Yhteisö- ja tarkastusmerkit

Yhteisö- ja tarkastusmerkit ovat tavaramerkkejä, jotka voivat olla useamman tahon käytössä samaan aikaan. Kaikki ns. tavallisia tavaramerkkejä koskevat vaatimukset ja edellytykset koskevat myös yhteisö- ja tarkastusmerkkejä. Lisäksi niitä koskevat alla esitetyt erityiset vaatimukset ja erityispiirteet.

Yhteisö- ja tarkastusmerkeistä käytettiin termiä yhteismerkki ennen 1.5.2019 voimaan tullutta tavaramerkkilakia.

Tavallinen tavaramerkki voidaan muuttaa yhteisö- tai tarkastusmerkiksi, jos merkki täyttää yhteisö- ja tarkastusmerkkejä koskevat vaatimukset. Yhteisömerkki voidaan myös muuttaa tavalliseksi tavaramerkiksi tai tarkastusmerkiksi. Tarkastusmerkin muuttaminen ei ole mahdollista.

Yhteisömerkki

Yhteisömerkki on tarkoitettu käytettäväksi yhteisömerkin haltijan jäsenen elinkeinotoiminnassa. Siksi yhteisömerkin haltija voi olla ainoastaan sellainen taho, jolla on jäseniä.

Yksityishenkilö tai yritys eivät voi olla yhteisömerkin haltijoita, vaan haltijan pitää olla esim. järjestö.

Yhteisömerkin voi saada haltuunsa samoin kuin tavallisen tavaramerkin, eli rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla.

Yhteisömerkki ei saa olla luonteeltaan tai merkitykseltään harhaanjohtava. Yhteisömerkki voidaan menettää, jos se on omiaan vaikuttamaan muulta kuin yhteisömerkiltä. Tämä vaikutus voi syntyä myös, jos yhteisömerkin käyttäjät ovat käyttäneet merkkiä siten, että se alkaa olla harhaanjohtava.

Tarkastusmerkki

Tarkastusmerkin on tarkoitus toimia takuuna siitä, että merkillä markkinoitu tavara tai palvelu täyttää tietyt laatuvaatimukset.

Tarkastusmerkin haltijana pitää olla taho, jonka toimintaa on tavaroiden ja palvelujen valvominen tai tarkastaminen tai niitä koskevien määräysten antaminen.

Tarkastusmerkin haltija ei saa harjoittaa liiketoimintaa, johon liittyy varmennettujen tavaroiden tai palvelujen tarjoaminen. Tämä tarkoittaa, että esim. sulakkeita tarkastava tarkastusmerkin haltija ei voi itse valmistaa tai myydä sulakkeita.

Tarkastusmerkin voi saada haltuunsa ainoastaan rekisteröimällä.

Hakemukseen liitettävät selvitykset

Yhteisö- tai tarkastusmerkkihakemukseen on liitettävä selvitys hakijan toiminnan laadusta sekä haettavan merkin käyttömääräykset, joista tulee käydä ilmi ainakin:

  • kuka saa käyttää merkkiä ja
  • mitä seuraamuksia on käyttömääräysten rikkomisella.

Yhteisömerkkihakemukseen on liitettävä lisäksi oikeushenkilön säännöt. Oikeushenkilön jäseneksi liittymisen edellytysten on käytävä ilmi joko oikeushenkilön säännöistä tai merkin käyttömääräyksistä, kun haetaan yhteisömerkkiä.

Selvitystä hakijan toiminnan laadusta tai oikeushenkilön sääntöjä ei tarvitse esittää, jos Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) saa kyseiset tiedot sen käytössä olevista rekistereistä.

Käyttömääräykset eivät saa olla lain, yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastaisia.

Käyttömääräysten muutoksista pitää ilmoittaa PRH:lle myös rekisteröinnin jälkeen. Yhteisö- tai tarkastusmerkki voidaan menettää, jos käyttömääräykset eivät muutoksen takia täytä näitä vaatimuksia.

Merkkien menettäminen

Yhteisö- tai tarkastusmerkin voi menettää, jos haltija ei ryhdy kohtuulliseksi katsottaviin toimenpiteisiin estääkseen käyttömääräysten vastaista käyttöä.

Yhteisö- ja tarkastusmerkki voidaan myös menettää tavallisen tavaramerkin tavoin, jos sitä ei käytetä. Yhteisö- ja tarkastusmerkin osalta käytöksi katsotaan haltijan ja kaikkien merkin käyttöön oikeutettujen käyttö.

Lue lisää tavaramerkin menettämisperusteista.

Yksinoikeus yhteisö- ja tarkastusmerkkiin

Hakemusvaiheinen tai rekisteröity yhteisö- tai tarkastusmerkki estää saman tai samankaltaisen merkin rekisteröimisen tavaramerkkinä samaan tapaan kuin tavallinenkin tavaramerkki. Rekisteröinti ei ole mahdollista, vaikka kyseessä olisi sama haltija tai haltijalla olisi suostumus rekisteröintiin.

Tarkastusmerkki on rekisteröinnin ehdoton este, vaikka tarkastusmerkin voimassaolo olisikin päättynyt.

Kanneoikeus yhteisö- ja tarkastusmerkkiasioissa

Yhteisö- tai tavaramerkkiä koskevassa loukkausasiassa kanteen voi nostaa joko merkin haltija tai käyttöoikeuden saanut taho. Käyttöön oikeutettu voi aloittaa toimenpiteet vain haltijan suostumuksella, ellei asiasta ole toisin sovittu. Toimiin saa kuitenkin ryhtyä, jos haltija ei kohtuullisessa ajassa ryhdy toimenpiteisiin saatuaan tiedon loukkauksesta.

Haltija voi vaatia vahingonkorvausta myös käyttöön oikeutetun puolesta. Käyttöön oikeutetulla on oikeus yhtyä haltijan loukkausta koskevaan kanteeseen ja vaatia vahingonkorvausta.

Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 11.12.2020