyhtiö, KHT-tilintarkastaja, tilintarkastusyhteisö, lakisääteinen tilintarkastus, julkisen tuen takaisinperintä, tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut seikka, tilintarkastuspöytäkirja, tilintarkastuskertomus, tilintarkastuskertomuksen mukautus, varoitus


Tilintarkastuslautakunta 1/2021

Päätös 1/2021 (pdf, 0,23 Mt)

Päätös ei ole lainvoimainen.

Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastusvalvonta (Tiva) on vastaanottanut Finanssivalvonnan ilmoituksen tilintarkastaja X:n toiminnasta A-konserniin kuuluvassa yhtiössä. Konserni on rahoittanut toimintaansa hankkimalla vieraan pääomanehtoista rahoitusta joukkovelkakirjalainoilla. Emoyhtiön tilinpäätös 2014 on valmistunut 31.3.2015. Tilintarkastaja on antanut vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen 16.3.2016. Tämän jälkeen X on antanut 4.4.2016 tytäryhtiötä koskevan asiakirjan "Arvoisa vastaanottaja", jossa on otettu positiivisesti kantaa muun muassa tytäryhtiön johdon toimintatapoihin, tytäryhtiön oman pääoman kehitykseen, tilinpäätösten viivästymiseen, sijoittajien käsityksiin yhtiöstä sijoituskohteena, tuottojen kertymisestä sijoittajille ja yhtiön toiminnan jatkuvuuteen. Asiakirja on annettu ennen kuin tytäryhtiön tilinpäätökset tilikausilta 2014 ja 2015 ovat valmistuneet ja ennen kuin X on antanut tytäryhtiön tilintarkastuskertomuksia tilikausilta 2014 ja 2015 päivämäärillä 31.1.2017 ja 2.2.2017. Kertomus 2014 on ollut mukautettu ja 2015 vakiomuotoinen. Kertomuksen 2014 mukautus on koskenut OYL 20:23 velvollisuuksien laiminlyömistä. Emoyhtiö, tytäryhtiö ja tytäryhtiön tytäryhtiöt on asetettu konkurssiin maaliskuussa 2018.

Tilintarkastaja on antanut asiassa Tivan pyytämät selvitykset ja tilintarkastajaa on kuultu suullisesti tilintarkastuslautakunnan kokouksessa.

Lautakuntakäsittelyssä asiassa on ollut kysymys siitä, onko tilintarkastaja menettelyllään rikkonut tilintarkastuslain (TTL) 3:5 säännöksiä tilintarkastuskertomuksen laatimisesta ja 4:1 säännöstä ammattieettisistä periaatteista. Edelleen kysymys on ollut siitä, onko tilintarkastaja toiminut TTL 4:1 mukaisten antaessaan 4.4.2016 asiakirjan ja onko hänen riippumattomuutensa vaarantunut asiakirjan johdosta?

Tilintarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan X:n pohjatietoina on ollut, että tytäryhtiön verotarkastuksessa on tehty erilaisia tilintarkastukseenkin vaikuttavia havaintoja. Tilintarkastusriskiin on vaikuttanut se, että yhtiöihin on sijoitettu vierasta pääomaa. Emoyhtiö ei ole harjoittanut liiketoimintaa. Emoyhtiön kyky maksaa joukkovelkakirjojen pääomia ja velkakirjoissa sovittuja tuottoja sijoittajille on perustunut vallinneessa konsernirakenteessa tytäryhtiön kykyyn jakaa varojaan emoyhtiölle. Tytäryhtiön taseen mukainen oma pääoma on ollut negatiivinen. Sillä ei ole ollut jakokelpoisia varoja X:n toimikaudella tilintarkastuskertomusten antamisen hetkillä.

Emoyhtiön tilikauden 2014 olennaisimmat liiketapahtumat ovat olleet joukkovelkakirjalaina 1/2014 ja tytäryhtiön osakekannan kauppa 2,4 miljoonalla eurolla. Yhtiön hallituksen pöytäkirjassa on todettu muun muassa, että ostettava tytäryhtiö on tuttu, joten varsinaista due diligence -prosessia ei katsottu olevan tarpeen. Tilintarkastaja on suullisessa kuulemisessa kertonut muun muassa, ettei erillistä arvonmääritystä "nähty tarpeelliseksi niiden tietojen perusteella".

Emoyhtiölle ostetun tytäryhtiön olennaisin liiketapahtuma on ollut F Oy:n osakkeiden hankkiminen. Osakkeet on ostettu K:lta ja L:ltä 750 tuhannella eurolla. Osakkeista syntyi kuitenkin 18.8.2016 luovutustappio, kun osakkeen luovutettiin G Oy:lle kauppahinnalla 100 euroa. Työpapereiden mukaan tytäryhtiön maksukyky on ollut vaarantuneena tilikausilla 2014 ja 2015. Asiassa ei ole ilmennyt, että X olisi varmentanut, että tytäryhtiön ja F Oy:n kaupoilla olisi ollut yhtiöiden kannalta liiketaloudellinen peruste, kauppaan liittyvät kirjaukset antaisivat oikean ja riittävän kuvan, yhtiön johto olisi toiminut huolellisesti ja kauppoihin ei olisi sisältynyt laittoman varojen jaon uhkaa. X:n työpapereista ei myöskään ilmene, että hän olisi vastannut hankittujen osakkeiden arvoon sisältyneeseen merkittävään epävarmuuteen, joka on ollut tilintarkastajan todennettavissa. Tilinpäätöksiin on jäänyt olennaisen ja laajalle ulottuvan virheen riski ja tilintarkastuskertomusten lausunnot ovat olleet virheellisiä.

X:n olisi tullut A-yhtiöissä vallinneissa olosuhteissa tehdä tilikauden päättymisen jälkeiseen aikaan kohdistuvia tarkastustoimenpiteitä, jotta hän olisi voinut varmistaa tilinpäätöksessä esitettyjen tilikauden päättymisen jälkeisten tapahtumien tietoja sekä arvioida toiminnan jatkuvuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tämä olisi ollut mahdollista käymällä läpi konserniyhtiöiden alkaneiden tilikausien raportointia sekä esimerkiksi hallituksen kokousaineistoja ja liiketoiminnan muita raportteja sekä ennusteita.

Asiakirjan "Arvoisa vastaanottaja" päivämäärällä 4.4.2016 osalta lautakunta toteaa, että koska asiakirjassa ei ole esitetty aineistoa, siitä ei ole pääteltävissä, mihin asiakirjan kannanotot perustuvat. Tilintarkastaja ei myöskään perustele asiakirjassa väitteittään lukuarvoihin perustuvilla tarkastushavainnoilla eikä kerro, minkälaisia toimia hän on tehnyt pystyäkseen perustelemaan asiakirjassa 4.4.2016 esitetyt kannanotot. Antaessaan asiakirjan X on rikkonut TTL 4:1 säännöstä. Antamalla asiakirjan tilintarkastajan riippumattomuus on vaarantunut eikä X ole ryhtynyt tilintarkastuslaissa vaadittuihin tilintarkastajan riippumattomuutta turvaaviin toimiin. Riippumattomuutta uhkaavia tekijöitä ei ole kokonaisuutena arvioiden voitu pitää merkityksettöminä.

Tytäryhtiöiden tilinpäätöksiä ei ole laadittu kirjanpitolain (KPL) 3:6 mukaisesti. Yhtiöllä ei ole ollut kirjanpitolautakunnan poikkeuslupaa. Verotarkastus ei oikeuta poikkeamaan KPL:n vaatimuksista. Tilintarkastuskertomuksista on puuttunut huomautukset KPL:n rikkomisesta. KPL:n huomioimisella on ollut tapauksen olosuhteissa olennaista merkitystä sijoittajille.

Tilintarkastuskertomukset 31.1.2017 ja 2.2.2017 tilikausilta 2014 ja 2015 on annettu TTL 4:6 vastaisissa olosuhteissa.

Tilintarkastaja ei ole tilintarkastuskertomuksessaan 2.2.2017 esittänyt huomautusta siitä, että tytäryhtiön hallitus ei ole tehnyt rekisteri-ilmoitusta osakepääoman menettämisestä. Esimerkiksi kirjanpidon tasetietojen perusteella oma pääoma on ollut noin 2,7 miljoonaa euroa negatiivinen ja se on ollut negatiivinen sekä emoyhtiössä että tytäryhtiössä koko tilintarkastustoimeksiannon ajan. X:llä ei ole ollut riittävää evidenssiä OYL 20:23 edellyttämän laskelman oikeellisuuden arvioimiseksi.

Käsillä olevassa tapauksessa varoitus on liian lievä seuraamus, minkä vuoksi tilintarkastuslautakunta kieltää TTL 10:3 perusteella X:ä suorittamasta tilintarkastuksia ja allekirjoittamasta tilintarkastuskertomuksia 1 vuoden 6 kuukauden määräajaksi. Esittelijä katsoo, että kiellon pituus tulee olla kaksi vuotta.



Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 14.09.2021