Tilintarkastuslautakunnan ratkaisut 2019

Julkaisemme tällä sivulla päätökset, joissa tilintarkastuslautakunta on antanut tilintarkastajalle seuraamuksen. Seuraamuksia ovat huomautus, varoitus, hyväksymisen peruuttaminen, toimintakielto, uhkasakko ja seuraamusmaksu. Varsinaisen päätöksen lisäksi jokaisesta tapauksesta julkaistaan tiivistelmä sekä asiasanat, joiden avulla voit etsiä päätösten joukosta muita vastaavia tapauksia. Päätökset julkaistaan sillä kielellä, jolla päätös on annettu.

Tilintarkastuslautakunta 25.11.2019

Päätös PRH-3590-10000-2018 (pdf, 0,61 Mt)

Tiivistelmä päätöksestä: KHT-tilintarkastaja oli ottanut osakeyhtiön lakisääteisen tilintarkastustoimeksiannon vastaan ilman yhtiökokouksen päätöstä, yhtiön hallituksen jäseneltä. Tilintarkastaja oli suorittanut yhtiön tilintarkastuksen ja esittänyt mukautetussa tilintarkastuskertomuksessa varauman siitä, että yhtiön vaihtuviin vastaaviin saattaa sisältää epävarmuutta.

Tilintarkastuslautakunta tutki asian nimettömän kantelun pohjalta ja totesi puutteita tilintarkastajan toiminnassa. Tilintarkastuslautakunnan mukaan tilintarkastajan varauma tilintarkastuskertomuksessa oli epäselvä ja perustelematon. ISA 705 –standardin (Riippumattoman tilintarkastajan tilintarkastuskertomuksen sisältyvän lausunnon mukauttaminen) mukaan tilintarkastajan tilintarkastuskertomuksessa esittämästä varaumasta tulee ilmetä selkeästi, mistä on kyse.

Tilintarkastuslautakunta moitti tilintarkastajaa lisäksi siitä, että tilintarkastuskertomuksessa ei ollut raportoitu tilinpäätöksestä puuttuvista liikearvon ja perusparannusmenojen poistoista ja kiinteistön vuokrakulujen aktivoinnista, jonka perusteista tilintarkastaja ei ollut varmistunut. Tilinpäätöksessä kirjaamatta jääneiden poistojen määrä oli ylittänyt tilintarkastajan määrittämän olennaisuusrajan. Tämän vuoksi liikearvon poistamatta jättämisen raportointi pelkästään tilintarkastuspöytäkirjassa ei ollut riittävää ja hyvän tilintarkastustavan mukaista.

Tilintarkastuslautakunta päätti antaa tilintarkastajalle varoituksen.

Asiasanat: osakeyhtiö, nimetön kantelu, tilintarkastajan valinta, tilintarkastajan toimeksianto, varauma, lakisääteinen tilintarkastus, varoitus


Tilintarkastuslautakunta 12.11.2019

Päätös: PRH-1541-10000-2018 (pdf, 0,42 Mt)

Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastusyhteisön osakkaan lähisukulaisia toimi osakkeenomistajina isännöintiyrityksessä. Tilintarkastusyhteisö toimi tilintarkastajana sellaisissa asunto-osakeyhtiöissä, joissa isännöitsijänä toimi kyseinen isännöintiyritys. Tilintarkastusyhteisön kyseinen osakas ei kuitenkaan itse henkilökohtaisesti toiminut tilintarkastajana isännöintiyrityksen hallinnoimissa tarkastuskohteissa.

Tilintarkastuslautakunta käsitteli asiaa nimettömän kantelun pohjalta. Tutkinta kohdistui erään asunto-osakeyhtiön tilintarkastukseen, jossa tilintarkastajaksi oli valittu edellä mainittu tilintarkastusyhteisö. Se oli nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisönä toimivan tytäryrityksensä palveluksessa olevan tilintarkastajan. Tytäryrityksen toimitusjohtajana toimi edellä mainittu osakastilintarkastaja.

Tilintarkastuslautakunta arvioi riippumattomuutta TTL 4:6:n kannalta. Tilintarkastuslautakunta piti tilintarkastusyhteisön ja sen tytäryrityksen ilmoittamia varotoimia riippumattomuuden uhkien torjumiseksi riittämättöminä. Tilintarkastuslautakunta totesi, että tilintarkastuslain vaatimukset tilintarkastuksen riippumattomuuden ulkoisesta kuvasta eivät täyty, kun tilintarkastusyhteisön määräysvallassa olevan yhteisön toimitusjohtajana ja tilintarkastajan esimiehenä toimii tilintarkastusyhteisön osakas, jonka läheisiä on tarkastuskohteen isännöintiä hoitaneen yrityksen omistajina. Tilintarkastuslautakunnan mukaan tilintarkastusyhteisön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen ei voi tilintarkastuksen riippumattomuutta vaarantamatta osoittaa tilintarkastusyhteisön palveluksessa olevaa sellaiseen tilintarkastustehtävään, jossa toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen olisi itse esteellinen. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa tilintarkastusyhteisölle varoituksen.

Asiasanat: Tilintarkastusyhteisö, riippumattomuus, esteellisyys, varoitus

Tilintarkastuslautakunta 8.10.2019

Päätös: PRH-431-10000-2018 (pdf, 0,05 Mt)

Tiivistelmä päätöksestä: KHT-tilintarkastaja oli toimeksiannon päävastuullisena tilintarkastajana antanut vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen sekä tilintarkastuspöytäkirjan, jossa on huomautettu konsernitilinpäätöksen vertailukelpoisuudesta edelliseen tilikauteen nähden.
Tilintarkastuslautakunta totesi, että konsernirakenteen olennainen muutos, jolla on ollut merkittävä vaikutus konsernin omaan pääomaan ja taseasemaan, ei ilmene tilinpäätöksestä 31.12.2015. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että tilintarkastajan tarkastustyö on ollut puutteellista ja johtanut tilintarkastajan virheellisiin johtopäätöksiin konsernin oman pääoman jatkuvuudesta sekä virheelliseen raportointiin tilintarkastuskertomuksessa. Tilintarkastajan menettely on ollut huolimatonta ja siten hyvän tilintarkastustavan vastaista. Tilintarkastuslautakunta totesi, että asiassa ei ole ilmennyt varoitusta lievempää seuraamusta puoltavia seikkoja eikä tilintarkastajan menettelyn moitittavuutta kokonaisuutena arvioiden voida pitää vähäisenä. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa tilintarkastajalle varoituksen.

Asiasanat: lakisääteinen tilintarkastus, konsernitilinpäätös, tytäryhtiön osakkeiden myynti, oman pääoman jatkuvuus, varoitus

Tilintarkastuslautakunta 8.10.2019

PRH-1812-10000-2019 (pdf, 0,29 Mt)

Tiivistelmä päätöksestä: HT-tilintarkastaja oli valittu asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa yhtiön tilikauden toiminnantarkastajaksi. Tilintarkastaja oli antanut samalta tilikaudelta myös tilintarkastuskertomuksen sopimalla siitä asunto-osakeyhtiön isännöitsijän kanssa. Asunto-osakeyhtiölain mukaan toimivalta asunto-osakeyhtiölain tilintarkastajan valitsemiseksi on kuitenkin yhtiökokouksella.

Tilintarkastuslautakunta tutki HT-tilintarkastajan toiminnan kantelun perusteella ja totesi, että tilintarkastaja oli esiintynyt asunto-osakeyhtiön tilintarkastajana ja antanut tilintarkastuskertomuksen ilman toimeksiantoa lain vastaisesti. Tilintarkastuslautakunta totesi, että tilintarkastajan tulee aina ennen tilintarkastustehtävän vastaanottamista varmistua siitä, että hänellä on oikeus suorittaa tilintarkastus. Tilintarkastajan pitää tuntea lain ja yhtiöjärjestyksen mukainen päätöksentekomenettely tarkastuskohteessa. Tilintarkastuslautakunta totesi asiassa lieventäviä seikkoja ja päätti antaa tilintarkastajalle huomautuksen.

Asiasanat: asunto-osakeyhtiö, yhtiöjärjestys, toiminnantarkastus, lakisääteinen tilintarkastus, tilintarkastajan toimeksianto, huomautus

Tilintarkastuslautakunta 5.9.2019

Päätös: PRH/2289/10000/2017 (pdf, 0,73 Mt)

Tiivistelmä päätöksestä: Yhdistyksen ja sen toimintaan liittyneen yhtiön kirjanpidossa, hallinnossa ja varojenkäytössä oli kantelun mukaan virheitä ja puutteita tilikausina 2012 ja 2013.

Tilintarkastaja kertoi, että hän oli laatinut jo aikaisemmin tilikauden 2011 tilintarkastuksessa laatinut muistion, jossa hän oli tuonut yhdistyksen ja yhtiön johdon tietoon kirjanpitojen ja tilinpäätösten olennaisimmat puutteet. Tilintarkastajan muistion mukaan yhdistyksen ja yhtiön kirjanpitojen audit trail ei ollut täydellinen ja muistiotositteet olivat puutteellisia. Tilintarkastaja oli ottanut huomioon havainnut myös tilikausien 2012 ja 2013 tilintarkastuksissa. Tilintarkastaja antoi yhdistyksen ja yhtiön tilikausien 2012 ja 2013 tilintarkastuksesta vakiomuotoiset tilintarkastuskertomukset.

Tilintarkastuslautakunta arvioi etenkin tilintarkastajan toimintaa tilintarkastuksen suunnittelussa ja dokumentoinnissa sekä vaarallisen työyhdistelmän huomioon ottamisessa. Keskeisiä tarkastettavia asioita olivat lähipiirin veloitukset, käteiskassan ja kassakirjanpidon ongelmat sekä puutteet kirjanpidossa. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että tilintarkastaja oli toiminut yhdistyksen ja yhtiön tilikausien 2012–2013 tilintarkastuksessa hyvän tilintarkastustavan ja tilintarkastuslain vastaisesti. Tilintarkastajan ei ollut toiminut riittävän huolellisesti (TTL 4:1 ja 4:3). Tilintarkastuksessa oli jäänyt varmistamatta, olivatko yhdistyksen ja yhtiön kirjanpito ja hallinto kyseisinä tilikausina hoidettu lain edellyttämällä tavalla ja antoivatko kyseisten tilikausien tilinpäätökset oikean ja riittävän kuvan yhteisöjen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että tilintarkastajan moitittavaan menettelyyn liittyi lieventäviä seikkoja ja päätti antaa tilintarkastajalle huomautuksen.

Asiasanat: osakeyhtiö, yhdistys, lakisääteinen tilintarkastus, hallinnon tarkastus, huolellisuus, dokumentaatio, evidenssin riittävyys, huomautus


Tilintarkastuslautakunta 5.9.2019

Päätös: PRH-21-10000-2018 (pdf, 0,45 Mt)

Tiivistelmä päätöksestä: KHT-tilintarkastaja toimi pääosin avustustuotoilla toimineen yhdistyksen tilintarkastajana. Yhdistyksen hallitus joutui tekemään yhdistyksen tilinpäätöksessä 2016 kertaluonteisen oman pääoman oikaisun. Oikaisun tarve johtui siitä, että projektikirjanpidon puutteiden johdosta projektien tuloutus oli aikaisemmin tehty virheellisesti. Tehty oman pääoman oikaisu koostui useista projekteista. Tilikausina 2014 ja 2015 tilinpäätöksiin oli kirjattu liikaa avustusten tuottoja.

Tilitarkastuslautakunta tutki asian yhdistyksen tekemän tilintarkastajan erottamista koskevan selvityksen pohjalta. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että tilintarkastajan olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota tilintarkastuksen riskiarvioihin. Tilintarkastajan olisi pitänyt kiinnittää huomiota projektikirjanpidon oikeellisuuteen ja kirjanpidon valvonnan järjestämiseen, jolloin virheelliset tuloutukset olisi ollut mahdollista havaita tilintarkastuksen yhteydessä.

Lisäksi yhdistys oli havainnut tilinpäätöksen 2016 vahvistamisen jälkeen, että yksi erityisavustuksista oli tuloutettu liian aikaisin väärälle tilikaudelle, tilinpäätökseen 2016, vaikka se olisi pitänyt kirjata myöhemmin toteutuneita kuluja vastaan. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että tilintarkastajan olisi pitänyt huomata avustuksen erityisluonne avustuspäätöksen ehdoista.

Tilintarkastuslautakunta katsoi, että tilintarkastaja oli toiminut yhdistyksen tilintarkastuksessa hyvän tilintarkastustavan ja tilintarkastuslain vastaisesti tilikausien 2014–2016 tilintarkastuksessa. Tilintarkastaja oli jättänyt varmistamatta, että yhdistyksen hallinto kyseisinä tilikausina on hoidettu lain edellyttämällä tavalla. Tilintarkastaja oli jättänyt varmistumatta, antavatko kyseisten tilikausien tilinpäätökset oikean ja riittävän kuvan yhteisöjen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa tilintarkastajalle varoituksen.

Asiasanat: yhdistys, lakisääteinen tilintarkastus, avustusehtojen tarkastaminen, hallinnon tarkastus, huolellisuus, varoitus


Tilintarkastuslautakunta 3/2019

Päätös: 3/2019 (pdf, 0,15 Mt)

Päätös ei ole lainvoimainen.

Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastaja oli antanut PIE-yhteisön päävastuullisena tilintarkastaja tilikauden 2017 tilintarkastuksesta vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen. PRH:n laaduntarkastuksen havaintojen perusteella kyseisen PIE-yhteisön tilinpäätöksessä oli esitetty pitkäaikaisena erityisehtoinen laina, jonka luokitteluperuste oli epäselvä.

Tilintarkastuslautakunta totesi, että tilinpäätöshetkellä 31.12.2017 kyseinen laina ei täyttänyt erityisehtoisen kovenanttilainan ehtoja. Yhtiön johto oli neuvotellut rahoittajan kanssa, mutta ei ollut saanut kyseisestä lainasta rahoittajalta jatkoaikaa (waiver) ennen tilinpäätöshetkeä. Waiver olisi ollut edellytyksenä lainan luokittelulle pitkäaikaisena lainana tilinpäätöksessä. PIE-yhteisö sai waiverin vasta tammikuussa 2018. Laina olisi tullut listayhtiöitä koskevan kansainvälisen tilinpäätösstandardin IAS 1:n mukaan tullut luokitella tilinpäätöksessä lyhytaikaiseksi velaksi. Tilintarkastuslautakunta totesi myös, että tilintarkastaja oli jättänyt säännösten vastaisesti antamatta EU:n PIE-asetuksen edellyttämän kirjallisen lisäraportin kyseisen PIE-yhteisön tilintarkastusvaliokunnalle tai hallitukselle. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa tilintarkastajalle huomautuksen.

Asiasanat: PIE-yhteisö, lakisääteinen tilintarkastus, waiver, lyhytaikainen velka, lainan luokittelu, tilintarkastuskertomus, huomautus, lisäraportti


Tilintarkastuslautakunta 25.6.2019

Päätös: PRH-2645-10000-2018 (pdf, 0,4 Mt)

Tiivistelmä päätöksestä: Säätiö oli antanut lähipiirilainan, josta olisi tullut antaa säätiölain 5 luvun 3 §:n edellyttämät tiedot säätiön toimintakertomuksissa. Lainan määrä tilikausilla 2015-2017 on ollut yli 40 prosenttia säätiön taseen omasta pääomasta. Lainaa ei ollut ilmoitettu toimintakertomuksissa. Se oli ilmennyt tilinpäätösten liitetiedoista, mutta sitä ei ollut yksilöity lähipiirilainaksi. Tilinpäätöksissä ei ollut kerrottu, miten laina liittyi säätiön tarkoituksen toteuttamiseen, toimintamuotoihin ja varainhoitoon. Toimeksiannon päävastuullinen tilintarkastaja oli antanut mainituilta tilikausilta vakiomuotoiset tilintarkastuskertomukset.

Tilintarkastuslautakunta totesi, että saadun selvityksen mukaan säätiön tilikausien 2015, 2016 ja 2017 toimintakertomuksissa esitetyt tiedot lähipiirilainasta eivät ole vastanneet säätiölain vaatimuksia, vaan ovat olleet selvästi puutteellisia. Tilintarkastuslain muutoksen (12.8.2016/622) myötä tilintarkastajan raportointivelvollisuus toimintakertomuksen lainmukaisuudesta on tiukentunut 31.12.2016 ja sen jälkeen päättyvien tilikausien osalta. Säätiön toimintakertomuksia koskevaa tilintarkastajan raportointia oli siten pidettävä hyvän tilintarkastustavan vastaisena. Tilikausilta 2016 ja 2017 annetut tilintarkastuskertomukset ovat olleet tällä perusteella virheellisiä. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa päävastuulliselle tilintarkastajalle huomautuksen.

Asiasanat: lähipiirilaina, säätiön toimintakertomus, tilintarkastuskertomuksessa annettava lausunto


Tilintarkastuslautakunta 22.3.2019

Päätös: PRH-3403-10000-2018 (pdf, 0,26 Mt)

Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastaja ei ollut antanut tilintarkastuskertomuksessaan lausuntoa toimintakertomuksesta, vaikka X Oy oli laatinut toimintakertomuksen ja liittänyt sen tilinpäätökseensä. Tilintarkastuslain 3 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan tilintarkastuskertomuksessa on annettava lausunto siitä, onko toimintakertomus laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti ja ovatko tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot yhdenmukaisia. Tämä säännös ei ole tahdonvaltainen tai siten ehdollinen, että tilintarkastaja voisi ammatillisen harkintansa perusteella jättää tilintarkastuskertomuksessa antamatta lausunnon toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että tilintarkastaja oli huolimattomuudesta menetellyt tilintarkastuslain 4 luvun 3 §:n edellyttämän hyvän tilintarkastustavan vastaisesti jättäessään antamatta lausunnon toimintakertomuksesta tilintarkastuskertomuksessa. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa tilintarkastajalle huomautuksen.

Asiasanat: tilintarkastuskertomus, tilintarkastajan lausunto, toimintakertomus, huomautus

Tilintarkastuslautakunta 2/2019

Päätös 2/2019 (pdf, 0,23 Mt)

Päätös ei ole lainvoimainen.

Tiivistelmä päätöksestä: PRH:n tilintarkastusvalvonnan tekemän laaduntarkastuksen havaintojen mukaan KHT-tilintarkastajan dokumentaatio tarkastetun yhtiön lähipiirilainan tarkastamisesta oli epäselvä. Tilintarkastajan asiakkaana ollut osakeyhtiö oli antanut lyhytaikaisen lainan toimitusjohtajalle. Tilintarkastajan dokumentaation mukaan toimitusjohtaja ei maksanut korkoa lähipiirilainasta eikä lainasta ollut minkäänlaista lainasopimusta. KHT-tilintarkastaja oli antanut vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen.

Tilintarkastuslautakunta katsoi, ettei KHT-tilintarkastaja ollut hankkinut riittävää evidenssiä arvioidakseen ja dokumentoidakseen, ettei lähipiirisuhteisiin ja ‐liiketoimiin liity olennaisen virheellisyyden riskiä. Hänen antamistaan selvityksistä ilmenevät kommunikointi yhtiön johdon kanssa ja lähipiirilainan loppusaldon täsmäyttäminen tilinpäätökseen eivät ole olleet riittäviä tilintarkastustoimenpiteitä näissä olosuhteissa. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että KHT-tilintarkastaja oli menetellyt tilintarkastuslain vastaisesti. Tilintarkastuslautakunta totesi, että KHT-tilintarkastajan virheellinen menettely liittyi lähinnä tilintarkastusdokumentaation puutteellisuuteen ja antoi hänelle huomautuksen.

Asiasanat: osakeyhtiö, lakisääteinen tilintarkastus, lähipiiriliiketoimien tarkastus, lähipiirilaina, tilintarkastusevidenssi, dokumentointi, huomautus



Tilintarkastuslautakunta 1/2019

Päätös: 1/2019 (pdf, 0,15 Mt)

Tiivistelmä päätöksestä: X Oy:n tilinpäätös sisälsi konsernitilinpäätöksen. Yhtiön tilintarkastuskertomuksessa ei ollut mainintaa konsernitilinpäätöksestä eikä siitä annettu tilintarkastajien lausuntoa. Tilintarkastajat antoivat uuden korjatun tilintarkastuskertomuksen, jossa ei ollut viittausta aikaisempaan tilintarkastuskertomukseen ja joka päivättiin samalle päivälle kuin alkuperäinen tilintarkastuskertomus.

Tilintarkastuslain 3 luvun 5 §:n 9 momentin mukaan emoyrityksenä olevan yhteisön tai säätiön, joka laatii konsernitilinpäätöksen, tilintarkastajan on annettava kertomus konsernista noudattaen 1–7 momenttia. Tilintarkastajat olivat huolimattomuudesta jättäneet konsernitilinpäätöstä koskevan lausunnon antamatta tilintarkastuskertomuksessaan.
Tilintarkastuslautakunta katsoi, että samaa tilintarkastustoimeksiantoa koskevan uuden tilintarkastuskertomuksen antaminen aikaisemmassa kertomuksessa olevan virheen korjaamiseksi on lähtökohtaisesti oltava sallittua, mutta tällöin hyvän tilintarkastustavan voidaan katsoa edellyttävän, että uudesta tilintarkastuskertomuksesta selkeästi ilmenee yhteys aikaisempaan kertomukseen sekä se, miltä osin ja miksi aikaisempaa kertomusta on muutettu.
Tilintarkastuslautakunta päätti antaa tilintarkastajille huomautuksen.

Asiasanat: Konsernitilinpäätös, tilintarkastuskertomus, tilintarkastajan lausunto

Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 13.03.2020