Vaatimukset tilintarkastajan hyväksymisen edellytysten säilyttämiseksi sekä ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi

Tämä ohje tulee voimaan 1.7.2017 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2018 annettaviin valvontatietoihin (vaatimuksia ei sovelleta tilintarkastajan toimintaan valtiontalouden tarkastusviraston virkamiehenä). Raportointikausi on 1.7.-30.6. Vaatimusten arvioinnissa käytetään raportointikauden sekä kahden edellisen raportointikauden tietoja.

Hyväksymisen edellytysten säilyttäminen

Tilintarkastajana ei voi toimia henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu, joka on vajaavaltainen tai joka on konkurssissa tai liiketoimintakiellossa.

Henkilö on sopimaton tilintarkastajan tehtävään, jos hänet on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla kolmen viimeisen vuoden aikana sakkorangaistukseen tai viiden viimeisen vuoden aikana vankeusrangaistukseen rikoksesta, joka osoittaa hänen olevan sopimaton toimimaan tilintarkastajana. Henkilöä ei myöskään pidetä sopivana tehtävään, jos hän on muutoin aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton tilintarkastajan tehtävään. Koska taloudellinen riippumattomuus on osa sopivuutta tilintarkastajan tehtävään, tilintarkastaja ei saa myöskään olla pysyvästi ylivelkainen ja maksukyvytön.

Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen

• HT- ja KHT-tilintarkastajan ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttää toimintaa lakisääteisissä tilintarkastuslain 1 luvun 1 § 1 momentin 1 kohdan mukaisissa tilintarkastustehtävissä tai näihin rinnastettavissa tehtävissä sekä riittävän laajaa koulutusta.
• JHT-tilintarkastajan ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttää toimintaa lakisääteisissä tilintarkastuslain 1 luvun 1 § 1 momentin 1 kohdan mukaisissa tilintarkastustehtävissä ja lisäksi toimintaa julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta annetun lain (1142/2015) 1 luvun 1 § 1 momentin mukaisissa tilintarkastustehtävissä tai näihin rinnastettavissa tehtävissä sekä riittävän laajaa koulutusta
• JHTT-tilintarkastajan ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttää toimintaa julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta annetun lain (467/1999) 1 luvun 1 § 1 momentin mukaisissa tilintarkastustehtävissä ja riittävän laajaa koulutusta.

Tilintarkastajan työtehtäviin liittyvät vaatimukset

HT-, KHT-, JHT- ja JHTT-tilintarkastajan ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttää, että tilintarkastaja suorittaa riittävän määrän lakisääteisiä tilintarkastustehtäviä tai näihin rinnastettavia tehtäviä.

Riittävä määrä tilintarkastustehtäviä määritellään seuraavasti:

• HT-tilintarkastaja: toimivien yhteisöjen tai säätiöiden tilintarkastuslain (1141/2015) mukaisia tilintarkastuksia yhteensä vähintään 100 tuntia, joihin sisältyy vähintään 15 tilintarkastustehtävää kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana
• KHT-tilintarkastaja: toimivien yhteisöjen tai säätiöiden tilintarkastuslain (1141/2015) mukaisia tilintarkastuksia yhteensä vähintään 200 tuntia, joihin sisältyy vähintään 30 tilintarkastustehtävää kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana
  
• JHT-tilintarkastaja: edellä mainitun HT-tilintarkastajan vaatimuksen lisäksi vähintään 200 tuntia julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta annetun lain (1142/2015) mukaisia tilintarkastustehtäviä kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana.
• JHTT-tilintarkastaja: vähintään 200 tuntia julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta annetun lain (467/1999) mukaisia tilintarkastustehtäviä kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Lakisääteisiin tilintarkastustehtäviin rinnastettavat tehtävät määritellään seuraavasti:

Lakisääteisiin tilintarkastustehtäviin rinnastetaan tarkastustehtävät, jotka perustuvat toisen toiminnan arviointiin suhteessa tiettyihin arviointikriteereihin. Tarkastusta koskevien menettelytapojen (ISA-standardit, hyvä tilintarkastustapa, julkishallinnon hyvä tilintarkastustapa) hallitsemisen lisäksi edellytetään lakisääteiseen tilintarkastukseen kuuluvien sisällöllisten seikkojen tuntemista (normisto , joka liittyy tarkastustehtävään, esim. kirjanpitolaki, IFRS-standardit, osakeyhtiölaki).

Esimerkkejä tässä kohdassa tarkoitetuista tehtävistä ovat

• sisäisen tarkastuksen tehtävät
• julkishallinnon tarkastustehtävät
• yleisluonteinen tarkastus
• konkurssipesän erikoistarkastus
• Keskeisesti tilintarkastukseen liittyvä asiantuntijatyö (esim. IFRS), joka on tehty tilintarkastustiimin jäsenenä

PRH voi käyttää ammattitaidon arvioinnissa tapauskohtaista harkintaa. PRH käyttää arvioinnissa tilintarkastajan toimittamaa selvitystä, josta ilmenee tilintarkastajan perusteet, joilla ammattimainen muu toiminta rinnastuu tilintarkastustehtäviin.

Koulutusvaatimukset

HT-, KHT-, JHT- tai JHTT-tilintarkastajan tulee osoittaa hankkineensa yhteensä 120 tuntia tämän ohjeen edellyttämää koulutusta kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Koulutustunneista 60 tuntia tulee olla todennettavia.

Jos todennettavia tunteja ei ole riittävästi päättyneellä kolmen vuoden tarkastelukaudella, voidaan edeltävältä kolmen vuoden tarkastelukaudelta huomioida enintään 20 tuntia todennettavaa koulutusta siltä osin kuin todennettavat koulutustunnit ylittivät edeltävän tarkastelukauden vähimmäisvaatimuksen.

Tilintarkastajalla tulee olla vähintään 20 tuntia koulutusta vuodessa.

Koulutukseen tulee sisältyä seuraavat aihealueet:

• tilintarkastus ja varmennustoimeksiannot
  Esimerkiksi tilintarkastusta koskeva sääntely, hyvä tilintarkastustapa, ISA-standardit, hallinnon tarkastus, riskien hallinta, sisäiset kontrollit, etiikka.
• kirjanpito, laskentatoimi ja yhtiölainsäädäntö, JHT-/JHTT-tilintarkastajalla lisäksi julkisyhteisölainsäädäntö
  Esimerkiksi kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskeva sääntely, hyvä kirjanpitotapa, tilinpäätöksen analysointi.
  
• verotus

Hyväksyttävät kouluttautumistavat ja koulutuksen todentaminen

Seuraavat ammattiin liittyvän jatkuvan kouluttautumisen tavat ovat hyväksyttäviä:

• koulutukseen tai seminaariin osallistuminen
  
• kouluttaminen tai luennoitsijana toimiminen (saman sisältöinen luento luetaan hyväksi kerran yhden vuoden aikana)
  
• online-opiskelu (esimerkiksi osallistuminen etäluennolle)
  
• lautakuntatyöskentely (esimerkiksi tilintarkastuslautakunta, kirjanpitolautakunta ja sen kuntajaosto )
  
• workshopit vertaisryhmän kanssa
• toimiminen laaduntarkastustehtävissä
  
• tilintarkastajatutkintoja valmistelevan työryhmän työskentelyyn osallistuminen
  
• artikkelien kirjoittaminen (artikkelin pituus 2340 kirjoitusmerkkiä vastaa kolmea tuntia)
  
• tutkimustyö, jatko-opiskelu
  
• ammattiartikkelien ja muun ammattikirjallisuuden lukeminen.
  

Jatkuva koulutus voidaan todentaa esim. seuraavilla tavoilla:

• kurssin osanottotodistus tai kopio osallistujaluettelosta (myös online-opiskelusta)
  
• kopio kurssiohjelmasta/laskusta
  
• maksuvahvistus tapahtumaan osallistumisesta
  
• vahvistus lautakunnan kokouksiin osallistumisesta
  
• muistiinpanot keskusteluryhmästä, johon on osallistunut
  
• kopio artikkelista, jonka kirjoittamiseen on osallistunut.
  

Tilintarkastajan tulee säilyttää jatkuvaan koulutukseen liittyvät osallistumista todentavat dokumentit päättyneeltä kolmen vuoden tarkastelukaudelta ja sitä edeltävältä kolmen vuoden tarkastelukaudelta (yhteensä 6 vuoden ajan) mahdollista tarkastusta varten.

Vaatimusten seuranta

Hyväksymisen edellytysten säilymistä arvioidaan vuosittain tilintarkastajien raportointikaudelta antamien valvontatietojen perusteella. PRH voi tarvittaessa pyytää viranomaisilta todistuksia tai otteita tilintarkastajan hyväksymisen edellytysten säilymisen arviointia varten.

Ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä arvioidaan vuosittain tilintarkastajien raportointikaudelta antamien valvontatietojen perusteella. Arviointi tehdään raportointikauden päättymistä edeltävältä kolmen vuoden tarkastelujaksolta. Arviointi tehdään ensimmäisen kerran silloin, kun tilintarkastaja on ollut hyväksyttynä täydet kolme vuotta.

Poissaolot tilintarkastajan tehtävistä

Jos HT-, KHT-, JHT- tai JHTT-tilintarkastaja on poissa tilintarkastajan ammattitaitoa ylläpitävistä tehtävistä, voi hän pyytää tilintarkastusvalvonnalta tilintarkastajaksi hyväksymisensä lakkauttamista tilintarkastusvalvonnan antaman ohjeen mukaan. Poissaolon jälkeen voi hakea tilintarkastajaksi hyväksymisen palauttamista saman ohjeen mukaisesti.

Hyväksymisen lakkauttamishakemusta ei tarvitse tehdä, jos tilintarkastaja arvioi, että hänelle kertyy poissaolosta huolimatta kolmen vuoden tarkastelujaksolla (-jaksoilla) riittävästi ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi edellytettäviä työtehtäviä ja koulutusta.